The raysare parallel to the lines of force of the magnetic field, i.e. quite vertical, usually less than one degree thick light streaks. The rays can occur alone or in connection with other shapes, mainly with arcs and bands. Short rays are usually brightest at the bottom but dim quickly. The longest rays, even extending almost from the horizon to the zenith, are usually uniformly bright and quite calm, and unlike the shorter rays, most often occur in groups of a few rays or alone. Rays, like bands, are a very typical form of aurora.
Artificial light pillars, which are a halo phenomenon visible in ice mist, can sometimes be very similar to the rays of aurora. Confusion is possible especially when the lamps that cause the artificial light pillars are far away and not visible behind buildings or the forest. The nature of the phenomenon is clear at least from the photographs.
Rays. Picture of Tom Eklund.
Rays. Photo by Mika Puurula.
Two beams rise from the aurora veil. Photo by Anssi Mäntylä.
Two radial bands. Show Jani Lauanne.
Radial band and veil. Photo by Jussi Alanenpää.
Two rays. Photo by Aki Taavitsainen.
It may be possible to confuse such rays with artificial light columns. Compare the image below. Picture of Tom Eklund.
There is no aurora in this image, but all the light poles - including the wide and diffuse bar seen at the top left - are artificial light pillars born of ice mist. Photo by Sami Jumppanen.
Aurora and artificial light pillars. All the radial shapes in the picture above are probably artificial light pillars that coincide appropriately with the aurora band. In the image below, the aurora band has shifted and does not overlap with the pillars produced by the orange bulbs. There is no orange in auroras. Photo by Katariina Roiha
No huh kun komeat. Koiko väripaletti kyllä ollut käytössä tuossa näytelmässä. Upeaa.
Mielettömät värit tuossa ensimmäisessä ruudussa, täytyy toivoa että pääsisi itsekin todistamaan jotain vastaavaa vielä tämän maksimin aikana.
Järjettömän upeat värit! Ei voi kuin ihmetellä ja ihastella... ja samalla todeta, että pohjoiseen on joskus lähdettävä ihan vaan kuvaamaan reposia.
Upeita kuvia Jormalla! Taitaapa olla varsin näppärä tuo Pentaxin systeemi.
Matias ja Karri: kuvien värejä ei ole peukaloitu Photoshopissa. Värit ovat suoraan modaamattomasta digijärkkäristä. Valotusajan pidentäminen toi punaisen sekä yllättävän kirkkaasti sinisen-pinkin värin esiin. Paljain silmin samaan aikaan näkyi vihreää, valkoista ja hiukan punaista revontulta. Sininen-pinkki ei näkynyt paljain silmin, vaikka kuvasin repoja joka kerta yli tunnin ja silmät adaptoituivat hyvin pimeään.
Komea on värimaailma. Tuon olen itsekin havainnut, että silloin kun punertavia ja violetteja sävyjä on mukana niin pidemmällä valotuksella ne piirtyy hienosti kuviin, vaikka visuaalisesti näkyisi vain vihreät sävyt.
Niin ajattelinkin, että värit ovat aitoja, sellaisina kuin ovat tallentuneet kennolle.
Sain omaan kameraani kaukosäätimen hiljattain joka mahdollistaa pitkien valotusaikojen käytön ilamn kameran heiluttelua ja vaikka seurantaa ei olekaan niin sopivien reposten aikaan täytyy ehdottomasti testata tuollaista minuutin valotusaikaa. Vaatii tietysti aika pimeän ympäristön.
@Jorma: Tiesin, että värit ovat sellaisia kuin ovat kamerasta ulos tulleet. Ks. yönä taivaalla oli koko revontulien väripaletti käytössä, hienoa vaan kun olet saanut talennettua ne meille muillekin katsottavaksi.
Voi taivahan talikynttilät mitkä värit noissa reposissa! :O
Dynaamisen, veikeän näköinen tuo vihreä kaari kolmannessa kuvassa.
Onpa mojovat sävyt! Mikä valkotasapaino-/värilämpötila-asetus oli kamerassa valittuna?
@Valkotasapaino oli manuaalisesti valittu päivänvalo. Kuten aina, kun kuvaan.
Kameran tarkat exif-tiedot ovat täällä:
http://www.flickr.com/photos/jorma_m/8198774693/meta/in/photostream
Jostain syystä tuonne eivät ole tallentuneet koordinaatit, mutta ne näkyvät Astrotracerin tallentamana kamerasta: 69.13,807 27.52,408.