Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Sumukaari - 18.9.2019 klo 07.41 - 18.9.2019 klo 07.53 Kuusamo, Rukatunturi Havainto numero 85635

Näyttävyys: III / V

Jani Päiväniemi, Ursa (Pohjois-Suomi)

Aamuinen glooria tunturin päältä kuvattuna. Takana pakkasyö. Sumukaarikin näkyi alas tullessa.

Lisätiedot
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Yleiset valoilmiöt
    • Sumukaari info

      Sumukaari on valonlähdettä vastapäätä näkyvä pääasiassa haalean valkoinen kaari. Sen reunalla voi erottua heikkoa punerrusta. Ilmiö näkyy joko sumussa tai hiukan maanpinnan yläpuolella olevassa sumupilvessä.

      Sumukaarella ja sateenkaarella ei ole teoriassa selvää rajaa, vaan sateenkaari muuttuu vähitellen sumukaareksi kun pisaroiden koko pienenee. Mitä pienempiä pisarat ovat, sitä pienempi on kaaren säde, sitä paksumpi se on ja sitä enemmän siinä alkaa dominoida valkea väri.

      Tavallisesti eron tekeminen sumukaaren ja sateenkaaren välillä on helppoa, mutta joskus näkyy hankalia välimuotoja. Jos pääkaaressa on selkeä spektrin kirjo eikä valkeaa väriä, se on sateenkaari. Jos taas kaaressa dominoi valkoinen ja osa spektrin väreistä puuttuu, kyse on sumukaaresta.

      Sumukaaria on havaittu kaksi - pääsumukaari ja sivusumukaari. Yleensä näkyvillä on vain pääsumukaari. Pääsumukaaren sisäpuolella voi joskus esiintyä yksi tai hyvin harvoin useampi interferenssikaari. Ne voivat olla pääkaarta värikkäämpiä.

      Sumukaaria nähdään talvella pakkasillakin, sillä pienet sumupisarat voivat esiintyä nestemäisinä aina -40° C lämpötilaan saakka.

      Etäisessä pilvilautassa erottuu silloin tällöin sumukaarta muistuttava kaari. Tällöin puhutaan pilvikaaresta. Pilvikaari on huomattavasti harvinaisempi kuin sumukaari ja sille on oma tunnistuksensa harvinaisten valoilmiöiden luettelossa.

       

      Sumukaari syysaamun hälvenevässä sumussa. Kuva Mauri Korpi.

       

      Sumukaari. Kuva Päivi Kuljunlahti.

       

      Tästä valokuvasta käy hyvin ilmi että sumukaari on havaitsijan pään varjon kohtaa, eli alavasta-aurinkopistettä saartava kaari. Kuva Olli Sälevä. 

       

      Tasainen sumukaari jonka sisäpuolella näkyy tumman vyöhykkeen erottama interfenrenssikaari. Kuva Seija Ropponen.

       

      Talvinen sumukaari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Kirkas sumukaari hiukan maanpinnan yläpuolella olevassa sumupilvessä. Pääkaaren lisäksi näkyvillä on myös ulompana himmeämpi sivusumukaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Tämän sumukaaren terävyys ja kapeus kertoo siitä että pisarat ovat olleet varsin suurikokoisia. Kuva Antti Peuna.

       

      Sateenkaari vai sumukaari? Horisontissa oleva Aurinko on värjännyt ilmiön punaiseksi, eikä sen todellinen väritys siten tullut ilmi. Kuvaaja kertoo kuinka auton tuulilasiin ilmestyi pieniä vesipisaroita, joten ilmassa oli sadetta. Lämpötila oli -15° C. Kuva Olli Sälevä.

  • Harvinaiset valoilmiöt
    • Glooria maanpinnalta info

      Glooria on havaitsijan pään varjon ympärillä näkyvä spektrivärinen rengas tai niiden sarja. Ilmiö syntyy kun havaitsijan varjo projisoituu vesisumuun.

      Gloorian kanssa havaitaan tavallisesti samoista pienistä sumupisaroista syntyvä sumukaari. Jos sumu verhoa myös Aurinkoa, nähdään Auringon ympärillä lisäksi kehä, joka on olemukseltaan paljolti gloorian kaltainen ilmiö. 

      Gloorian näyttävyys on pääasiassa kiinni pisaroiden kokojakaumasta. Mikäli jakauma on laaja, eli sumu koostuu monenkokoisista pisaroista, ilmiö on väreiltään hailakka spektrirengas. Jos taas kokojakauma on kapea, eli sumupisarat ovat kaikki suurinpiirtein samankokoisia, glooria näkyy sarjana voimakkaasti värjäytyneitä spektrirenkaita. 

      Juuri muodostuneessa sumussa pisarat ovat yhdenkokoisia, sumun vanhetessa pisaroiden kokojakauma laajenee.

      Gloorian kokoon vaikuttaa pisaroiden koko. Pienet pisarat tekevät suuren gloorian, isot pisarat tekevät pienen gloorian. Hyvin pienillä pisaroilla tulee vain yksi laaja rengas vaikka pisaroiden kokojakauma olisi kapea. 

      Merkitse tämä rasti kun havaitset gloorian maanpinnalta Auringon valossa, joskus harvinaisesti ehkä myös Kuun valossa. Maanpinnalta keinovalossa ja lentokoneesta havaituille gloorioille on Taivaanvahdissa omat rastinsa yleisten valoilmiöiden puolella.

       

      Glooria on metsästettävä heti Auringon nousun aikoihin jolloin havaitsijan varjo projisoituu kauaksi. Kuva Jukka Ruoskanen.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.