Contact information

Taivaanvahti,
Astronomical association Ursa
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Astronomical association Ursa

Helmiäispilviä - 4.12.2019 klo 16.00 Vaasa Observation number 86734

Visibility III / V

Timo Alanko, Vaasan Andromeda

Kotimatkalla piti pysähtyä Gerbyn venerantaan ihailemaan taivaanrantaa. Punotus oli melkoinen ja helmiäiset yrittivät loistaa sen seasta. Aika taiteellinen oli merimaisema. Sama hehku näyttää taivaalla pysyvän vielä kotiin päästyäkin...


More similar observations
Additional information
  • Havainto
    • Helmiäispilviä
  • Pilvien laajuus taivaalla
    • Peittävät taivaasta 1/8-osan
  • Helmiäispilvet
    • Tyypin I helmiäispilvi (happo) info

      Helmiäispilvet ovat talvella esiintyviä pilviä, jotka näkyvät parhaiten aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella.

      Vaikka helmiäispilvien nimi viittaa spektriväreihin, Suomessa havaitaan pääasiassa värittömiä, vaaleita helmiäisiä. Huomiota herättävä helmiäispilviin liittyvä piirre Suomessa myös voimakas rusko, joka saa maiseman kylpemään intensiivisessä punaisessa tai purppurassa valossa. Taivaanvahdissa on kategoriat värittömille vaaleille (tyyppi I) ja värillisille (tyyppi II) helmiäisille, sekä helmiäisruskolle. Tällä valinnalla raportoidaan tyypin I värittömät helmiäispilvet. 

      Siinä kun tavalliset pilvet sijaitsevat ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, helmiäiset muodostuvat tämän yläpuolella olevassa stratosfäärissä 15-25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Niitä syntyy kun stratosfäärissä on poikkeuksellisen kylmää, noin -75...-85 C.

      Partikkelit jotka aiheuttavat helmiäisiä ovat joko puhdasta vesijäätä (tyyppi II) tai kemialtaan erilaisia kiteitä joissa kaikissa on ainesosana typpihappo (tyyppi I).

      Stratosfäärin lämpöolojen muutokset ovat varsin verkkaisia, minkä vuoksi helmiäspilviä nähdään yhtäjaksoisesti vähintään muutama päivä elleivät alapilvet peitä näkymää. Helmiäiset ovat esiintymiseltään laaja-alaisia ja voivat esiintyä samanaikaisesti kaikkialla Suomessa. Esiintymien painopiste on kuitenkin Lapissa.

      Helmiäisten ilmaantumista taivaalle voi uumoilla stratosfäärin lämpötilaennusteiden avulla. Suomessa 1996-2014 tehdyistä helmiäishavainnoista selviää, että niitä oli nähty joulukuulta maaliskuulle. Suurin osa esiintyi joulu-tammikuussa, maaliskuussa helmiäisiä oli raportoitu vain yhtenä vuonna.  

      Helmiäispilvistä vastuussa olevat partikkelit voivat synnyttää myös Bishopin renkaan. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Itse helmiäispilvetkin erottuvat yleensä Auringon ollessa horisontin päällä, mutta tällöin ne ovat tavallisesti hyvin haamuja pilvikuituja ja jäävät helposti huomaamatta.

       

      Tyypin I helmiäispilviä. Kuva Panu Lahtinen.

       

      Yöpilvimäisiä tyypin I helmiäisiä. Kuva Mikko Peussa.

       

      Puoli tuntia ennen auringonlaskua valokuvattuja aaltomaisia helmiäispilviä. Nämä helmiäiset erottuivat poikkeuksellisen hyvin päivätaivaalta. Kuva Marko Riikonen. 

    • Helmiäisrusko info

      Helmiäisrusko on helmiäispilviin liittyvä rusko, joka näkyy aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella. Se on yleensä huomiotaherättävän voimakas ja saa maiseman kylpemään punaisessa tai purppurassa valossa.

      Useimmiten jonkinasteinen helmiäsrusko on havaittavissa helmiäispilvien yhteydessä. Helmiäisrusko voi olla myös hallitseva elementti jolloin varsinaiset helmiäispilvet erottuvat heikosti jos lainkaan. Itse helmiäispilvet raportoidaan Taivaanvahdissa värittömien vaaleiden (tyyppi I) ja spektriväristen (tyyppi II) pilvien kategorioissa.

      Helmiäisiin liittyy usein myös Bishopin rengas. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Lisäksi näkyvillä on helmiäisten pilvikuituja, jotka kuitenkin ovat usein hyvin huomaamattomia Auringon ollessa horisontin päällä.

      Helmiäis-Bishop vaihettuu vähitellen helmiäisruskoksi illalla kun aurinko jatkaa painumistaan horisontin alapuolelle. Aamulla päinvastoin. Aina Bishopin rengasta ei kuitenkaan näy, vaikka aamulla tai illalla olisi havaittu helmiäisiä. Tällöin helmiäisruskokin vaikuttaisi olevan heikko tai sitä ei ole lainkaan.

       

      Helmiäisruskoa. Kuva Eetu Saarti.

       

      Lähikuvaa helmiäisruskosta. Seassa näkyy myös tyypin I vaaleita helmiäispilviä. Kuva Mika Aho.

       

      Helmiäisruskoa. Kuva Veikko Mäkelä. 

Comments: 3 pcs
Marko Myllyniemi - 4.12.2019 klo 16.59 Report this

Taivas heijastuu upeasti merenpinnasta!

Melkolailla samanlaisesti näkyivät täälläkin päin, vaikka alemmat pilvet yrittivät kovasti häiritä kuvaamista...

Timo Alanko - 4.12.2019 klo 17.32 Report this

Oli sopivan tyyni keli. (Itse asiassa rannan vesi jo jäässä ;) 

Eero Karvinen - 5.12.2019 klo 00.26 Report this

Komeat on värit!

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.