Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Yli puoli taivasta revontulia - 27.9.2019 klo 21.36 - 28.9.2019 klo 01.50 Mustasaari Havainto numero 85885

Näyttävyys: IV / V

Tommi Järvilehto, Vaasan Andromeda

Timelapse ajalta 21:36 - 21:53 samoihin aikoihin kun muut saivat kuvattua steven. 200kpl 2s valotuksia 5s välein.
Muiden hienosti kuvaama steve jäi juuri kuvakentän ulkopuolelle. Sillä suunnalla on suht kirkas kaupunginvalojen kajo, niin ei ollut kamera suunnattuna sinnepäin.

Puolenyön jälkeen kirkolla otetut kuvat 1s valotuksia. Kellotapulin kuvassa pihan valot olivat vielä päällä. Tuolloin revontulet olivat lähellä maksimia. Kaari oli jo painunut zeniittiin.

Hankala kuvauskohde tämä iso revontulinäytelmä. Pitäisi olla kalansilmäoptiikkaa. Revontulet peittivät 3/4 osaa taivaasta. Tämä alue täynnä erisuuruisia vihreitä läiskiä. Koronaa ei muodustunut. Zeniitissä olleessa kaaressa viuhahtelivat nopeat alle sekunnin 'ralliraidat'.

n. klo:02 aikoihin revontulet hiipuivat alas horisonttiin tasaiseksi vihreäksi kaareksi.

Tässä vielä yksi timelapse kiihkeimmästä hetkestä. 843kpl 1s valotuksia. klo: 01:32 - 01:51

https://www.youtube.com/watch?v=GyqVvrstRz0

Sekunninkin valotuksilla tapahtuu paljon :)


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Hyvin kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Läiskiä info

      Läiskät (englanniksi patch) ovat himmeitä ja melko harvinaisia, yleensä revontulimyrskyjen yhteydessä aamuyöllä havaittavia revontulimuotoja. Revontuliläiskissä havaitaan usein sykkimistä. Sykkiminen tarkoittaa tilannetta, jossa läiskä kirkastuu ja himmenee tasaisin väliajoin. Sykkimisen jakso voi olla sekunnin kymmenyksistä useisiin minuutteihin. Tällöin näyttää siltä, että läiskä ikäänkuin sammuisi, ja syttyisi sitten taas uudestaan.

      Läiskät voivat käsittää hyvin laajoja alueita taivaasta. Läiskät ovat paljain silmin havaittuna varsin himmeitä, mutta tulevat yleensä hyvin esiin valokuvissa. Sykkiviä revontuliläiskiä havaitaan useimmiten voimakkaiden geomagneettisten myrskyjen aikana aamuyön tunteina.

  • Muita erityispiirteitä
    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen alaosat punaiset info

      Paljain silmin punainen alareuna. Aktiivisuuttaan kehitteleviin tavallisesti vihreänsävyisiin vöihin syntyy melko usein kapea punainen alareuna. Tämä on yleisin punaisen värin ilmenemismuoto, ja peräisin molekyylisestä typestä.

       

      Alaosastaan purppuranpunainen revontulivyö. Kuva Ilmo Kemppainen.

       

      Matalalla oleva kirkkain revontulivyö on värjäytynyt alaosastaan punaiseksi. Kuva Tero Ohranen.

       

      Kapea purppurapunerrus sävyttää tämän revontulivyön alaosaa. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Alaosastaan purppuranpunainen vyö. Kuva Panu Lahtinen.

    • Lepattavia revontulia (flickering) info

      Lepattava (flickering). Tämä harvinainen alaluokka tarkoittaa tilannetta, jossa revontulissa tapahtuu kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja, kuten lepattavissa liekeissä.

    • Liehuvia revontulia (streaming) info

      Liehuva (streaming). Liehuvissa revontulissa esiintyy homogeenisten muotojen vaakasuoraa ulottuvuutta pitkin nopeasti eteneviä kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja.

Tekniset tiedot

Sony a7. Samyang 12mm f/2 croppilasi. ISO1600. 1s ja 2s valotuksia

Kommentteja: 2 kpl
Mikko Peussa - 29.9.2019 klo 01.26 Ilmianna

Animaatiossa näkyy mielenkiintoinen kirkas satelliitti, joka tuolla esitysnopeudella näyttää ihan tähdenlennolta. Näkyy oikealla puolella kuvaa ja tulee kuvan ylälaidasta alaspäin ja perässä myös toinen himmeämpi melkein samaa linjaa, mutta hieman nopeammin.

Kaj Höglund - 30.9.2019 klo 21.30 Ilmianna

Upeita kuvia!

 

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.