Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Cosmos 371 Rocket - 5.2.2019 klo 19.20 Mustasaari, Raippaluoto Havainto numero 81062

Näyttävyys: Luokittelematon

Timo Alanko, Vaasan Andromeda

Olin Raippaluodossa testaamassa, joko eläinratavalon saa tarttumaan kennolle. Jossain välissä käänsin kameran pystympään ja otin 51 s valotuksen Linnunradasta. Kotona huomasin, että kuvasta tuli perin merkillinen. Ensin luulin, että jalusta olisi valunut ja tähdistä olisi sen takia tullut viiruja, mutta kun ne näyttäisivätkin viiruunruneen kahden kiertopisteen ympärille. Niin kuin tähtiviirukuvassa, joka on otettu kohti etelää. Valotus kuitenkin oli yksittäinen ja vain 51 s, eikä muissa yhtä pitkissä valotuksissa ollut mitään normaalista poikkeavaa. Kaiken kukkuraksi kuvaan vaikuttaisi putkahtaneen vielä tulipallokin. Se ei sentään ole ehtinyt kiertyä mihinkään suuntaan. Olisiko raadille ehdotusta, mitä tuossa kuvassa oikein on tapahtunut?

 

Nuo kolme kuvaa halkovaa viivaa ovat sähköjohtoja :)

Lisätiedot
  • Havainnon kohde
    • Satelliitti
  • Kohteen nimi
    • Cosmos 371 Rocket
Kommentteja: 10 kpl
Samuli Ikäheimo - 6.2.2019 klo 23.09 Ilmianna

Oliko kamera seurantajalustan päällä? Toisinaan olen saanut vahingossa varsin autenttisia tähtiviirukuvia kun kamera on päässyt pyörähtämään tuntiakselilla löysän kiinnityksen tai liian nopean seuranta-asetuksen myötä.

Timo Alanko - 7.2.2019 klo 06.11 Ilmianna

Raati vaihtoi tulipalloehdotukseni satelliitiksi. Satelliitti kuitenkin liikkuu melkoisen hitaasti, joten senkin jälki olisi kiertynyt kuvassa. Tuon on pitänyt olla nopea pyyhkäisy. :)

Ei tosiaankaan ollut seurantajalustaa, vaan kovassa pakkasessa umpijäykkä normijalusta. Jäi ilmeisesti jännitykseen, jonka oikaisi itsekseen. Onpa kätevää, jos 14-millisellä saa pikaviirukuvan kahdella kiertopisteellä vain kameraa hiukan liikuttamalla :) 

Tero Sipinen - 7.2.2019 klo 20.42 Ilmianna

Kyllä se kamera on tosiaan jotenkin liikkunut, kun sähkölankojen läheisyydessä olevien tähtiviirujen pituus täsmää "lankaviirujen" leveyteen. (Nurkissa tähtiviirut on rektilineaarisen projektiosta johtuen pidempiä). Satelliittiviirun suoruutta pohdin itsekin. Kuinkahan kauan siltä on mennyt tuon matkan taittamiseen? Kameran kallistuminen ja satelliitin valotus eri aikaan? Eli esim. niin että kameran kääntyminen lakannut ennen satelliitin osumista kuvaan? Tai sitten pientä kääntymistä ei vain huomaa satelliittiviirussa, kun sen vaikutus on jakautunut pitkälle matkalle?

Timo Alanko - 7.2.2019 klo 20.46 Ilmianna

Tai sitten se on kuitenkin nopea tulipallo... ("Se pyörii sittenkin..." )

Mikko Peussa - 7.2.2019 klo 21.00 Ilmianna

Kirkastuvalle satelliitin vanalle näyttää, joka katkeaa valotuksen päättymiseen. Eli olisi siis loppupuolelta valotusta ja mitä ilmeisemmin ennen muita heilahteluja tai valumisia. Tuohan on aika lyhyt viiva, kun ei ole mikään laajakuva. Tässä yksi tulkinta aiheeseen.

Timo Alanko - 7.2.2019 klo 21.02 Ilmianna

Objektiivi on Samyang 14mm. Kyllä se aika laajakuva taitaa siis olla :) 

Mikko Peussa - 7.2.2019 klo 21.10 Ilmianna

Ahaa Timo. Katsoin vaan kuvan alta äsken exif-tiedot ja siellä oli polttoväli: 50 mm?

Timo Alanko - 7.2.2019 klo 21.43 Ilmianna

Samppa ei juttele rungon kanssa. Mistä lie tulee tuo 50 mm? 

Timo Alanko - 8.2.2019 klo 06.12 Ilmianna

Tuo viiruhan olisi ihan selkeä tapaus, jos olisin katsonut taivaalle valotuksen aikana., mutta nyt tarkkailin vain tien reunalla molemmista suunnista lähestyviä autoja ja vapautin kaukolaukaisimen, kun oli pakko. Ei todellakaan ole mitään hajua, mikä tuon vanan piirsi. Satelliitin kirkastumaksi se olisi kyllä tooosi pitkä ja kirkkaus koko matkan Iridiumin välähdyksen tasoa. 

Tero Sipinen - 8.2.2019 klo 07.18 Ilmianna

Itseasiassa, tarkemmin kun ajattelee, niin jos kamera valuu tasaisella vauhdilla koko ajan samaan suuntaan ja kohde liikkuu tasaisella vauhdilla suoraviivaisesti (kuvakentän suhteen, siis), niin tuloksenahan pitäisikin plla suora jälki, eikö? Kameran ja satelliitin "vektorien" summavektori, siis.

On tuo tietysti satelliitiksi aika kirkas, kun on noin selkeä tähtiin verrattuna, ottaen huomioon, että liikkunut kuva-alalla nopemmin kuin tähdet. Mutta ei nyt varmaan kuitenkaan Iridium -välähdyksen luokkaa. Tai onhan niitäkin kirkaampia ja himmeämpiä. Viirun paksuus on kuitenkin aika vaatimaton (tähden luokkaa) vähänkään kirkkaampaan Iridium -välähdykseen verrattuna.

Löytyisikö muita samalla lasilla kuvattuja tähtikuvia, joihin olisi osunut satelliittiviiru? Vosi verrata kirkkaampien tapauksien suhdetta tähtiin.

Kuvassa on muuten toinenkin, paljon himmeämpi piirto (lähes pystysuorassa, risteää "mysteeriviirun" kanssa). Se on ehkä jopa hitusen pitempi.

Kallistusin kyllä edelleen vahvasti satelliittitulkinnan suuntaan.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.