Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Sumukaari - 25.8.2019 klo 06.05 Suomussalmi, Veihtivaara Havainto numero 85096

Näyttävyys: I / V

Sumuinen aamu toi mukanaan kehän, säteitä sekä heikon sumukaaren. Kohdassa "Ilmiön näyttävyys" "erittäin heikosti näkyvä" tarkoittaa paksumman ja vaalean kaaren alla ollutta hieman värikkäämpää kaarta (interferenssikaari?). Kyseinen kaari näkyi sateenkaaren väreissä (punainen väri alhaalla) tummaa metsää vasten polaroiduilla aurinkolaseilla katsoen. Ilman laseja kaarta ei näkynyt. Kaari oli myös yllättävän hankala kuvata, joten homma meni aurinkolasien läpi kuvaamiseksi. Värejä ei kameraan tallentunut, enkä saanut niitä kuvankäsittelylläkään kaivettua esille.

Lisätiedot
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Yleiset valoilmiöt
    • Sumukaari info

      Sumukaari on valonlähdettä vastapäätä näkyvä pääasiassa haalean valkoinen kaari. Sen reunalla voi erottua heikkoa punerrusta. Ilmiö näkyy joko sumussa tai hiukan maanpinnan yläpuolella olevassa sumupilvessä.

      Sumukaarella ja sateenkaarella ei ole teoriassa selvää rajaa, vaan sateenkaari muuttuu vähitellen sumukaareksi kun pisaroiden koko pienenee. Mitä pienempiä pisarat ovat, sitä pienempi on kaaren säde, sitä paksumpi se on ja sitä enemmän siinä alkaa dominoida valkea väri.

      Tavallisesti eron tekeminen sumukaaren ja sateenkaaren välillä on helppoa, mutta joskus näkyy hankalia välimuotoja. Jos pääkaaressa on selkeä spektrin kirjo eikä valkeaa väriä, se on sateenkaari. Jos taas kaaressa dominoi valkoinen ja osa spektrin väreistä puuttuu, kyse on sumukaaresta.

      Sumukaaria on havaittu kaksi - pääsumukaari ja sivusumukaari. Yleensä näkyvillä on vain pääsumukaari. Pääsumukaaren sisäpuolella voi joskus esiintyä yksi tai hyvin harvoin useampi interferenssikaari. Ne voivat olla pääkaarta värikkäämpiä.

      Sumukaaria nähdään talvella pakkasillakin, sillä pienet sumupisarat voivat esiintyä nestemäisinä aina -40° C lämpötilaan saakka.

      Etäisessä pilvilautassa erottuu silloin tällöin sumukaarta muistuttava kaari. Tällöin puhutaan pilvikaaresta. Pilvikaari on huomattavasti harvinaisempi kuin sumukaari ja sille on oma tunnistuksensa harvinaisten valoilmiöiden luettelossa.

       

      Sumukaari syysaamun hälvenevässä sumussa. Kuva Mauri Korpi.

       

      Sumukaari. Kuva Päivi Kuljunlahti.

       

      Tästä valokuvasta käy hyvin ilmi että sumukaari on havaitsijan pään varjon kohtaa, eli alavasta-aurinkopistettä saartava kaari. Kuva Olli Sälevä. 

       

      Tasainen sumukaari jonka sisäpuolella näkyy tumman vyöhykkeen erottama interfenrenssikaari. Kuva Seija Ropponen.

       

      Talvinen sumukaari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Kirkas sumukaari hiukan maanpinnan yläpuolella olevassa sumupilvessä. Pääkaaren lisäksi näkyvillä on myös ulompana himmeämpi sivusumukaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Tämän sumukaaren terävyys ja kapeus kertoo siitä että pisarat ovat olleet varsin suurikokoisia. Kuva Antti Peuna.

       

      Sateenkaari vai sumukaari? Horisontissa oleva Aurinko on värjännyt ilmiön punaiseksi, eikä sen todellinen väritys siten tullut ilmi. Kuvaaja kertoo kuinka auton tuulilasiin ilmestyi pieniä vesipisaroita, joten ilmassa oli sadetta. Lämpötila oli -15° C. Kuva Olli Sälevä.

    • Kehä info

      Kehä on valonlähteen välittömässä läheisyydessä näkyvä värillinen rengas tai sarja renkaita. Se voi näkyä niin pilvissä kuin sumussa.

      Kehät syntyvät hyvin pienissä vesipisaroissa. Pisaroiden koko vaikuttaa kehän kokoon. Mitä pienempiä pisarat keskimäärin ovat, sitä suurempi on kehä.

      Vesipisaroiden ollessa keskenään suurin piirtein saman kokoisia, taivaalla näkyy sarja vahvasti värjäytyneitä kehän renkaita. Kun pisaroiden kokohaitari on laaja, näkyy vain yksi rengas jossa värit ovat laimeat.

      Kehä syntyy myös yläpilvien pienten jääkiteiden aiheuttamana, mutta tällaiset kehät ovat hyvin mitättömiä.

      Tällä ruksivalinnalla on tarkoitus ilmoittaa nimenomaan Auringon ympärilleen aiheuttamat kehät. Kuun ja planeettojen kehille on oma valintansa alempana.

      Toisin kuin halorenkaat, jotka sijaitsevat erillään Auringosta tai Kuusta, kehät muodostavat yhtenäisen valokentän taivaankappaleen välittömään läheisyyteen.

       

      Kehä. Kuva Ismo Luukkonen.

       

      Kehä aamusumussa. Kuva Iida Pennanen.

       

       

      Kehän muodon epäsäännöllisyys johtuu jyrkistä pisarakoon muutoksista pilvessä. Kuva Eetu Saarti. 

       

      Paksussa pilvessä näkyvä Auringon kehä. Kehän vähäinen ja kalpea väritys kertoo laajasta pisaroiden kokojakaumasta. Kuva Marko Riikonen

       

      Epämääräinen Auringon kehä. Kuva Matias Takala.

       

      Jos pilvissä pisaroiden koko vaihtuu jyrkästi, kehä voi olla vääristynyt. Kuva Aki Taavitsainen.

    • Sumusäteitä info

      Sumusäteet ovat sumuun projisoituneita puiden tai rakennusten varjoja.

       

      Puiden synnyttämiä sumusäteitä. Kuva Mikko Peussa.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.