Contact information

Taivaanvahti,
Astronomical association Ursa
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Astronomical association Ursa

Helmiäispilviä - 9.1.2020 klo 14.10 - 9.1.2020 klo 15.53 Oulu Observation number 87345

Visibility IV / V

Kuva 2./14.10
Marketista ulos tullessa huomasin auringonlaskun suunnalla yhden kirkkaan helmiäisviirun. Pidin sähkötolpasta kiinni (tuuli 10 m/s) ja yritin saada itseni ja kännykän olemaan huojumatta, jotta saisin kerrankin edes jonkun helmiäiskuvan onnistumaan.

Kuva 3./15.00
Kotipihassa ihmettelin kirkkaalla taivaalla näkyvää valkoista pilvenläiskää, joka ei liikkunut myrskytuulessa mihinkään. Päästyäni sisälle menin parvekkeelle, ja pilvi oli suurentunut ja näkyi sinnekin. Aloin vuoron perään purkaa kasseja ja ravata parvekkeella, kirjaimellisesti vahtimassa taivasta, sillä tuo pilvi epäilytti minua.

Kuva 4./15.34
Tässä vaiheessa en enää kuvitellut, vaan näin ne varmuudella: pilvessä oli hentoja helmiäisvärejä, jotka voimistuivat kun pilvi laajeni! Samalla aloin saada siskontytöltä ja sen veljeltä viestejä, että taivaalla on helmiäispilviä (ne jäivät uudenvuoden aattona koukkuun :D).

Kuva 5./15.36
Kuvasin vuoron perään kännykällä ja pokkarilla pilviä, jotka laajenivat ja joiden värien intensiteetti lisääntyi koko ajan. En meinannut uskoa, mitä silmieni edessä tapahtui, ja tärisin kiihtymyksestä ja kylmyydestä.

Kuvat 6.-7./15.44
Pieniä helmiäispilviä alkoi ilmestyä ketjuna isompien pilvien alapuolelle, osa niistä jäi puiden taakse näkymättömiin. En voinut lähteä parvekkeelta mihinkään vaikka paleli.

Kuvat 8. ja pääkuva/15.53
Mitä tummemmaksi iltapäivän taivas pimeni, sitä kauniimmilta ja syvemmiltä helmiäispilvien värit näyttivät.

Vähän neljän jälkeen ei ollut enää mitään kuvattavaa, taivaalla oli enää pienä, ei-minkään-värisiä laikkuja. Pari tuntia istuin ja ihmettelin kuvia ja lähettelin niitä kaikille, jotka mahdollisesti älysivät, miten älyttömän asian olin ekan kerran elämässäni nähnyt ja kuvannut.

Kuudelta raahauduin keittiöön ja huomasin, että maidot ja muut ruuat olivat puoli kolmesta asti odottaneet keittiössä jääkaappiin pääsemistä...


More similar observations
Additional information
  • Havainto
    • Helmiäispilviä
  • Helmiäispilvet
    • Tyypin I helmiäispilvi (happo) info

      Helmiäispilvet ovat talvella esiintyviä pilviä, jotka näkyvät parhaiten aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella.

      Vaikka helmiäispilvien nimi viittaa spektriväreihin, Suomessa havaitaan pääasiassa värittömiä, vaaleita helmiäisiä. Huomiota herättävä helmiäispilviin liittyvä piirre Suomessa myös voimakas rusko, joka saa maiseman kylpemään intensiivisessä punaisessa tai purppurassa valossa. Taivaanvahdissa on kategoriat värittömille vaaleille (tyyppi I) ja värillisille (tyyppi II) helmiäisille, sekä helmiäisruskolle. Tällä valinnalla raportoidaan tyypin I värittömät helmiäispilvet. 

      Siinä kun tavalliset pilvet sijaitsevat ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, helmiäiset muodostuvat tämän yläpuolella olevassa stratosfäärissä 15-25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Niitä syntyy kun stratosfäärissä on poikkeuksellisen kylmää, noin -75...-85 C.

      Partikkelit jotka aiheuttavat helmiäisiä ovat joko puhdasta vesijäätä (tyyppi II) tai kemialtaan erilaisia kiteitä joissa kaikissa on ainesosana typpihappo (tyyppi I).

      Stratosfäärin lämpöolojen muutokset ovat varsin verkkaisia, minkä vuoksi helmiäspilviä nähdään yhtäjaksoisesti vähintään muutama päivä elleivät alapilvet peitä näkymää. Helmiäiset ovat esiintymiseltään laaja-alaisia ja voivat esiintyä samanaikaisesti kaikkialla Suomessa. Esiintymien painopiste on kuitenkin Lapissa.

      Helmiäisten ilmaantumista taivaalle voi uumoilla stratosfäärin lämpötilaennusteiden avulla. Suomessa 1996-2014 tehdyistä helmiäishavainnoista selviää, että niitä oli nähty joulukuulta maaliskuulle. Suurin osa esiintyi joulu-tammikuussa, maaliskuussa helmiäisiä oli raportoitu vain yhtenä vuonna.  

      Helmiäispilvistä vastuussa olevat partikkelit voivat synnyttää myös Bishopin renkaan. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Itse helmiäispilvetkin erottuvat yleensä Auringon ollessa horisontin päällä, mutta tällöin ne ovat tavallisesti hyvin haamuja pilvikuituja ja jäävät helposti huomaamatta.

       

      Tyypin I helmiäispilviä. Kuva Panu Lahtinen.

       

      Yöpilvimäisiä tyypin I helmiäisiä. Kuva Mikko Peussa.

       

      Puoli tuntia ennen auringonlaskua valokuvattuja aaltomaisia helmiäispilviä. Nämä helmiäiset erottuivat poikkeuksellisen hyvin päivätaivaalta. Kuva Marko Riikonen. 

    • Tyypin II helmiäispilvi (vesijää) info

      Helmiäispilvet ovat talvella esiintyviä pilviä, jotka näkyvät parhaiten aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella.

      Vaikka helmiäispilvien nimi viittaa spektriväreihin, värilliset (tyyppi II) helmiäiset ovat Suomessa harvinaisia. Pääasiassa meillä nähdään värittömiä, vaaleita (tyyppi I) helmiäisiä. Huomiota herättävä helmiäispilviin liittyvä piirre Suomessa myös voimakas rusko, joka saa maiseman kylpemään intensiivisessä punaisessa tai purppurassa valossa. Taivaanvahdissa on kategoriat tyypin I ja II helmiäisille, sekä helmiäisruskolle. Tällä valinnalla raportoidaan tyypin II spektrivärejä esittävät helmiäispilvet. 

      Siinä kun tavalliset pilvet sijaitsevat ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, helmiäiset muodostuvat tämän yläpuolella olevassa stratosfäärissä 15-25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Niitä syntyy kun stratosfäärissä on poikkeuksellisen kylmää, noin -75...-85 C.

      Partikkelit jotka aiheuttavat helmiäisiä ovat joko puhdasta vesijäätä (tyyppi II) tai kemialtaan erilaisia kiteitä joissa kaikissa on ainesosana typpihappo (tyyppi I).

      Stratosfäärin lämpöolojen muutokset ovat varsin verkkaisia, minkä vuoksi helmiäspilviä nähdään yhtäjaksoisesti vähintään muutama päivä elleivät alapilvet peitä näkymää. Helmiäiset ovat esiintymiseltään laaja-alaisia ja voivat esiintyä samanaikaisesti kaikkialla Suomessa. Esiintymien painopiste on kuitenkin Lapissa.

      Helmiäisten ilmaantumista taivaalle voi uumoilla stratosfäärin lämpötilaennusteiden avulla. Suomessa 1996-2014 tehdyistä helmiäishavainnoista selviää, että niitä oli nähty joulukuulta maaliskuulle. Suurin osa esiintyi joulu-tammikuussa, maaliskuussa helmiäisiä oli raportoitu vain yhtenä vuonna.  

      Helmiäispilvistä vastuussa olevat partikkelit voivat synnyttää myös Bishopin renkaan. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Itse helmiäispilvetkin erottuvat yleensä Auringon ollessa horisontin päällä, mutta tällöin ne ovat tavallisesti hyvin haamuja pilvikuituja ja jäävät helposti huomaamatta.

       

      Suomessa koettiin talvella 2012-2013 poikkeuksellisen pitkä 13 päivää kestännyt helmiäispilvien putki. Jakson toiseksi viimeisenä päivänä pilvissä näkyi myös harvinaisia spektrivärejä. Kuva Matti Helin.

Comments: 2 pcs
Tero Sipinen - 16.1.2020 klo 00.43 Report this

Mainio tarina! Sen kerran kun helmiäiset kun sattuu päälle, niin... Ja kaupastahan saa lisää maitoa, jos pääsee happanemaan vahtimisen tuoksinassa :)

Onnittelut bongauksesta!

Raija Ollikainen - 17.1.2020 klo 22.01 Report this

Kiitos, Tero! Urhoollista, että jaksoit lukea sen. :)

Näiden kuvien seuraksi ei voinut olla kirjoittamatta pitkää, pseudotieteellistä havaintokertomusta. Kun havainto alkoi pikkuruisesta kirkkaasta, valkoisesta pilvenläntistä ja päättyi 1,5 tunnin palelemisen aikana tuollaisiin näkymiin, se oli Elämys. Ja niistä syntyy tarinoita.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.