Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Aktiivinen revontulivyö - 10.9.2018 klo 22.00 - 11.9.2018 klo 01.00 Kontiolahti Havainto numero 77529

Näyttävyys: III / V

Reposkauden avaus perinteisesti Häikänniemessä.

Vaihdoin alkusyksyn aikana kamerakalustoa täyskennosta (Nikon D750) peilittömään kroppikennoiseen Fujifilm X-T2:een ja olen malttamattomasti odottanut, että pääsen testaamaan runkoa ja Samyangin 12mm f2 objektiivia myös repolaisten kanssa. Nyt siihen tarjoutui viimeinkin mahdollisuus varsin komeiden tulien loimutessa taivaalla, mutta eihän se mennyt ihan niin kuin piti.

Testailin alkuillasta kotona erilaisia asetuksia ja langatonta tiedonsiirtoa kamerasta tietokoneelle ja mobiililaitteisiin. Paljastui, että raakakuvien osalta langaton tiedonsiirto ei onnistukaan valmistajan tarjoamalla mobiilisovelluksella, joten tein erinäisiä testejä illan kuluessa asian ratkaisemiseksi.

Ennusteet lupasivat sen verran korkeaa aktiivisuutta, että illan hämärryttyä otetut testivalotukset laittoivatkin vipinää kinttuihin ja hurautin autolla Höytiäisen rantaan. Ajatuksena ei ollut etsiä uutta tai erikoista paikkaa, vaan nimenomaan testailla kameraa ja Samyangin 12mm f2 objektiivia.

Rantaan päästyäni alkoi välittömästi pohjoisella taivaalla melkoinen revontulivyön kirkastuminen ja nopea liike, ja tälläsin kameran jalustoineen lähes ensimmäiseen mahdolliseen paikkaan. Selvästi syksyn ensimmäinen onnistunut reposyö innostuksesta päätellen...

Asetukset suurinpiirtein kohdilleen ja suljin laulamaan. Tilanne jatkui melkein puolisen tuntia ja vaihdoin välillä paikkaa Häikänniemen ohuen kannaksen toiselle puolelle. 

Vajaan puolen tunnin päästä tilanne alkoi rauhoittua ja selailin ottamiani kuvia... todetakseni, että tuli sitten kuvattua jpeg-kuvia, eikä edes täydellä laadulla. Koska normaalisti pidän aina asetukset RAW:lla, asia ei edes käynyt mielessäni, enkä sitä rutiininomaisesti bongannut kameran näytöltä.  

Positiivisena seikkana kuitenkin se, että jpeg-kuvat osoittautuivat kohtuullisen kelvollisiksi, vaikka säätövaraa varsinkaan varjojen osalta ei ole nimeksikään. Myöhemmin illan aikana otetuista raakakuvissa säätövaraa olikin sitten enemmän.

Samyangin 12mm f2 kroppilaskennoiselle tuntuu olevan melko skarppi lasi jo täydellä aukolla. Näyttäisi, että kombinaation ero entiseen täyskennojärjestelmään ei ole mitenkään valtavan suuri, kunhan muistaa valottaa oikein. 

Jatkan harjoituksia...

 


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

  • Muita erityispiirteitä
    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen yläosat punaiset info

      Yläosiltaan paljain silmin punaisia revontulia havaitaan useimmiten vöissä ja pitkissä säteissä. Tällöin alaosat ovat tyypillisesti vihreitä. Jos ylemmät osat ovat auringonpaisteessa, voi punainen olla vihreää voimakkaampi. Tämä punasävy on peräisin atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

      Yläosaa kohti punertuvia revontulia. Kuva Karri Pasanen. 

       

      Yläosasta punainen revontulivyö. Kuva Simo Aikioniemi.

       
       

      Punaista väriä revontulten yläosassa. Kuva Tom Eklund.

Kommentteja: 6 kpl
Matti Helin - 12.9.2018 klo 15.26 Ilmianna

Hienoa jälkeä.

Karri Pasanen - 12.9.2018 klo 15.44 Ilmianna

Kiitos! Näköjään giffit eivät toimi kaikilla selaimilla...

Heidi Rikala - 12.9.2018 klo 16.06 Ilmianna

Upeat reposet ovat olleet. hienot kuvat ja viedot.

Arto Paakkunainen - 12.9.2018 klo 18.33 Ilmianna

Onko häikänniemestä? Itse Joensuusta ja oli hilkulla että lähden häikkään katselee että näkyykö reposia yms mutta väsy iski:)

Emma Bruus - 12.9.2018 klo 21.31 Ilmianna

Huikea tuo eka animaatio!

Seija Hakala - 16.9.2018 klo 09.57 Ilmianna

Kiitos kyttäyspaikkavinkistä ! Olin sukulaisvierailulla Joensuun kupeessa ja halusin myös kuvata reposia . Seutua tuntemattomana en ilman vinkkiäsi olisi sopivaa paikkaa löytänyt.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.