Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Useita halomuotoja - 7.2.2020 klo 08.20 Tyrnävä Observation number 88029

Visibility Unclassified

Not visible

Olin menossa töihin ja poikkesin Tyrnäväntielle, kun näin auringonpilarin. Pilari kesti varmaan puolituntia, mutta jatkoin matkaa muutaman kuvan otettuani. Vaakakuvassa näkyy myös halo? ilmiöt vasemmalla ja oikealla.


More similar observations
Additional information
  • Valonlähde
    • Auringonvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Ala- tai keskipilvien sadejuovat
  • Yleiset halomuodot auringonvalo
    • Auringonpilari info

      Auringonpilari on Auringosta ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

    • Sivuaurinko info

      Sivuauringot ovat värillisiä valoläikkiä Auringon molemmin puolin. Niiden etäisyys Auringosta muuttuu Auringon korkeuden mukaan. Matalalla Auringolla ne ovat 22 asteen etäisyydellä siitä. Mitä korkeammalle Aurinko nousee, sitä kauempana sivuauringot näkyvät ja sitä himmeämmiksi ne myös muuttuvat.

      Sivuaringot katoavat kun valonlähde nousee yli 60 asteen korkeudelle - Suomessa sekä Aurinko että Kuu pysyvät aina tätä matalammalla.  

      Jääsumussa sivuauringot ovat joskus häikäisevän kirkkaita. Tällöin on hyvät mahdollisuudet nähdä tuplasti kauempana Auringosta sijaitsevat, hyvin harvinaiset 44° sivuauringot.

      Sivuaurinkoja havaitaan jääsumussa myös ulkovalaisimilla. Tällöin ne ovat kaukaa katsottuna horisonttirengasmaisia valoviiruja, jotka ulottuvat korkeintaan 22 asteen etäisyydelle lampusta. Lähellä lamppua sivuauringot taipuvat kidevälkkeestä muodostuneena kolmiulotteisena pintana havaitsijan silmiin. Valokuvissa tämä vaikutelma ei kuitenkaan toistu, vaan näkyvillä on pelkät horisonttirengasmaiset viirut.

      Erikoinen paikka havaita sivuauringot on auton kuurainen tuulilasi. Haloille sopivia kiteitä muodostuu auton pinnoille varsin helposti. Parhaiten tällaiset halonäytelmät saadaan esiin pimeällä taskulampun valossa.

      Sivuaurinko on yleinen halo, jonka voi havaita noin 100 kertaa vuodessa. Usein se näkyy taivaalla varsin lyhyen aikaa.

       

      Sivuaurinkoja nähdään varsinkin kun Aurinko on matalalla. Kuva Mikko Peussa.

       

      Lyhytaikainen, yksinäinen sivuaurinko syttyy monesti pieneen pilvikuituun. Näin syntyneet sivuauringot voivat olla toisinaan hyvin kirkkaita. Kuva Marko Riikonen. 

       

      Kuun poikki kulkevalla kapealla lentokoneen jättövanalla näkyvät sivuauringot. Ne ovat yleisin jättövanoilla havaittava halo. Kuva Eetu Saarti.

       

      Kun jääsumussa loistavat näin kirkkaat sivuauringot, silloin kannattaa katsoa myös tuplasti kauemmaksi Auringosta. Siellä on hyvät mahdollisuudet nähdä harvinaiset 44° sivuauringot. Kuva Toivo Kiminki.

       

      Erillisissä kiteissä kimalteleva sivuaurinko. Kuva Sara Riihiaho.

       

      Suurella valonlähteen korkeudella sivuauringot ovat selvästi etääntyneet samaan aikaa näkyvästä 22° renkaasta. Kuva Jari Luomanen.

       

      Pilareita ja sivuaurinkoja laskettelurinteen lampuilla. Sivuauringot ovat lampuista vaakatasossa lähteviä valojuovia. Kuva Mika Aho.

       

      Halonäytelmä tuulilasissa. Sivuauringot on merkitty nuolilla. Värikäs kaari kuvan oikeassa alareunassa on zeniitinympäristönkaari. Valona on tuulilasin toisella puolella oleva led-lamppu. Kuva Jari Luomanen.

Comments: 20 pcs
Tarja Hämäläinen - 13.2.2020 klo 12.19 Report this

Upeat kuvat auringonnoususta Valtavan hieno tuo eka kuva

Olli Sälevä - 13.2.2020 klo 18.56 Report this

Hieno tilanne. Kumpi noista palloista on aurinko?

Mikko Peussa - 13.2.2020 klo 22.16 Report this

Olli, havaintoaikana Aurinko on ollut Tyrnävällä jo 2-3 astetta horisontin alapuolella, mikäli siis kuvaus- ja havaintoaika on tiedoissa oikein.  Saurit onkin siksi aika mielenkiintoiset.

Tero Sipinen - 14.2.2020 klo 13.52 Report this

Tai ehkä ne onkin renkaanpätkät?

Leena Vallo - 14.2.2020 klo 18.32 Report this

Tarkistin tuon kuvan tiedot. Se on otettu noin 5km E8 tieltä Turnävään päin ja tarkka aika tuolle kuvalle on 8:24:29. En tiedä kumpi palloista on aurinko, mutta epäilen ja muistelisin että ei kumpikaan vaan aurinko on vasta nousemassa. Harmi etten ehtinyt jäädä pitemmäksi aikaa tarkkailemaan vaan piti jatkaa työmatkaa enkä nähnyt tilanneta kun ajoin etelää kohden..

Olli Sälevä - 14.2.2020 klo 19.09 Report this

Exiftietojen mukaan ensimmäinen kuva otettu 8.24 ja toinen 8.32. Havaintoajaksi on ilmoitettu 8.20.

Leena Vallo - 14.2.2020 klo 19.16 Report this

Pitääkö se noin tarkoin tuo aika ilmoittaa, lähetin eka kuvan tänne, en tiennyt :D No onhan sillä varmaankin merkitystä.

Mikko Peussa - 14.2.2020 klo 19.59 Report this

Leena: Tietynlaisissa havainnoissa minuutin ja jopa sekunnin tarkkuus (tulipalloissa) voi olla tärkeä ilmiön tarkan tulkinnan ja selityksen kannalta.

Jossain maisemaplaneettakuvissa tai kuukuvissa pienet heitot ei haittaa mitään, eikä myöskään tavallisissa halokuvissa. Kellonaika on siksi tärkeä joissain havainnoissa, että Auringon tai Kuun korkeus on oleellinen tekijä esim. jossain halomuodoissa, joiden muoto muuttuu sen mukaan mikä on valonlähteen korkeus.

Tässä havainnossa voisi aluksi luulla, että kyseessä on hieno ilta-aurinko ja sivuauringot halomuotona, mutta asia ei olekaan ihan niin yksinkertainen. Aurinko ei nimittäin näy kuvassa, koska se on vasta nousemassa horisontin alapuolelta. Sivuauringot on siksi hieman liian korkealla ollakseen tyypillisiä sivuaurinkoja, vaikka toisinaan nekin venyvät pystysuunnassa. Siksi tässä mietin ja varmaan Terokin miettii samaa, että onko kuvassa ollenkaan sivuaurinkoja, vaan vain pätkät 22 asteen renkaasta.

Sitten on vielä se mahdollisuus, että sivuauringot syntyykin tuosta kirkkaasta pilarista, ja silloin havainto on jo aika huimaa luokkaa. Sellaistakin tulkintaa on esitetty varsin kokeneen moderaattorin toimesta.

Tällaisista syistä siis kuvausaika on niin tärkeä toisinaan. Taivaanvahti pyrkii kuitenkin myös selittämään ilmiöt ja ei ole siinä mielessä kuin joku muu somemaailma. Se on juuri tämän saitin yksi tarkoituksista, että ilmiöille saadaan ja löydetään oikea selitys.

Tämä hieno havainto on esimerkki siitä, että kaikki ei aina ole siltä miltä näyttää :)

Panu Lahtinen - 14.2.2020 klo 20.51 Report this

Ei kannata jännittää liikaa noista havaintoajoista useammissa tapauksissa :-) Tässä on tosiaan sellainen "mennään ihan rajoilla" -tapaus jossa mahdollisimman tarkasta ajasta tulkintaan on apua. Itse nykyisellään suht epäaktiivisena modena olisin 22 renkaan pätkien kannalla.

Leena Vallo - 15.2.2020 klo 09.44 Report this

Kiitos hyvistä kommenteista. Olen aloitteliva tällä aihealueella ja paljon on tutkittavaa, jotta tunnistaisi edes osan noista taivaan ilmiöistä puhumattakaan tähdistä :)

Olli Sälevä - 15.2.2020 klo 12.59 Report this

Lainaukset Mikko Peussan kommentista: "Aurinko ei nimittäin näy kuvassa, koska se on jo horisontin alapuolella."

Olisiko Mikko kuitenkin niin, että koska aurinko on vasta nousemassa, niin se on vielä horisontin alapuolella? :-)

"Sitten on vielä se mahdollisuus, että sivuauringot syntyykin tuosta kirkkaasta pilarista, ja silloin havainto on jo aika huimaa luokkaa. Sellaistakin tulkintaa on esitetty varsin kokeneen moderaattorin toimesta."

Olisiko tässä kyseessä harvinaisempi auringonpilarin muoto eli valeaurinko ja sen synnyttämät sivuauringot?

 

 

Mikko Peussa - 15.2.2020 klo 13.10 Report this

Hyvin huomattu pieni virhe tekstissäni Olli :) Aurinko on tosiaan nousemassa, mutta on vielä horisontin alla kuvassa. Korjasin siltä osin tekstiäni.

Havaintoa on mietitty kovasti ja päädytte toistaiseksi ainakin siihen tulokseen, että normaalista sivuauringosta on kuitenkin kyse. Mutta seurataan onko aihetta palata vielä havaintoon.

Marko Riikonen - 15.2.2020 klo 13.44 Report this

Itse tulkitsen nuo alasivuaurinkoina jotka ovat syntyneet käänteisesti horisontin päälle kun aurinko on horisontin alapuolella. Alasivuauringot nyt muodostuvat ihan suoraan auringon valosta.

Aiemminkin on havaittu tämäntapaista. Pitää yrittää kaivella tuolta blogien uumenista esiin yksi havainto jonka luulen muistavani.

Mikko Peussa - 15.2.2020 klo 14.11 Report this

Marko, tässä on vielä toinen vastaava tapaus. Havainnot on siis viimeistelyä vailla. Vaikeita tapauksia molemmat.

Marko Riikonen - 15.2.2020 klo 14.30 Report this

Juu, alasivuaurinkona tuo minulle menee. Onko kameroiden ajat varmasti ajantasaiset, se varmaan kannattaisi vielä kuvaajien tarkistaa, vaikka kyllähän tämä aika selvältä tapaukselta näyttää että horisontin alla aurinko on ollut. Kännykän kamerat on varmaan aina ajassa, mutta järjestelmäkamera voi olla väärässäkin ajassa.

Valeauringoksi näitä pilarin kirkastumia en kutsuisi, sillä ei tuo pelto kylve auringon valossa. Kuvista vain välittyy vaikutelma että oli kovinkin kirkas kameran dynamiikan takia. Tunnistihan havaitsijakin tuon pilariksi, eikä luullut auringoksi. Todelliset valeauringot ovat kuin aurinko, on varjot ja kaikki, täysi auringonpaiste, eroa ei huomaa, eikä sitä voi katsoa. Tosin totesin valeaurinkoja jahdattuani että niitä syntyy ihan mistä tahansa cumuluksen reunan heijastumastakin, joten ilmiö ei sitten ollutkaan enää niin mielenkiintoinen.

Lauri Kangas - 15.2.2020 klo 15.35 Report this

Joo, minä tulkitsin aluksi normaaliksi sivuauringoiksi enkä ala(ylä)sivuauringoiksi. Perusteena noiden intensiteetti ja se että näyttävät vähän kaareutuvan sisäänpäin kuten 22 asteen rengasta myötäilevä sivuaurinko tekee. Yläsivuaurinko olisi sitten ihan aavistuksen ulompana ja pystysuora. Toisaalta noiden ero on pieni kun aurinko on noin lähellä horisonttia, eikä tuota sisäänpäin kaareutumista kauhean tarkasti tuosta kuvasta näe ilman että alkaa mittailla tarkemmin.

Tai sitten voi olla molemmat päällekäin?

Marko Riikonen - 15.2.2020 klo 19.07 Report this

Jaa, kirjoitin tänne kommentin ja mielestäni lähetinkin, mutta eipä tuota ole missään olemassa. Asia lyhyemmin tällä kertaa, eli Kangas oli oikeassa. Koska kuvassa on ala-aurinko aivan keskellä sivusuunnassa ja horisonttikin vaakatasossa, pinosin sen itsensä peilikuvan kanssa, mikä kauniisti näytti kaareutumisen ilmiössä vailla mitään epäilyksen häivää. Erinomaisesti havaittu ja päätelty Kankaalta. 

Leena Vallo - 16.2.2020 klo 11.11 Report this

No niin, tein tarkastuksen. Kameran kello on noin 3,5 min jäljessä. Eli ensimmäinen kuva on kameran mukaan otettu 8:24:29 ja toinen 8:32:19. Näihin sitten tuo 3,5 min lisää.
Hyvä että mainitsette tuon, että tajusin tarkistaa.

Mulla on vielä kuva, jossa on tuosta oikeanpuoleisesta heijastuksesta lähikuva, mutta sitä ei taida pystyä enää lisäämään tuohon jatkoksi?

Mikko Peussa - 16.2.2020 klo 13.10 Report this

Leena, saat kyllä lisättyä kuvia muokkauslinkin kautta joka lähetetään aina havaitsijan sähköpostiin. Mikäli et löydä sitä jostain syystä niin lähetän sen sinulle varmuuden vuoksi uudelleen.

Marko Riikonen - 16.2.2020 klo 19.04 Report this

Kiitokset kellonajan tarkistuksesta, aurinko on ollut -1.9 astetta horisontin alapuolella kakkoskuvassa. Kuvaajan luvalla voisin lisätä tähän neljänneksi kuvaksi sen peilatun version josta tuo kaareutuminen tulee erityisen hyvin ilmi.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.