Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Siitepölykehä - 25.4.2019 klo 19.05 - 25.4.2019 klo 19.06 Kaarina Havainto numero 82669

Näyttävyys: III / V

Kari Nilsson, Turun Ursa

Ilmeisesti siitepölykehä ja heikkoja pilvisäteitä.Kuva on yhdistetty kolmesta valotuksesta. Ilmiön kokonaiskestoaikaa en tiedä.

Lisätiedot
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Liikkuiko valoilmiö
    • Pysyi paikallaan
  • Ilmiön kesto
    • Yli 20 sekuntia
  • Yleiset valoilmiöt
    • Siitepölykehä info

      Siitepölykehät ovat Auringon välittömässä läheisyydessä näkyviä värillisiä kiekkoja. Ne syntyvät muutamien yleisten puulajien siitepölyyn. Siinä kun tavalliset kehät näkyvät pilvissä tai sumussa, siitepölykehät ilmenevät yleensä selkeällä taivaalla. Joskus ne näkyvät myös pilviä vasten.  

      Vuoden ensimmäiset siitepölykehät voi havaita lepän siitepölyssä maalis-huhtikuussa. Leppä ei kuitenkaan ole kovin hyvä kehien tuottaja, niitä näkyy helpoiten kovalla tuulella joka ravistaa siitepölyn irti puista. Parhaimmat lepän siitepölykehät kuitenkin saa aikaan ravistelemalla puita itse.

      Seuraava parempi havaintoikkuna löytyy toukokuulta, jolloin koivu kukkii. Kukinta voi tosin olla joinakin vuosina olla niin vähäistä ettei kehiä näy lainkaan. Lukuunottamatta suurimpia Auringon korkeuksia koivun siitepölykehät ovat elliptisiä.

      Touko-kesäkuun vaihteen tienoilla aloittava mänty on aina luotettava siitepölykehien tuottaja. Myös männyn siitepölykehä on elliptinen ja varsinkin matalalla Auringolla siinä näkyy selviä kirkastumia. Tuulisina päivinä voi nähdä kuinka puuskat irrottavat männiköistä keltaisia siitepölypilviä.

      Koivun ja männyn kukinnan väliin sijoittuu kuusen kukinta. Koska kuusen siitepölyhiukkaset ovat kookkaita, kehä on hyvin pieni. Kuusen siitepölykehää on paras katsoa kuusikon läheisyydessä, sillä painavat siitepölyhiukkaset eivät lennä kauaksi. Kuusen siitepölykehä voi näkyvä joko yksinään tai yhdessä koivun kehän kanssa. 

      Ravistelemalla on lisäksi mahdollista saada näkyville ainakin katajan siitepölykehä.

      Tällä rastivalinnalla on tarkoitus ilmoittaa nimenomaan Auringon ympärilleen aiheuttamat siitepölykehät. Kuun siitepölykehille on oma valintansa harvinaisten valoilmiöiden listassa.

       

      Koivun siitepölykehä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Koivun siitepölykehä. Kuva Jukka Ruoskanen.

       

      Koivun siitepölykehän sisällä on pienempi kuusen siitepölykehä, joka ilmenee parhaiten ylimääräisenä sinisenä vyöhykkeenä lähellä Aurinkoa. Kuva Jari Luomanen.

       

      Suurimpia Auringon korkeuksia lukuunottamatta männyn siitepölykehässä on nähtävissä selvät kirkastuma. Kuva Jari Luomanen.

       

      Männyn siitepölykehä. Tässä on yhdistetty kaksi kuvaa joissa aurinkoa peitetään kädellä eri suunnista. Näin kehää peittävä käden osa on voitu poistaa. Itse Aurinkoa peittävä osa on lopuksi muotoiltu pyöreäksi. Kuva Ismo Luukkonen.

       

      Laskevan Auringon männyn siitepölykehä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Männyn siitepölykehä korkealla Auringolla. Kehän muoto on lähes pyöreä ja se on tasakirkkautinen. Kuva Juha Ojanperä.

       

      Pilviä vasten näkyvä männyn siitepölykehä. Kuva Timo Viinanen.

    • Ruskosäteet info

      Ruskosäteet ovat pilvien varjostuksesta syntyviä säteitä, jotka esiintyvät Auringon ollessa matalalla tai hieman horisontin alapuolella. Niiden tunnusmerkki on että säteet ovat värjäytyneet matalan Auringon väreihin. Usein ruskosäteet näkyvät pilvien alapintaa vasten.

      Korkeammalla Auringolla näkyvät värittömät säteet ovat pilvisäteitä. Hämäränsäteet sensijaan ovat havaittavissa vain kun Aurinko on horisontin alapuolella. Ne piirtyvät selkeää taivasta vasten. Eron tekeminen ruskosäteiden ja pilvi- sekä hämäränsäteiden välillä ei ole välttämättä aina yksioikoista.

       

      Ruskosäteet piirtyvät alapilviin kuuluvan stratocumuluksen pintaa vasten. Kuva Pentti Arpalahti.

       

      Joskus pilvet varjostavat niin että taivaalla näkyy vain yksi ruskosäde. Kuva Mikko Peussa.

       

      Kumpupilvien huippujen varjostamia ruskosäteitä. Kuva Irma Forsbacka. 

       

      Ruskosäteitä vai pilvisäteitä? Aurinko on matalalla, niinkuin ruskosäteiden tapauksessa pitääkin olla, mutta toisaalta ruskon värejä ei juurikaan ole näkyvillä. Hienoinen kellertävä väri säteissä kuitenkin antaa luokitella ne ruskosäteiksi. Kuva Mikko Peussa.

       

      Ruskosäteitä lentokoneesta. Kuva Jari Luomanen.

Tekniset tiedot

Sony Alpha 6000 + 55mm SMC Pentax f/1.8

Kommentteja: 1 kpl
Tero Sipinen - 25.4.2019 klo 23.35 Ilmianna

Aika mainio pilvisäteiden rajaama siitepölykehän segmentti!

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.