Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Rauhallinen revontulikaari - 14.9.2018 klo 00.15 - 14.9.2018 klo 03.30 Kuhmo, Niemiskylä Havainto numero 77580

Näyttävyys: II / V

Ei näkyvillä

Koira yltyi  haukkumaan ulkona  puolenyön jälkeen, kukapa sitä nukkuu kun on  hiiri sängyn alla - oikein arvattu, pitkästä aikaa hiiri oli onnistunut pääsemään kopin alle, aamullla puoli viideltä saatiin se pois. Viideltä piti muutoinkin herätä.  Joten siinä sitten yrittäessäni nukkumista korvaläpät ja peitto ja vaikka mitä korvilla,  seurasin välillä  taivasta ja pari kertaa kävin ulkona  pikaisesti käsivaralla yrittämässä kuvaamista, mutta aina kun sain takin päälle ja ehdin pihalle,  ehtivät reposet ja varsinkin ne  satunnaiset säteet hiipua. Harsoa ja  himmeää kaarta siellä näkyi pitkään. Ensimmäinen kuva loppujen lopuksi otettu näytöksen loppupäässä ikkunan läpi,  ja  vaikka kamera oli makuuhuoneen  pöydällä ja makuuhuoneen ikkunan läpi kuvasin, ehtivät  näkemäni säteet siinäkin ajassa lässähtää. 


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Himmeät revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.