Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Valoilmiö levässä - 26.6.2020 klo 17.20 - 26.6.2020 klo 18.40 Raisio Observation number 91426

Visibility Unclassified

Laitellaan nyt vielä kertaalleen tätä sorttia. Ehkäpä nämä ovat muisto vain tuossa kelien viiletessä. Kentän tulevaisuudestakaan en osaa sanoa, saattaa olla ettei ensi kesänä ole enää saumoja näihin, niin "taotaan kun rauta on kuumaa".

Tänään kokeilin "toissijaisen valonlähteen" käyttöä, eli heijastelin auringon valoa altaan pintaan peilillä (kuvat 1. ja 2.). Älkää kysykö mistä idea päähän tupsahti :D

Parasta antia tarjosi taas pienin allas, jonka parissa sitten eniten kuvasin. Hieman haastavaa tuo toki oli, kun kokoa poolilla on sellaiset 1 x 1,5 metriä karkeasti ja reunat toiselta puolen jyrkät. No sai tuon reunan sentään hyödynnettyä peiliständinä.

Loppua kohti väriskaalat alkoivat olla luokkaa "melko levotonta". Levä tuossa pikkualtaassa oli tänään jossain määrin separoitunutta eikä muodostanut aivan yhtenäistä kalvoa. Lähikuvasta huomaa, että kuplien ympärillä värit ovat käänteiset tuohon laajempaan värikehään verrattuna (kuvat 3. ja 4.).

Toiseksi parhaassa altaassa pinta oli hieman yhtenäisempää ja kuvasin tuosta lyhyen videon. Kehä erottui altaan toisessa päässä, kun taas toiseen reunaan tuuli oli painanut massaa sen verran että näkyvyys oli perin huono. Pahoittelut korviasärkevästä tuulen kohinasta, mykistys käyttöön vaan. Lisäksi lyhyt vapiseva pätkä pikkualtaan pinnasta, itselle tuli jotenkin sellainen elohopeamainen fiilis tuosta pinnan läikkeestä (kuvat 5. ja 6.).

Viimeisenä vielä kuvaajakin mukaan tuollaisessa aivopähkinäkuvassa...

Additional information
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Harvinaiset valoilmiöt
    • Valoilmiö levässä info

      Valoilmiötä levässä ovat lätäköissä tai pienissä lammikoissa näkyvät symmetriset spektrivärit. Niitä aiheuttaa kaksi levää, Nautococcus ja Chromophyton. Kumpikin levä aikaansaa ominaispiirteisen ilmiönsä. Vedessä on useita levälajeja, mutta vain nämä kaksi synnyttävät väri-ilmiöitä, koska ne työntyvät joko kokonaan tai osittain veden pinnan päälle. Tällaisia leviä kutsutaan epineustonisiksi.

      Nautococcus muodostaa veden pintaan Auringon kuvajaisen ympärille kehän, joka Auringon korkeudesta riippuen on enemmän tai vähemmän pystyelliptinen. Matalalla Auringolla kehä voi olla vaakaelliptinen ja sen yhteydessä saattaa näkyä heikkoja Quetelet-renkaita.

      Chromophyton synnyttää monenlaisia ilmiöitä:

      1. Quetelet-renkaat. Nämä ovat Auringon kuvajaisen kohdalta kohti alavasta-aurinkopistettä (havaitsijan pään varjon kohta) taipuvia spektrivärisiä renkaita. Niitä voi nähdä vain kun heijastavan pinnan päällä on pieniä hiukkasia. Taivaalla Quetelet-renkaita ei siis voi havaita.

      2. Kehä. Chromophyton-kalvon kehä on enemmän tai vähemmän selkeästi Quetelet-renkaiden katkoma.

      3. Glooria. Veden pintaan projisoituvan havaitsijan pään varjon ympärillä näkyy hyvissä Chromophyton-kalvoissa glooria.

      4. Sumukaari. Jos Chromophyton-kalvossa on kunnollinen glooria, näkyvillä on todennäköisest myös sumukaari. Koska Chromophyton-leväpartikkelit ovat pieniä, vain 5 mikrometriä läpimitaltaan, sumukaari on hyvin paksu. Sen erottaminen voi olla vaikeaa, mutta liikuttelemalla päätä edestakaisin ilmiön kuitenkin pitäisi näkyä ja viimeistään kuperan peilin kautta katsomalla se tiivistyy esille.

      5. Kruunu. Parhaimmissa Chromophyton-näytelmissä on havaittavissa myös kruunu, joka on nadiiria saartava valkea diffuusi haarukka.

      Vaikka Chromophyton ja Nautococcus -leväkalvoja voi esiintyä pienissä koriste- ja kalalammikoissa, niitä syntyy helpoiten lätäköiden pintaan. Parhaita paikkoja leväkalvoille ovat merensaariston kalliorantojen lätäköt. Etuna rannoilla on että lätäköitä on paljon eikä kasvillisuus juurikaan varjosta niitä.

      Sisämaassa kannattaa mennä hakkuu-aukeille, missä varsinkin soisella maaperällä voi olla riittävän pitkäkestoisia lätäköitä leväkalvojen synnylle. Liikkeellä on hyvä olla aikaisin kesällä ennenkuin ruoho on kasvanut lätäköiden ympärillä korkeaksi. Myös suo-ojat ja metsäkoneiden renkaiden painaumien lätäköt ovat hyviä paikkoja, joskin usein ne ovat metsän varjostamia.

      Lähes poikkeuksetta lätäköissä näkyy vain toisen levän aiheuttama ilmiö, hyvin harvoin voi nähtävillä voi olla sekamuoto jossa molemmat levät kontribuoivat näkyvään ilmiöön. Merenrannoilla Chromophyton ja Nautococcus saattavat asustaa vierekkäsissä lätäköissä, sensijaan sisämaassa kunkin alueen lätäköillä on taipumus sisältää vain toista levää. 

      Tuuli haittaa levä-ilmiöiden näkymistä tekemällä aaltoja lätäkön pintaan. Varsinkin meren rannalla liikkeellä on syytä olla aamulla jolloin on tyyntä. Lisäksi sään on hyvä olla täysin selkeä, sillä lätäköstä heijastuvat pilvet haittaavat ilmiöiden erottumista.

       

      Chromophyton-kalvon koko ilmiöiden kirjo on nähtävillä tässä valokuvassa, joka on otettu laskemalla kalansilmäobjektiivilla varustettu kamera noin 30 senttiä lammikon yläpuolelle. Kuva Marko Riikonen.

       

      Glooria Chromophyton-kalvossa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Chromophyton-kalvon glooria pienessä lammikossa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Quetelet-renkaat ja niiden rikkoma kehä Auringon kuvajaisen ympärillä Chromophyton-kalvossa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Chromophyton-kalvon Quetelet-renkaita ja rikkoutunutta kehää rämesuon ojassa. Kuva on otettu aivan veden pinnasta. Puiden heijastumat vedestä häiritsevät ilmiön erottumista. Kuva Marko Riikonen.

       

      Nautococcus-leväkalvon elliptinen kehä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Nautococcus-kalvon kehä. Kuva Marko Riikonen.

Comments: 9 pcs
Tero Sipinen - 27.6.2020 klo 00.44 Report this

Luovaa ongelmanratkaisua: jos ei Aurinko paista siihen mihin pitäisi, niin pistetään se paistamaan siihen! Mahtava setti jälleen.

Eka video on oikein havainnollinen kun saman pikku lätäkön sisällä ilmiön vahvuus muuttuu aika jyrkästi.

Poikkeava väritys kuplien ympärilä johtunee siitä että veden pinnan reuna nouse hieman (pintajnnitys tms.) jolloin pinnan kulma valonlähteen suhteen on erilainen kuin tasaisella pinnalla. Että sinänsä ei kai mitään mystistä mutta tarkka havainnointia tuokin. Eipä olekaan usein ollut tarjolla lähikuvaa & videota leväkehistä.

Peukut! (Ehkä minäkin vielä joskus...)

Marko Riikonen - 27.6.2020 klo 09.20 Report this

Pystytkö saamaan tämän mikroskoopin alle? Meinaan luulen että tämä onkin bakteerikehä. Jos ei onnistu skobointi nyt mutta voisi onnistua möyhemmin, ota vettä sankoon ja tee viljelmä kotiin.

Marko Riikonen - 27.6.2020 klo 10.19 Report this

Kyllä tämän täytyy olla bakukehä. Kaikki viittaa siihen, kehä vaikuttaa myös epätavallisen isolta. Piikki kuvasi ilmiön ensimmäisen kerran. Tämän linkin alta löytyy Piikin ja kaksi minun aiheeseen liittyvää postausta:

https://atoptics.wordpress.com/tag/bacteria-colours/

Jos viljelmää haluat kokeilla, riittäneen että hanaveteen heittää vähän lätäkkövettä ja pohjalle lätäkön mutia. Ehkä kannattaa kuitenkin haihduttaa kloorit vedestä ensin pois. Itse asiassa bakufilmin saa aikaan todennäköisesti ihan from the scratch. Lisää vain veteen jotain orgaanista ainetta. Muistelen sokerilla tuottaneeni näitä ja kerran myös Chromophyton-kalvo muuttui bakukalvoksi. Jälkimmäisestä itse asiassa on kuvaus jo vanhassa kirjallisuudessa. 

Olen nähnyt bakteerifilmiviljelmässä myös vihreän hohteen pään varjon ympärillä kerran. Siitä on kuvakin.

Anyways, Nurminen näköjään on mies joka breikkaa uutta groudia jatkuvasti. Viime kesänä kaaret alternate Lowitz asennosta, nyt ensimmäiset havainnot bakteerikehistä luonnossa.

Lasse Nurminen - 27.6.2020 klo 12.04 Report this

Kiitos taas Tero! "Silmät auki luonnossa"- näyttää olevan hyvä resepti uuden löytämiseen. Eli voisin kuvitella, että vielä tärppää sielläkin.

Markolle kiitokset tieteellisemmästä annista. Mikroskooppia ei itseltä, eikä kyllä lähipiiristäkään löydy. Katsotaan saanko sen suhteen siis asiaa eteenpäin.

Tuolta linkkisi takaa oheisen tapauksen ensimmäisen kuvan kehä muistuttaa kyllä oman havaintopaikkani näkymiä joissakin tilanteissa ja pintarakenne näyttää hyvin samanoloiselta.

Mitä tarkoitit tuolla epätavallisen isolla kehällä? Kehän kokohan käytännössä eli sen mukaan miltä etäisyydeltä pintaa tarkkaili. Kun oli pystyssä ja kauempana kehä peitti halkaisijaltaan jopa parin metrin lammikon pinnan. Kun taas meni tonttiin lähelle pintaa kehäkin kutistui paljon pienemmäksi.

Linkkisi takana oli vielä mainintaa Lahden tapauksesta, jossa olit kaatopaikan läheisyydessä bongannut värikalvoa bakteeripitoisesta vedestä. Omat tapaukseni paikallisen jätekeskuksen alueelta, jolla sijaitsee myös pari vanhaa jätepenkkaa. Yksi alueen isommista ojista sivuaa toista penkkaa ja kulkee tämän havaintopaikan vierestä lähimmillään n.20 metrin päästä. Ottaen huomioon vetisen maaston (vanha suoalue), en näe mahdottomana, että vesiä tihkuisi maaperän läpi ojalta näille altaille tarjoten "oman mausteensa soppaan".

Marko Riikonen - 27.6.2020 klo 19.41 Report this

Tarkoitin kehän kulmamittoja. Ne pysyvät samoina riippumatta katseluetäisyydestä. Hmh, tämä on sen verran kyllä merkkitapaus että jos omistaisin auton tai asuisin Turun seudulla, tulisin ihmettelemään, sikäli kuin lokaatio ei ole salainen.

Ei tuosta varsinaisesti ole skopointi tarpeen, että elä ota stressiä sen suhteen; selvä bakteerin aiheuttama kehä tuo on.

Satu Juvonen - 2.7.2020 klo 12.07 Report this

Mielenkiintoista ja hienot kuvat! Täytyypä pakata peili auton takakonttiin, kiitos ideasta :)

Lasse Nurminen - 2.7.2020 klo 17.55 Report this

Kiitos Satu, luovia kuvaushetkiä sinne :)

Tero Sipinen - 2.7.2020 klo 21.24 Report this

Hmm... Juuri äsken irrotin seinästä pintarempan ensitoimina 12 kpl bakteerikehäheijastimia :)

Lasse Nurminen - 2.7.2020 klo 21.48 Report this

Ei muuta kuin kovan hintaan kaupustelemaan tosiharrastajille! Enää ei riitä halotarkkailun kuperat peilit, vaan havaitsijoiden peiliarsenaalia pitää selkeästi laajentaa kattamaan erilaiset tilanteet :D

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.