Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Maan varjo - 15.4.2019 klo 20.49 - 15.4.2019 klo 20.52 Kuusamo, Käylä Havainto numero 82370

Näyttävyys: Luokittelematon

Jani Päiväniemi, Ursa (Pohjois-Suomi)

Kuvasin dronella maanvarjon johon hienot vastahämäränsäteet painuivat. Auringonlaskun puolelta lähti myös himmeä silminkin näkyvä hämäränsäde vasemmalta puolelta. Panoraamakuva viidestä kuvasta koostettu.

Lisätiedot
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Yleiset valoilmiöt
    • Maan varjo info

      Maan varjo on kirjaimellisesti Maapallon varjo taivaalla. Se nousee näkyviin Aurinkoon nähden vastakkaisella taivaalla samalla kun Aurinko vajoaa horisontin alle. Ilmiö näkyy tummana horisontin suuntaisena taivaan kaistaleena.

      Maan varjon yläreunassa esiintyy yleensä punertava värireuna, joka on vastarusko. Ruskoille ja vastaruskoille ei ole erillistä tunnistusta Taivaanvahdissa, koska tavanomaiset ilta- ja aamuruskot ovat erittäin yleisiä.

       

      Maan varjo. Kuva Mikko Peussa.

       

      Sininen Maan varjo ja purppura vastarusko. Kuva Jari Luomanen.

       

      Korkealta vuoristosta voi nähdä voimakkaita Maan varjoja. Tämä kuva on otettu yli 4000 metrin korkeudesta keskisillä Andeilla. Kuva Marko Riikonen.

       

      Lentokoneesta valokuvattu voimakas maan varjo. Kuva Jari Luomanen.

  • Harvinaiset valoilmiöt
    • Hämäränsäteet info

      Hämäränsäteet ovat ilta- tai aamuhämärän taivaalle piirtyviä pitkiä tummia säteitä. Ne syntyvät kun horisontin tuntumassa olevat pilvet osittain varjostavat ylemmäs ilmakehään paistavan Auringon valoa. Varjostavat pilvet saattavat olla näkymättömissä horisontin takana. Aurinko on hämäränsäteiden esiintyessä horisontin alapuolella.

      Hämäränsäteet ja vastahämäränsäteet ovat yksi ja sama ilmiö, mutta ne on eroteltu omiksi ilmiöikseen koska niiden näkymisessä on eriaikaisuutta. Auringon laskettua ensimmäisenä ilmestyvät vastataivaalle vastahämäränsäteet. Auringon edelleen laskiessa ne venyvät kohti Auringon puoleista taivasta muodostaen koko taivasta halkovan hämäränsäteiden kimpun. Lopussa havaittavissa on pelkät Auringon puoleisen taivaan hämäränsäteet.

      Hämäränsäteet näkyvät selkää taivasta vasten kun taas ruskosäteet piirtyvät keski- tai alapilvien alapinnan ruskoon. Ruskosäteet voivat esiintyä myös kun Aurinko on horisontin päällä. Pilvisäteet puolestaan ovat tavallisia päivätaivaalla näkyviä ilmakehään piirtyviä pilvien varjoja, joihin ei liity ruskon värejä.

      Aurinko laskee yleensä sen verran nopeasti että kameran on paras välittömästi saatavilla jos aikoo ehtiä kuvata hämäränsäteet. Kesällä tosin on mahdollista nähdä pitkäkestoisia hämäränteitä kun Aurinko pysyttelee pitkiä aikoja sopivalla korkeudella horisontin alapuolella. 

       

      Ukkospilven yläosan varjostuksesta syntyneet hämäränsäteet. Kuva Aki Taavitsainen. 

       

      Hämäränsäteet ilmenevät tässä lähinnä yhtenä leveänä säteenä, joka kuvassa nousee yläoikealle. Ilmiö jatkui vastapuolelle taivasta vastahämäränsäteiksi. Kuva Jari Luomanen.

       

      Kesällä 2011 Eritreassa purkautuneen Nabro-tulivuoren aiheuttamaa tulivuoriruskoa ja hämäränsäteitä Saksassa. Kuva Daniel Eggert.

       

      Talvella hämäränsäteet voivat joskus piirtyä helmiäsruskoon. Tällöin Aurinko on huomattavasti normaalitilannetta matalammalla ja taivas pimeämpi. Kuva Marko Riikonen.

    • Vastahämäränsäteet info

      Vastahämäränsäteet ovat Aurinkoa vastakkaisella taivaalla näkyviä valon ja varjon kontrastin synnyttämiä säteitä. Ne näyttävät "säteilevän" yhdestä pisteestä, joka on Aurinkoa vastapäätä.

      Itse Aurinko on vastahämäränsäteiden näkyessä horisontin alapuolella. Vastahämäränsäteet syntyvät kun Auringon suunnalla matalalla horisontissa tai sen takana näkymättömissä on pilviä jotka osittain varjostavat vielä ylemmäs ilmakehään paistavan Auringon valoa. 

      Vastahämäränsäteet ja tavalliset hämäränsäteet ovat yhtä ja samaa ilmiötä. Kun Aurinko laskee horisontin alapuolelle ensimmäinen näkyvä osa on vastahämäränsäteet. Auringon edelleen painuessa alemmas ne pitenevät kohti Auringon puoleista taivasta, kunnes näkyvillä on koko taivaan halkovat hämäränsäteet. Lopussa havaittavissa on vain Auringon puoleisen taivaan hämäränsäteet.

      Aurinko laskee yleensä sen verran nopeasti että kameran on paras välittömästi saatavilla jos aikoo ehtiä kuvata hämäränsäteet. Kesällä tosin on mahdollista nähdä pitkäkestoisia hämäränteitä kun Aurinko pysyttelee pitkiä aikoja sopivalla korkeudella horisontin alapuolella.  

       

      Vastahämäränsäteet näyttävät säteilevän pisteestä joka on Aurinkoa suoraan vastapäätä. Tässä Tamperelle nähdyssä tapauksessa valokuvattiin myös Auringon puolella heikommat tavalliset hämäränsäteet. Kuva Jari Luomanen.

       

      Vastahämäränsäteet Kangasalalla. Kyse on samasta tapauksesta kuin yllä oleva Tampereen havainto. Kuva Jaakko Kuivanen.

       

      Panoraamakuvassa näkyy kuinka hämäränsäteet yltävät läpi taivaan. Aurinkoa vastakkaisella taivaalla ilmiön vastahämäränsäteiksi kutsuttava osa päättyy maan varjoon. Tämä Saksassa kesällä 2011 valokuvattu näytös piirtyi Eritrealaisen Nabro-tulivuoren tuhkaan ja kuvassa on myös tulivuorirusko. Kuva Daniel Eggert.

Kommentteja: 2 kpl
Markku Siljama - 15.4.2019 klo 23.24 Ilmianna

Hyvä idea käyttää dronea maanvarjon kuvaukseen,pääsee kurkistamaan horisontin taakse..:)

Kuvista päätellen kuvauskorkeus muutama sata metriä?

Jani Päiväniemi - 15.4.2019 klo 23.38 Ilmianna

Kiitos kommentista Markku! Joo hyvä väline jos näkyvyyttä ei ole maanpinnalta. Maksimi lentokorkeus tällä alueella on 150m ja näissä kuvissa taisi olla vain n. 50m, mutta hyvin riittää sekin niin näkee jo kauas.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.