Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Aktiivinen revontulivyö - 4.4.2019 klo 22.30 - 5.4.2019 klo 00.30 Kolari Havainto numero 82489

Näyttävyys: III / V

Tero Sipinen, Ursa (Etelä-Suomi)

Kahden viikon Lapin-reissun viimeisenä yönä oli ihan mukavat pikku reposet. (Seuraavan yönä oli tietysti ollut komeammat reposet ja nupiksi vielä uskomattoman upea rakettikoe...).

Suoriuduin kuvauspaikalle juuri kun aktiivinen vyö oli rauhoittumassa. Ehdin saada kuitenkin muutaman kuvan ennekuin hiipui. Pääkuvana on aivan ensimmäinen ruutu, klo 22.33 ja kakkoskuvana nopeasti ennen vyön häviämistä otettu panoraama. Tuon kirkkaan vyön hävittyä oli suoraan yläpuolella ja sen jälkeen idässä havaittavissa rauhallisia vöitä. Kuvailin niitä hetken jonkin aikaa, kunnes huomasin pohjoisessa lisääntyvää aktiivisuutta. Suuntasin kameran sinne ja napsin kuvasarjaa yhä ylemmäs nousevista reposista. Lopulta piti kääntää kamera kohti zeniittiä mutta mitään oikein spektaakkelia ei syntynyt. Koronantapainen kuitenkin. Tämä aktivoituminen ajalta 23.02-23.11 on kolmoskuvassa animaationa. Neloskuvassa yksittäisruutu klo 23.05.

Seuraavaksi pidinkin reilun puolen tunnin tauon jonka aikana kävin mökissä lämmittelemässä. Tauon paikka erottuu helposti Muonion graafista (kuva 5) punaisen piikin ansioista. Kuinkas muutenkaan :D

Kuvailin revontuliharsoa ja silloin tällöin matalalla aktivoituvaa vyötä vielä noin puoli yhteen asti ennekuin luovutin. Animaatiopotpurissa on lyhyitä kuvasarjoja ajalta 22.43-0.15 tässä linkissä: https://vimeo.com/331374755
(Video on alhaisella 5 fps kuvataajuudella materiaalin vähäisyyden takia).


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Revontulikorona info

      Revontulikorona (englanniksi corona) on magneettiseen taivaanlakeen eli zeniittiin, hieman havaitsijan zeniitin eteläpuolelle muodostuva viuhkamainen, tavallisimmin säteistä tai vöistä koostuva rakenne. Korona on yleensä revontulinäytelmän kauneinta antia. Se on kirkas ja aktiivinen, mutta toisaalta myös lyhytaikainen.

       

      Revontulikorona. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Revontulikorona. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Vöistä muodostunut korona. Kuva Markku Ruonala.

       

      Revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

  • Muita erityispiirteitä
    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

Kommentteja: 2 kpl
Mikko Peussa - 20.4.2019 klo 00.09 Ilmianna

Hieno setti ja mukava tarina! Animaatiossa liikkuvat valot rinteessä lienee koneita joilla rinteitä hiotaan kuntoon, vai onko nuoriso siellä moottorikelkoilla kaahailemassa?

Tero Sipinen - 20.4.2019 klo 00.23 Ilmianna

Kiitos, Mikko!

Ne on rinnekoneita. Kuvasin niiden puuhia pari vuotta sitten vähän tarkemminkin. Tässä video.

Moottorikelkka kyllä säikäytti minut tämän havainnon aikana: yhtäkkiä huomasin takaani kirkasta valoa ja säikähdin, että mikä sieltä tulee. Moottorikelkkahan se, eikä onneksi ihan kohdalta mennyt :) Näkyy videolla n. 20s. kohdalla. Tuli myöhemmin takaisinkin ja tallentui silloinkin, mutta jätin pois koosteesta, kun kohti tullessaan jätti kuviin aika isot linssiheijastusrinkulat.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.