Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Astronomical association Ursa
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Astronomical association Ursa

Useita halomuotoja - 9.1.2020 klo 22.00 - 9.1.2020 klo 22.52 Tampere Observation number 87739

Visibility II / V

Taannoinen kuunhalo. 30 sekunnin valotuksista pinoja. Ensimmäinen 25 ruutua klo 2200-2218, toinen 29 ruutua 2230-2252. Kolmanneksi kuvaksi pistin vielä revitellymmän version jossa näkyy D750 rungon ongelma josta Sipininen huomautti. Kuvan keskellä on raita joka tulee siitä että kenno on valotettu kahdessa osassa. Ei haittaa mummokuvauksissa, mutta näissä hommissa kyllä mieluummin tuollaista olisi katselematta. Jonkinlainen rengas kummittelee kakkoskuvan br versiossa tuossa noin 16 asteeen säteen kohdilla, mitä lienee artea.   


More similar observations
Additional information
  • Valonlähde
    • Kuunvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Yläpilvet
  • Yleiset halomuodot kuunvalo
    • 22° rengas info

      22° rengas on 22° asteen säteinen rengas valonlähteen auringon ympärillä. Usein tästä halosta nähdään vain osa.

      Silloin tällöin 22° renkaan sisäpuoli on silmiinpistävän tumma. Näin käy kun halon aiheuttavat jääkiteet ovat optisesti hyvälaatuisia, jolloin ne eivät sirota juurikaan valoa renkaan sisäpuolelle.

      Talvella 22° rengas on mahdollista löytää varsin usein lumihangelta, missä se näkyy yleensä verraten harvojen kiteiden muodostamana spektrivärien kimalluksena. Sitä ei kannata sekoittaa väreiltään vieläkin briljantimpaan 46° renkaaseen, joka lumihangella on myös varsin tavallinen.

      Ulkovalaisimilla jääsumussa näkyvä 22° rengas ilmenee kolmiulotteisena sikarimaisena pintana, joka koostuu lukemattomien kiteiden välkähdyksistä. Lumen pinnalla tästä sikarista nähdään leikkauspinta, jolloin 22° rengas voi katsojan ja valon keskinäisestä sijainnista riippuen olla hyvin omituisen näköinen. Yleensä ulkovalaisimet ovat liian korkealla pinta-22° renkaan havaitsemiseksi ja siksi sen yleensä joutuu luomaan omalla valaisimella. 

      22° rengas on yleisin haloilmiö, sen voi taivaalla havaita noin 150 päivänä ja yönä vuodessa. 

       

      Yläpilveen syntynyt, osittainen 22° rengas Kuun valossa. Kuva Eetu Saarti.

       

      22° rengas yläpilvessä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Täysi 22° rengas yläpilvessä. Kuva Jari Luomanen.

       

      22° rengas lumen pinnalla, yllä yksittäisessä kuvassa, alla 97 kuvan pinossa. Pintahalot osoittautuvat tyypillisesti pettymykseksi yksittäisissä ruuduissa. Pinoamalla päästään lähemmäksi visuaalista vaikutelmaa ja jopa sen yli. Pintahalosta otetaan useita kuvia niin että vaihdetaan paikkaa joka kuvan välillä esimerkiksi metrin verran. Otetut kuvat pinotaan tietokoneella yhdeksi summakuvaksi. Kuva Marko Riikonen. 

       

      Lampun valossa lumen pinnan 22° rengas ei välttämättä ympäröi valonlähdettä, kuten käy ilmi ylemmästä kuvasta, jossa se muodostaa lumelle suljetun loopin. Alla kaavio selvittää miksi näin käy: ulkovalaisimilla 22° rengas on teoriassa sikarin muotoinen kolmiulotteinen pinta ja lumen pinnalla näemme tästä sikarista leikkauksen, joka kaaviossa on kuvattu punaisella. Lampun ja havaitsijan keskinäinen sijainti määrää millaisena 22° renkaan poikkileikkaus ilmenee. Kaavio Walt Tape.    

       


      Lampun valossa lumen pinnan 22° rengas ei välttämättä ympäröi valonlähdettä, kuten tässä kuvassa näkyy. Ylempänä oleva kaavio selvittää tilannetta. Vaihtamalla kaaviossa lampun ja havaitsijan paikkaa, päästään lähemmäksi tässä kuvassa ilmenevää tilannetta. Lampun ja havaitsijan keskinäinen asema määrää millaisena 22° renkaan poikkileikkaus ilmenee. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Lumen tai jään pinnalla näkyvä 22° rengas on silloin tällöin toispuoleinen, kuten tässä kuvassa. Kyse ei ollut siitä että toisella puolella ei olisi ollut sopivia jääkiteitä, sillä ilmiö näkyi samanlaisena kaikialla jäällä. Toispuoleisuuden voi selittää sillä, että pinnalle kasvaneet jääkiteet osoittavat kaikki suurinpiirtein samaan suuntaan. Kuva Marko Riikonen.

    • 46° rengas info

      46° rengas on suurikokoinen, yleensä punaisen ja vihreän värityksen hallitsema halorengas. Siitä nähdään tavallisesti vain lyhyitä osia, esimerkiksi zeniitinympäristönkaaren alapuolella.

      46° rengas on sekoitettavissa paljolti samanmuotoiseen 46° ylläsivuavaan kaareen. Tämä on mahdollista kuitenkin vain kun valonlähde on alle 32 asteen korkeudella, sillä tätä korkeammalla ei 46° ylläsivuavaa muodostu.

      Näiden kahden halon tunnistus tehdään usein 22° renkaan ja 22° sivuavan kaaren kirkkaussuhteen avulla. Havaintokokemuksen kartuttua myös huomaa, että 46° rengas on väreiltään hailakampi kuin briljantimpi 46° sivuava kaari.

      Silti tilanteet, joissa on hankala sanoa onko kyse 46° renkaasta vai 46° sivuavasta kaaresta, ovat melko tavallisia. Eräs syy tähän on se, ettei jääkiteiden liiketiloista johtuen renkaan ja sivuavan kaaren välillä ole välttämättä selvää rajaa, vaan eriasteiset välimuodot ovat mahdollisia.

      46° renkaan voi nähdä taivaalla noin 15 kertaa vuodessa. Lisäksi se on helposti nähtävissä lumen pinnalla kauniina spektrin värisinä kidekimalluksina.

       

      Hieno 46° rengas (nuoli) Kuun jääsumuhalonäytelmässä. Kuu on yli 32 asteen korkeudella, joten 46° ylläsivuavaa kaarta ei voi esiintyä. Jääsumussa näkyy tyypillisesti parempia 46° renkaita kuin yläpilvissä. Lisäksi Kuun halonäytelmien valokuviin saa Auringon halonäytelmiä helpommin hyvän 46° renkaan pitkien valotusaikojen vuoksi. Valotuksen aikana jääkidepilvet ehtivät liikkua, jolloin ne muodostavat kuvaan tasaisemman taustan jota vasten halot erottuvat paremmin. Kuva Jari Luomanen.  

       

      Jääsumuhalonäytelmä Kuun valossa, kuvaan on merkitty 46° ja 22° renkaat. Kuu on 29-30 asteen korkeudella, mikä mahdollistaisi 46° ylläsivuavan kaaren. 22° sivuavan kaaren puuttuminen kuitenkin kertoo ettei 46° sivuavaa kaarta voi olla halonäytelmässä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Tässä jääsumuhalonäytelmässä näkyvillä ovat harvinaisella tavalla sekä 46° rengas että 46° ylläsivuava kaari. Aurinko on sen verran matalalla, että zeniitinympäristönkaari (zyk) on 46° renkaasta erillään. Sensijaan se on aina kiinni 46° ylläsivuavassa kaaressa. Kuva Olli Sälevä. 

       

      Vaikka 46° rengasta ei visuaalisesti näkyisi taivaalla, on se mahdollista saada tyypillisesti esiin hyvän 22° renkaan sisältävistä halonäytelmistä valokuvauksen pinoamistekniikan avulla. Tässä yläpilvihalonäytelmässä on pinottu useita kahden minuutin aikana otettuja kuvia yhdeksi keskiarvokuvaksi ja näin saatu näkyville pitkä 46° rengas. Kuva Eetu Saarti. 

       

      22° ja 46° renkaat lumen pinnalla. Yksittäisissä kuvissa lumenpintahalot näkyvät tyypillisesti paljon heikommin kuin mitä vaikutelma paikan päällä oli. Pinoamalla päästään lähemmäksi visuaalista vaikutelmaa ja jopa sen yli. Pintahalosta otetaan useita kuvia niin että vaihdetaan paikkaa joka kuvan välillä esimerkiksi metrin verran. Otetut kuvat pinotaan tietokoneella yhdeksi summakuvaksi. Yllä oleva kuva on 69 kuvan pino. Kuva Jari Luomanen.

Comments: 7 pcs
Tero Sipinen - 26.1.2020 klo 00.08 Report this

Jaa, sait sauman näkyviin omallakin yksilöllä. Harmi. No, ei se onneksi kovin paha haitta ole, itse olen julkaissut kohta 2 vuotta saumallisia kuvia eikä kukaan ole huomauttanut. (Kohteliasta porukkaa? :)

Pekka Parviainen - 26.1.2020 klo 10.33 Report this

Kauniita kuvia. Tuohon kahden valotuksen erilaisuuteen sen verran, että ainakin jos kuvataan nykyaikaisella objektiivilla, niin kamera säätää aukon sähköisesti, mistä seuraa se, että objektiivin aukko "on vähän mitä sattuu". Eli systeemi ei ole lainkaan tarkka. Omissa kokemuksissani tähtitaivaskompositioissa (kun palapeliä yrittää liimata yhteen) valotusten ero tuosta sähköisestä aukkosysteemistä johtuen voi olla lähes puoli aukkoa. Tämän vuoksi esim. kun koostaa time-lapse -filmiä intervallikuvista, pitää aina käyttää objektiivin suurinta aukkoa;  himmenetyllä aukolla kuvaaminen  synnyttää ihan kestämätöntä vilkkumista. Tarvittaessa valotuserot voi ja pitää korjata puhtaasti vain kirkkautta säätämällä, eikä pidä käyttää esim. PhotoShop:n "Levels" tai "Curves" käskyjä, jotka johtavat kontrastin ja väritasapainon muuttumiseen ja vievät koko homman ongelmien kasaantumiseen ja totaaliseen kaaokseen.

Tero Sipinen - 26.1.2020 klo 16.28 Report this

Riikonen tarkoittaa "kennon valottamisella" sensorin valmistuksen fotolitografista vaihetta. Jostain syystä D750:n kenno tosiaan tehdän kahdella valotuksella. Monet muut täyskennot kyetään nykyään valottamaan kerralla. Wikipedia kertoo, että ensimmäiset kinokokoiset kennot jouduttiin valottamaan peräti kolmessa osassa. Useasta valotuksesta aiheutuva sauma ei tosiaan näy mitenkään tavallisessa kuvauksessa, mutta oikein tosissaan kun rääkätään kuvia (astro, halo) niin sauma tulee jossain vaiheessa näkyväksi.

Marko Riikonen - 26.1.2020 klo 17.15 Report this

Lisäsin tuohon neljännen kuvan jossa on pino pinottu vielä peilikuvana itsensä kanssa. Vasemmanpuoleinen pelkkä br, oikella pikku usmilla lisättynä. 16 asteen tienoilla oleva rengas on varsin selkeä, mutta katsotaan nyt mitä asiantuntijat sanovat. Monesti artet eivät ole aurinkokeskisiä, mutta tämä on siististi aurinkokeskinen. Tässä vaiheessa oli erilainen pilvi kuin aiemmassa pinossa -- Ac näköistä tavaraa. 

Mikko Peussa - 26.1.2020 klo 19.46 Report this

Näyttää kyllä kuvissa varsin aidolta renkaalta. Toivotaan että tapaus selviää.

Marko Riikonen - 26.1.2020 klo 23.47 Report this

Lefaudeuxilta tuli kommenttia että "se näyttää todelliselta". Arvioi säteen 14 asteeseen vertaamalla 22 renkaaseen, mutta huomautti että on vaikea sanoa halon leveyden takia. Pitää ottaa tähtikuvia ja mitata. Alkuperäiset RAWit ovat tarjolla täällä:

https://drive.google.com/open?id=1GsZXVz7HVlm_-RPzOkOVgfSLMfqpVTZw

Marko Riikonen - 16.2.2020 klo 17.28 Report this

Br-rengas osoittautui sitten arteksi. Kahdella usmauksella tulee esiin artevyöhykkeisyys, jota br-rengas täydellisesti seurailee. On tietenkin vähän huolestuttavaa että tuollaisia ilmestyy, mutta onneksi näitä pystyy selvittelemään.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.