Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Aktiivinen revontulivyö - 17.12.2018 klo 21.00 - 18.12.2018 klo 00.00 Utsjoki Havainto numero 79770

Näyttävyys: III / V

Alkuillasta taivas pilviverhon peitossa jolloin  reposet näkyi vain osittain. Kymmenen jälkeen pohjoinen taivas vähitellen selkeni ja pääsi kuvaamaan. Pakkasta -22, hyinen viima ja kuutamo valaisi maiseman. Joko kyllästyttää minun havannointi?


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

Kommentteja: 9 kpl
Pentti Ketola - 18.12.2018 klo 17.40 Ilmianna

Aitoja luontokuvia, niitä voi aina katsella!

Olli Sälevä - 18.12.2018 klo 19.23 Ilmianna

Ei kyllästytä. On siellä päälaella ihan eri olosuhteet kuin täällä etelämpänä napapiirillä, ainakin pakkasten ja taivasnäkymien suhteen.

Tero Sipinen - 18.12.2018 klo 23.14 Ilmianna

Ei, anna tulla vaan, näitä katselee aina vaan mielellään.

Tällä etelässä on ikuiselta vaikuttava pilvimatto.

Kyllä se vaan taitaa olla reposien havaitsemisessa samat kolme tärkeintä juttua kuin kiinteistöbisneksessäkin: sijainti, sijainti ja sijainti :)

Mahtava tuo kakkoskuvan säleaitavyö.

Erkki Antikainen - 19.12.2018 klo 14.55 Ilmianna

Ei kyllästytä! Komeita revontulikuvia on aina ilo katsella. Varsinkin,kun savon taivas on sitkeästi umpi pilvessä! Eikä aikataulukaan anna myöten lapimatkailuun! Kuvia vaan tulemaan!

Antero Ohranen - 20.12.2018 klo 07.44 Ilmianna

Laita vaan tulemaan, niitä on mukava katsella täällä harmaassa keski-suomessa:)

Pirjo Koski - 20.12.2018 klo 20.38 Ilmianna

Lisää ehdottomasti, mukavaa katseltavaa täällä harmauden keskellä :)

Antero Isola - 20.12.2018 klo 20.52 Ilmianna

Kiitos palautteesta. Täällä ei ole iso vaiva havainnoida revontulia, sekä vain ulos kurkistaa silloin kun on selkeä taivas. Tuli vain mieleen kun muualta on vähän havaintoja.

Emma Bruus - 22.12.2018 klo 19.17 Ilmianna

Ainakin täällä pk-seudulla näkyi viimeeksi täysin selkeää taivasta joskus ennen itsenäisyyspäivää O_O Nämä valonpilkahdukset tuovat toivoa paremmasta.

Oula Ahlholm - 6.1.2019 klo 14.07 Ilmianna

Lisää vaan ei kyllästytä.Nuo reposet ovat hienoja!

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.