Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Nähty vähintään 5 salamaa - 8.6.2019 klo 15.00 - 8.6.2019 klo 23.30 Järvenpää Havainto numero 83523

Näyttävyys: IV / V

Lauantain settiä. Kuvassa 6 on jonkinmoisia ruskosäteitä


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Havaitut myrskyilmiöt
    • Kalevantuli info

      Kalevantuli on epämääräinen välähdys, josta ei kuulu jyrinää ja joka on yleensä etäällä taivaanrannan tuntumassa. Kalevantuli on maasalaman tai pilvisalaman heijastusta.

      Erotuksena kalevantuleen elosalamassa erottuu salaman viivamainen rakenne. Sekä kalevantuli että elosalama ovat molemmat salamointia, joka tapahtuu yleensä yli 20 km etäisyydellä havaitsijasta, mistä johtuen jyrinää ei kuulla.

       

      Kalevantuli valaisee kaukaista ukkospilveä. Kuva Mikko Peussa.

    • Elosalama info

      Elosalamassa erottuu salaman viivamainen rakenne, mutta ääntä ei kuulu. Erotuksena elosalamaan kalevantuli on epämääräisempi välähdys, joka on maasalaman tai pilvisalaman heijastusta.

      Sekä kalevantuli että elosalama ovat molemmat salamointia, joka tapahtuu yleensä yli 20 km etäisyydellä havaitsijasta, mistä johtuen jyrinää ei kuulla.

    • Mammatuspilviä info

      Mammatus- eli utarepilvet ovat utareen muotoa muistuttavia rakenteita. Tyypillisesti niitä nähdään ukkospilvien reunassa, mutta mammatukset voivat kulkeutua myös kauaksi ukkospilvistä. Lisäksi mammatuksia muodostuu muissakin kuin ukkospilvissä. 

       

      Mammatuksia ukkospilven takareunassa. Kuva Mirko Lahtinen.

       

      Mammatuksia ukkospilven takareunassa. Kuva Jari Luomanen.

       

      Mammatuspilveä. Kuva Mikko Peussa.

       

      Maaliskuisen kuuropilvijonon takareunan mammatuksia. Kuva Matias Takala.

       

      Tämä mammatusmuodostelma ei liittynyt ukkospilveen, vaan näkyi stratocumuluksessa. Kuva Jari Luomanen.

    • Läpäisevä huippu info

      Läpäisevä huippu (englanniksi overshooting top) on harvoin nähtävä pullistuma alasinpilven huipussa. Yleensä alasinpilvi on huipustaan verrattaen tasainen. Tällainen pullistuma syntyy voimakkaan nousuvirtauksen kohdalle ja tunkeutuu joskus stratosfäärin puolelle.

      Ylikorkea eli tropopaussin läpäisevä huippu liittyy suureen ilmakehän epävakaisuuteen ja tyypillisesti supersoluun. Näin ollen se voi olla merkki voimakkaasta salamoinnista ja rakeista. Supersolujen yhteydessä saattaa esiintyä myös trombeja tai syöksyvirtauksia.   

       

      Läpäisevä huippu nousee muun pilven yläpuolelle pienenä valkeana kumpuna. Kuva Eero Karvinen.

       

      Läpäisevän huipun valkea kumpu pilkistää ulos ukkospilven yläosan cirruksista. Kuva Mauri Korpi.

       

      Pieni nyppylä pilven yläosassa on läpäisevä huippu. Kuva Esa Palmi.

    • Sadeseinämä info

      Kuuro-ja ukkospilvissä ilman maata kohti suuntautuva liike muodostaa laskuvirtauksen, joka näkyy parhaimmillaan hienona sadeseinämänä.

      Sadeseinämä on jyrkkäreunainen sateen reuna, joka erottuu välillä erittäin näyttävästi konvektiosolun etureunassa. Sitä seuraa erittäin runsas, nopeasti alkava rankkasade, mahdollisesti myös raesade.

       



      Sadeseinämä Helsingin taivaalla 13. kesäkuuta 2009. Kuva Pauli Jokinen.  

       

      Voimakkaat laskuvirtaukset synnyttävät maahan törmätessään ukkospuuskia tai syöksyvirtauksia. Sadeseinämän maanpinnan läheinen osuus leviää joskus eteenpäin, joka voi tarkoittaa voimakasta syöksyvirtausta. Tällöin puhutaan suomennettuna sateen jalasta (rain foot).

       

      Sadeseinämä Lahja-rajuilman etureunassa Nokialla 7. elokuuta 2010. Kuva Esa Palmi.

       

      Etelä-Suomessa 3.7.2011 salamoinut ukkosnauha saavuttaa Hämeenlinnan Aulangon. Ukkosnauhan etureunassa oli nähtävissä sadeseinämä, vyörypilvi ja tulevan suppilopilven alkua. Kuva Jari Laikko.

Kommentteja: 4 kpl
Tero Sipinen - 11.6.2019 klo 20.22 Ilmianna

Komea setti!

Samoja säteitä on myös ykkös- ja seiskakuvassa ja jos exif:n aikaleima pitää paikkansa, ne on laskettavissa vastahämäränsäteiksi (ennen auringonlaskua olisivat vastapilvisäteitä).

Aikamoinen yhdistelmä seikakuvassa: alasin, salama ja vastahämäränsäteet!

Henrik Heikkinen - 11.6.2019 klo 20.27 Ilmianna

Kiitos Tero! Pohdiskelin aiemmin että säteet olisivat vain auringonvaloa ilmankosteudessa, kun timelapsessa näytti siltä. Jännää jos se on auringonsäteiden ja vastahämäränsäteiden kombo samaan aikaan. 

Tero Sipinen - 11.6.2019 klo 23.32 Ilmianna

Joo, siis näissä erliaisissa "säde" -ilmiöissähän on perimmältään kyse siitä, että tuosta "auringonvalosta ilmankosteudessa" (tai muussa sirottavassa aineessa) leikkautuu siivuja pois jonkun varjostajan (useimmiten pilvi) ansiosta ja jäljelle jäävät valaistuneet kaistaleet mielletään "säteiksi". Homman juju on siis varjon ja sironnan vuorottelu. "Auringonsäteet" on oikeastaan siis ihan ylimääräinen termi hämäränsäteistä tms. puhuttaessa, Niitähän ei oikeastaan ole edes nähtävissä (paitsi kun katsoo suoraan Aurinkoon, jolloin tulee pupillin paksuinen kimppu sädettä silmään - en suosittele! :)

Henrik Heikkinen - 11.6.2019 klo 23.37 Ilmianna

Kyllä kyllä. Taidan olla hieman tokkurassa vielä lauantaiyön univeloista

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.