Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Siitepölykehä - 11.6.2019 klo 23.25 Seinäjoki, Rintala Havainto numero 83541

Näyttävyys: IV / V

Marko Myllyniemi, Lakeuden Ursa

Töistä tullessa huomasin kaukaisen metsän reunan yllä kajastavan männyn siitepölykehän eli näemmä se on vielä voimissaan (päivällä vain oli niin paljon muuta pilvisyyttä, ettei sitä olisi voinut nähdä muutenkaan). Ei muuta kuin lähimpään mahdolliseen pysähtymispaikkaan, joka oli Alajoen luontoreitin Seinäjoen puoleisessa alkupäässä.

Ja täytyy sanoa, että kuvien säätö oli yhtä tuskaa, vaikka kuvasin RAWina.

Toinen kuva, jonka väritasapainoa on säädetty hieman siniseen, nyt ehkä suurinpiirtein vastaa sitä, mitä paljain silmin näkyi (ensimmäiseen kamera tuntuu poimineen kaiken mahdollisen oranssin ja punertavan värin, mitä maailmasta löytyy).

Kolmannessa kuvassa väritasapaino onkin sitten jo täysin sinisen puolella (tämän säädin jo RAW-konvertterissa, kun kakkosen vasta Photoshopin puolella), ja kehäkin alkaa näkyä jo paremmin.

Kolmannesta kuvasta yritin tehdä B-R:ää, B-G:tä, G-B:tä ym., mutta mikään ei oikein ollut hyvä. Lopuksi laitoin vihreän kanavan täysille ja vähensin sekä punaista että sinistä, kunnes lopputuloksena oli kuva 4, jossa sp-kehä näkyy selvemmin.

Nimesin käytetyn tekniikan G-RB:ksi, ja se näyttäisi soveltuvan tällaisiin auringonlaskun ja -nousun aikoihin otettuihin oranssivoittoisiin kuviin (ainakin tämän kuvan kohdalla).

Lisätiedot
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Yleiset valoilmiöt
    • Siitepölykehä info

      Siitepölykehät ovat Auringon välittömässä läheisyydessä näkyviä värillisiä kiekkoja. Ne syntyvät muutamien yleisten puulajien siitepölyyn. Siinä kun tavalliset kehät näkyvät pilvissä tai sumussa, siitepölykehät ilmenevät yleensä selkeällä taivaalla. Joskus ne näkyvät myös pilviä vasten.  

      Vuoden ensimmäiset siitepölykehät voi havaita lepän siitepölyssä maalis-huhtikuussa. Leppä ei kuitenkaan ole kovin hyvä kehien tuottaja, niitä näkyy helpoiten kovalla tuulella joka ravistaa siitepölyn irti puista. Parhaimmat lepän siitepölykehät kuitenkin saa aikaan ravistelemalla puita itse.

      Seuraava parempi havaintoikkuna löytyy toukokuulta, jolloin koivu kukkii. Kukinta voi tosin olla joinakin vuosina olla niin vähäistä ettei kehiä näy lainkaan. Lukuunottamatta suurimpia Auringon korkeuksia koivun siitepölykehät ovat elliptisiä.

      Touko-kesäkuun vaihteen tienoilla aloittava mänty on aina luotettava siitepölykehien tuottaja. Myös männyn siitepölykehä on elliptinen ja varsinkin matalalla Auringolla siinä näkyy selviä kirkastumia. Tuulisina päivinä voi nähdä kuinka puuskat irrottavat männiköistä keltaisia siitepölypilviä.

      Koivun ja männyn kukinnan väliin sijoittuu kuusen kukinta. Koska kuusen siitepölyhiukkaset ovat kookkaita, kehä on hyvin pieni. Kuusen siitepölykehää on paras katsoa kuusikon läheisyydessä, sillä painavat siitepölyhiukkaset eivät lennä kauaksi. Kuusen siitepölykehä voi näkyvä joko yksinään tai yhdessä koivun kehän kanssa. 

      Ravistelemalla on lisäksi mahdollista saada näkyville ainakin katajan siitepölykehä.

      Tällä rastivalinnalla on tarkoitus ilmoittaa nimenomaan Auringon ympärilleen aiheuttamat siitepölykehät. Kuun siitepölykehille on oma valintansa harvinaisten valoilmiöiden listassa.

       

      Koivun siitepölykehä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Koivun siitepölykehä. Kuva Jukka Ruoskanen.

       

      Koivun siitepölykehän sisällä on pienempi kuusen siitepölykehä, joka ilmenee parhaiten ylimääräisenä sinisenä vyöhykkeenä lähellä Aurinkoa. Kuva Jari Luomanen.

       

      Suurimpia Auringon korkeuksia lukuunottamatta männyn siitepölykehässä on nähtävissä selvät kirkastuma. Kuva Jari Luomanen.

       

      Männyn siitepölykehä. Tässä on yhdistetty kaksi kuvaa joissa aurinkoa peitetään kädellä eri suunnista. Näin kehää peittävä käden osa on voitu poistaa. Itse Aurinkoa peittävä osa on lopuksi muotoiltu pyöreäksi. Kuva Ismo Luukkonen.

       

      Laskevan Auringon männyn siitepölykehä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Männyn siitepölykehä korkealla Auringolla. Kehän muoto on lähes pyöreä ja se on tasakirkkautinen. Kuva Juha Ojanperä.

       

      Pilviä vasten näkyvä männyn siitepölykehä. Kuva Timo Viinanen.

Tekniset tiedot

Canon EOS 70D, Sigma DC 18-250mm OS HSM, RAW

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.