Aktiivinen revontulivyö - 27.9.2019 klo 22.00 - 28.9.2019 klo 02.00 Pori Observation number 85829

• Kirkkaus
• • Himmeät revontulet
• Revontulimuodot
• • Kaari

    Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

    Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

    Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

     

    

    Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

     

    

    Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

     

    

    Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

    
     

    

    Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

  • Vyö

    Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

    Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

     

    

    Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

     

    

    Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

     

    

    Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.

    
     

    

    Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

     

    

    Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

  • Harso

    Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

    Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

     

    

    Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
     

    

    Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

     

    

    Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

     

    

    Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

     

    

    Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

     

    

    Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

• Muita erityispiirteitä
• • Vihreitä revontulia

    Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

     

    

    Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

     

    

    Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

  • Muotojen alaosat punaiset

    Paljain silmin punainen alareuna. Aktiivisuuttaan kehitteleviin tavallisesti vihreänsävyisiin vöihin syntyy melko usein kapea punainen alareuna. Tämä on yleisin punaisen värin ilmenemismuoto, ja peräisin molekyylisestä typestä.

     

    

    Alaosastaan purppuranpunainen revontulivyö. Kuva Ilmo Kemppainen.

     

    

    Matalalla oleva kirkkain revontulivyö on värjäytynyt alaosastaan punaiseksi. Kuva Tero Ohranen.

     

    

    Kapea purppurapunerrus sävyttää tämän revontulivyön alaosaa. Kuva Merja Ruotsalainen.

     

    

    Alaosastaan purppuranpunainen vyö. Kuva Panu Lahtinen.

  • Muotojen yläosat punaiset

    Yläosiltaan paljain silmin punaisia revontulia havaitaan useimmiten vöissä ja pitkissä säteissä. Tällöin alaosat ovat tyypillisesti vihreitä. Jos ylemmät osat ovat auringonpaisteessa, voi punainen olla vihreää voimakkaampi. Tämä punasävy on peräisin atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

     

    

    Yläosaa kohti punertuvia revontulia. Kuva Karri Pasanen. 

     

    

    Yläosasta punainen revontulivyö. Kuva Simo Aikioniemi.

     
     

    

    Punaista väriä revontulten yläosassa. Kuva Tom Eklund.

Canon Eos 1000Da, ISO 800, 15 sec, f 3.5

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.