Contact information

Taivaanvahti,
Astronomical association Ursa
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Astronomical association Ursa

Yksi halomuoto - 22.9.2019 klo 11.51 Vaasa Observation number 85709

Visibility I / V

Timo Alanko, Vaasan Andromeda

Pitäisi vaan muistaa pitää se järkkäri aina mukana autossa! Lähdettiin huoltamaan geokätköjämme ja keskustaa kohti ajellessa pisti silmään kummallisen kellertävä huomattava kirkastuma pilvien keskellä, suoraan auringon alapuolella. Ala-auringoksi sitä ensin ajattelin, mutta taitaa kallistua pilariin päin. Vai voiko se olla vaan turkasen kirkas pala 22 rengasta tai allasivuavaa? Raati päättäköön. Itse en ole vastaavaa ennen nähnyt. Aurinkolaseilla näkyi mainiosti, mutta otapa tuosta kuva suoraan vasta-aurinkoon kännykällä...

Yhteen reilusti digizoomattuun ruutuun se sentään tarttui vähän paremmin. 


More similar observations
Additional information
  • Valonlähde
    • Auringonvalo
  • Yleiset halomuodot auringonvalo
    • 22° allasivuava kaari info

      22° allasivuava kaari on suoraan Auringon alla näkyvä värillinen kaari. Usein halo nähdään 22° renkaan kanssa, jota se sivuaa.

      22° allasivuavan kaaren muoto vaihtelee Auringon korkeuden mukaan. Korkealla Auringolla se muodostaa 22° ylläsivuavan kanssa yhden kokonaisen kaaren, joka on vaakaellipsin muotoinen, tai hyvin korkealla Auringolla täysin rengasmainen. Suomessa Aurinko ei kuitenkaan nouse niin korkealle, jotta täysin rengasmaista 22° sivuaa kaarta näkyisi.

      22° yllä- ja allasivuava kaari yhtyvät teoriassa jo valonlähteen korkeudella 29 astetta. Alhaisin valonlähteen korkeus millä täydet sivuavat on luonnossa valokuvattu on noin 40 astetta. Useimmiten vielä 50 asteen korkeudellakin - mikä on suurinpiirtein kesäauringon keskipäivän korkeus Etelä-Suomessa - 22° yllä- ja allasivuava kaari näkyvät erillisinä.

      Hyvin korkealla Auringolla esiintyvä renkaan muotoinen 22° sivuava kaari ei eroa muodoltaan 22° renkaasta, mutta vahvoja viitteitä 22° sivuavan kaaren osuudesta ilmiöön antaa renkaan epätavallisen suuri kirkkaus ja terävyys.

      Talvella jääsumussa on kirkkaan ulkovalon alla on mahdollista seurata 22° sivuavan kaaren valonlähteen korkeudesta riippuvaa muodonmuutosta liikkumalla lähemmäksi ja kauemmaksi valosta. Halo näkyy lampun valossa kauniina, erillisistä kiteistä muodostuneena kolmiulotteisena pintana.

      22° sivuava kaari on yleinen halo jonka voi havaita noin 100 kertaa vuodessa.

       

      Halonäytelmä paksussa yläpilvessä. Näkyvillä on molemmat 22° sivuavat kaaret sekä 22° rengas. Kuva Mikko Peussa. 

       

      Matalalla olevaan jääkidepilveen syntynyt halonäytelmä 22° yllä- ja allasivuavilla kaarilla. Kuva Voitto Pitkänen.

       

      Vaakaellipsin muotoinen täysi 22° sivuava kaari Kuun jääsumuhalonäytelmässä. Sivuavan kaaren sisäpuolella on heikompi 22° rengas. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Täysi 22° sivuava kaari ja 22° rengas yläpilvessä. Kuva Jukka Ruoskanen.

       

      Tämä rengas hyvin korkealla taivaalla olleen Kuun ympärillä lienee terävyytensä perusteella 22° sivuavan kaaren dominoima. Kuva Marko Riikonen.

       

      22° allasivuava kaari ja ala-aurinko lentokoneesta valokuvattuna. Näkyvillä on myös 22° rengasta. Kuva Antti Sinkkonen.

       

      22° allasivuava kaari ja 22° rengas lentokoneesta nähtynä. Kuva Jouni Finnilä.

       

      22° allasivuava kaari näkyy peltoa vasten Kuun jääsumuhalonäytelmässä. Sen alapuolella lähellä kuvan alalaitaa on luultavasti myös ala-aurinko. Kuun päällä on 22° ylläsivuava kaari. Kuva Marko Mikkilä.  

       

      Jääsumuun syntynyt 22° allasivuava kaari Kuun valossa. Kuva Mika Aho.

       

      Simulaatiot 22° sivuavista kaarista viidelle valonlähteen korkeudelle. Kun valonlähde nousee yli 75 asteen, 22° sivuava kaari on renkaan muotoinen. Viivalla on piirretty 22° rengas ja horisontti. Oikeassa alakulmassa on simulaatioissa käytetty kide sekä 22° sivuavan kaaren valonreitti. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

       

      Kuten nämä simulaatiot näyttävät, 22° allasivuavan kaaren muoto muuttuu merkittävästi valonlähteen korkeuskulman välillä 10-20 astetta. Koska halo näkyy kyseisillä valonlähteen korkeuksilla horisontin alapuolella, havainto tehdään joko maanpinnalta jääsumussa tai yläpilvissä lentokoneesta käsin. Simulaatiossa on myös mukana ala-aurinko. Vaakaviiva on horisontti, piste horisontin päällä on valonlähde ja kaareva viiva on 22° rengas. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

Comments: 4 pcs
Mikko Peussa - 22.9.2019 klo 20.13 Report this

Parhaiten tuohon sopii häivähdys 22° allasivuavasta kaaresta. Pilarimaista muotoa ei kuvissa mielestäni ole ja Ala-aurinko olisi yhtä paljon horisontin alapuolella, kuin valonlähde on sen yläpuolella. Ala-auringon voi bongata useimmiten lentokoneesta. Maanpinnalta katsoen sen voi toisinaan nähdä jääsumussa, mutta näissä kuvissa ei sellaisia olosuhteita ole.

Timo Alanko - 22.9.2019 klo 20.21 Report this

Ilmiö oli kyllä huomattavan kirkas. Allasivuava kuulostaa loogiselta. Aurinko oli Stellariumin mukaan 25 asteen korkeudella. Sopivasti näyttäisi tuo kirkastuma olevan jossain kolmen asteen kieppeillä. Meni hetki aikaa saada auto sopivaan paikkaan parkkiin. Siihen mennessä kirkas alue oli ohentunut aika selvästi. 

Tero Sipinen - 2.11.2019 klo 19.23 Report this

Sain viimein laitettua oman, vastaavan allasivuavahavainnon linjoille. Linkkaan tähän vielä kolmannenkin, diffuusimman tapauksen.

Timo Alanko - 2.11.2019 klo 19.26 Report this

Juurikin näin. Kovin näyttää samanlaiselta tuo kirkkaampi havaintosi.  :) 

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.