Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Nähty vähintään 5 salamaa - 12.9.2018 klo 22.30 - 12.9.2018 klo 23.15 Järvenpää Havainto numero 77575

Näyttävyys: III / V

No, tuli sitten erittäin voimakas kuuropilvijono lännestä. Muutkin olivat tästä havainnoineet. Mutta olin erittäin hämilläni, kun nämä saapuivat. Päivällähän oli ollut kylmää ja kuivaa, kuivuuden näki laajasta virgasta ja mammatuksista stratuksen alapuolella, ja Forecassakin oli sanottu keskiviikon olevan kuiva päivä. Illemmalla luonnonpuistosta palatessani huomasin upeassa ruskossa nopeasti kehittyviä korkeita kumpupilviä. (Päivällä oli kuitenkin ollut nimbostratusta)

Kysyn siis: Mistä ukkospilvet saivat energiansa ja kosteutensa? Miksi ne syntyivät yöaikaan ja vasta okluusiorintaman jälkeen? Mikä energia piti niitä yllä, että aamullakin näkyi alasinpilvi kaakkoistaivaalla? Ja miksi Foreca ei sanonut niistä ennakkoon mitään, kuin vasta Pekka Pouta tänä aamuna kertoi kuurojen väistyneen kaakkoon. Huvittavaa, kun Foreca varoittaa ukkosista silloin kun niitä ei ole, ja ei kerro mitään jos niitä tulee. Epäluotettavaa. Mutta voiko joku pilvineuvostosta olla kiltti ja vastata kysymyksiini, vaikka sähköpostin kautta- olen oppimishaluinen näissä mystisissä asioissa. Kiitos. 

Lisäykseksi sanon että oli upea kokemus nähdä sysipimeässä heikosti näkyvä ukkospuuska sadesumuineen, voimakkaat salamoinnit, ja täysin musta itätaivas. Normaalistihan valosaaste värjää pilvet oranssinrusehtaviksi, mutta kun on alasin kyseessä, niin pimeää on. Viimeinkin kunnollinen yöukkonen.

Ja toinen kuva vahingossa näyttää auringonnousulta. Hauskaa.


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Havaitut myrskyilmiöt
    • Mammatuspilviä info

      Mammatus- eli utarepilvet ovat utareen muotoa muistuttavia rakenteita. Tyypillisesti niitä nähdään ukkospilvien reunassa, mutta mammatukset voivat kulkeutua myös kauaksi ukkospilvistä. Lisäksi mammatuksia muodostuu muissakin kuin ukkospilvissä. 

       

      Mammatuksia ukkospilven takareunassa. Kuva Mirko Lahtinen.

       

      Mammatuksia ukkospilven takareunassa. Kuva Jari Luomanen.

       

      Mammatuspilveä. Kuva Mikko Peussa.

       

      Maaliskuisen kuuropilvijonon takareunan mammatuksia. Kuva Matias Takala.

       

      Tämä mammatusmuodostelma ei liittynyt ukkospilveen, vaan näkyi stratocumuluksessa. Kuva Jari Luomanen.

    • Sadeseinämä info

      Kuuro-ja ukkospilvissä ilman maata kohti suuntautuva liike muodostaa laskuvirtauksen, joka näkyy parhaimmillaan hienona sadeseinämänä.

      Sadeseinämä on jyrkkäreunainen sateen reuna, joka erottuu välillä erittäin näyttävästi konvektiosolun etureunassa. Sitä seuraa erittäin runsas, nopeasti alkava rankkasade, mahdollisesti myös raesade.

       



      Sadeseinämä Helsingin taivaalla 13. kesäkuuta 2009. Kuva Pauli Jokinen.  

       

      Voimakkaat laskuvirtaukset synnyttävät maahan törmätessään ukkospuuskia tai syöksyvirtauksia. Sadeseinämän maanpinnan läheinen osuus leviää joskus eteenpäin, joka voi tarkoittaa voimakasta syöksyvirtausta. Tällöin puhutaan suomennettuna sateen jalasta (rain foot).

       

      Sadeseinämä Lahja-rajuilman etureunassa Nokialla 7. elokuuta 2010. Kuva Esa Palmi.

       

      Etelä-Suomessa 3.7.2011 salamoinut ukkosnauha saavuttaa Hämeenlinnan Aulangon. Ukkosnauhan etureunassa oli nähtävissä sadeseinämä, vyörypilvi ja tulevan suppilopilven alkua. Kuva Jari Laikko.

Kommentteja: 2 kpl
Eero Karvinen - 14.9.2018 klo 08.35 Ilmianna

Veikkaisin, että kyseessä on pienehkö ylämatala, jossa selkeästi kylmempi keskitriposfääri yhdessä voimakkaan perusvirtauksen (mukana myös mahdollinen LLJ) kanssa muodosti pakotteen kuuropilvien kehitykselle. Rannikon läheisyydessä myös merituulirintamalla ja lämpimän meriveden aiheuttamalla kosteuden syötöllä on ollut osuutensa pelissä, joka näkyy siinä että kuurot salamoivat eniten rannikon lähellä ja Suomenlahdella.

Henrik Heikkinen - 14.9.2018 klo 22.14 Ilmianna

Kiitos paljon tiedosta. Tietäisitkö vielä vastausta kysymykseeni Forecasta, kun usein kummastelen tällaista tilannetta: Foreca ennustaa kymmenen päivän sään, mutta huomiselle on luvattu ukkosta. Huomisaamuna ennuste vaihtuukin puolipilviseksi eikä ukkospilviä edes kasva/sadepilviä sada. Näin on käynyt useastikin. Mistä johtuu tämmöinen 

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.