Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Yli puoli taivasta revontulia - 27.9.2019 klo 22.15 - 27.9.2019 klo 23.00 Eurajoki, Luvia Havainto numero 85939

Näyttävyys: IV / V

Mikko Grönroos, Ursa (Länsi-Suomi)

Pitkästä aikaa mieltä virkistävä ja hieno revontulinäytelmä täällä Etelä-Suomessa! En tiennyt kuvaavani STEVE-kaarta ennenkuin vasta jälkikäteen. Kovasti se oli erillään tavanomaisista revontulista. Myös ilmansuunta oli poikkeava: laskeskelin, että lähellä horisonttia suunta olisi noin 290 astetta eli lähestulkoon lännessä. Näin STEVE:n muodostumisen alusta asti. Ensimmäiset säteet ilmestyivät n. klo 22:15 ja laajimmillaan vyö ulottui zeniittiin asti n. klo 22:30. Vyön säteet liikkuivat aaltomaisesti zeniitistä kohti horisonttia. Vähän sen jälkeen vyö alkoi vetäytyä kohti horisonttia. Ilmeisesti perspektiivistä johtuen STEVE näytti kirkastuvan kauempana ollessaan, jolloin sain sommiteltua sitä puiden oksiin. Myös picket fence:n vihreitä säteitä sain kuviini. Lopetin kuvaamisen n. klo 23, kun ympäröivä usva alkoi tiivistyä objektiivin etulinssiin. Silloin STEVE oli vielä näkyvissä, mutta himmentynyt jokun verran.

Lisää kuvia ja niistä koostettuja videoita sekä juttuja kuvaustilanteesta löytyy instagram-tililtäni @kuviavalosta.


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

    • STEVE-kaari info

      Vaaleanpunainen, säteinen revontulen kaltainen kaari  (Strong Thermal Emission Velocity Enhancement, STEVE arc). Steve-kaari esiintyy selvästi erillään pohjoisen taivaan päärevontulikaaresta. Se ei ilmiönä kuulu perinteisiin revontuliin, mutta voi näyttäytyä niiden yhteydessä.  Toisinaan Steven alalaidassa voi olla vihreä, "hampainen" vyö, jota kutsutaan englanniksi termillä "picket fence".  

      Riku Talvio, STEVE
      Kuva: Riku Talvio

  • Muita erityispiirteitä
    • Violetteja revontulia info

      Yleensä Lapissa tai etelässäkin kovemmissa revontulinäytelmissä voi nähdä violetteja revontulia. Yleisin väri revontulissa vihreän ja punaisen ohella.

    • Valkoisia revontulia info

      Paljain silmin valkoinen väri näkyy useimmiten himmeissä näytelmissä, kun silmä ei kykene erottamaan mitään varsinaista väriä. Harvoin kirkkaissa näytelmissä valkoinen väri voi myös syntyä sopivista vihreän, punaisen ja sinisen yhdistelmistä.

    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen yläosat punaiset info

      Yläosiltaan paljain silmin punaisia revontulia havaitaan useimmiten vöissä ja pitkissä säteissä. Tällöin alaosat ovat tyypillisesti vihreitä. Jos ylemmät osat ovat auringonpaisteessa, voi punainen olla vihreää voimakkaampi. Tämä punasävy on peräisin atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

      Yläosaa kohti punertuvia revontulia. Kuva Karri Pasanen. 

       

      Yläosasta punainen revontulivyö. Kuva Simo Aikioniemi.

       
       

      Punaista väriä revontulten yläosassa. Kuva Tom Eklund.

    • Lepattavia revontulia (flickering) info

      Lepattava (flickering). Tämä harvinainen alaluokka tarkoittaa tilannetta, jossa revontulissa tapahtuu kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja, kuten lepattavissa liekeissä.

Kommentteja: 5 kpl
Tero Sipinen - 4.10.2019 klo 20.14 Ilmianna

Todella hieno dokumentti tästä ilmiöstä! Eikä toki vain dokumenttina hieno, vaan upeat kuvat muutenkin. Olinkin jo ihmetellyt, että eikö kukaan saanut timelapsea STEVE:stä, mutta nyt sekin puute on paikattu. Osin "synteettinen" timelapse, mutta liikkuvaa kuvaa kuitenkin! Hienoa, että sait todistaa alusta alkaen tätä ilmiötä. Itse en ennen tätä 27.9. Näytelmää tiennyt, että itse STEVE:kin voi olla noin raidallinen, kuten tuo vihreä "säleaita" :o

Mikko Grönroos - 4.10.2019 klo 21.34 Ilmianna

Kiitos Tero kannustavasta kommentista, lämmittää kovasti! Jos olisin silloin tiennyt kuvaavani STEVE:ä, olisin ottanut enemmän myös timelapse-kuvia. Itse asiassa en edes ajatellut timelapsea silloin. Satuin vaan ottamaan muutaman peräkkäisen kuvan, hyvä että edes ne. En oikein ole varma, voiko STEVE:n säteiden aaltoilevaa liikettä kuvata lepattavaksi, kuten olin merkannut. En oikein muutakaan osannut laittaa.

Mikko Grönroos - 4.10.2019 klo 21.41 Ilmianna

Kuvien kellonajat ja päivämäärät näyttävän olevan todella pielessä. Kuvat ovat kuitenkin aikajärjestyksessä lukuunottamatta ensimmäistä kuvaa.

Juha Kinnunen - 7.10.2019 klo 12.19 Ilmianna

Hieno havaintokertomus ja kuvat, kiitos!

Mikko Grönroos - 7.10.2019 klo 20.40 Ilmianna

Kiitos Juha!

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.