Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Pintahalo - 18.1.2021 klo 12.00 - 18.1.2021 klo 14.40 Juva Observation number 95641

Visibility II / V

Petri Martikainen, Ursa (Itä-Suomi)

Tässä päivän rumat musteläiskätestikuvat tulkittavaksi. Sää selkeni aamupäivän kuluessa, joten käväisin ottamassa kokeeksi 147 kuvan pintahalopinon tutulta paikalta. Paljaalla silmällä ei erottunut mitään erityisempää, 22r erottui hikisesti, mutta siinä ei juurikaan näkynyt kirkkaita välkkeitä. Kotona kuvat pinoon ja kappas vaan, siellähän oli mm. 28r. Kävin ottamassa vähän myöhemmin vielä 486 kuvan pinon, mutta sumu alkoi nousta, Aurinko meni hiljalleen pilveen ja pinonkin kanssa oli ongelmia, joten se siitä ainakin toistaiseksi. Kun pinoa tutki tarkemmin, kävi ilmi, että voimakkain rengas onkin 23r ja 22r puuttuu kokonaan. Lisäksi nähtävissä on 18r, 20r, 24r heikosti, 28r, 35r sekä 46r. Laitoin kakkoskuvaan vertailuksi palasen kaksi päivää aiemmin samalla paikalla kuvaamastani pinosta, johon noita voi verrata. Silloin 22r ja 23r olivat yhtä voimakkaat.

Pääkuvassa 147 kuvan pino peilattuna itsensä kanssa ja usm-bg-usm-ym käsiteltynä. Kakkoskuvaan lisätty palanen 2 päivää aiemmin kuvatusta näytelmästä. Kolmosena sama kuva tuplausmattuna ilman bg-käsittelyä ja neljäntenä yksi satunnainen käsittelemätön kuva pinosta.


More similar observations
Additional information
  • Valonlähde
    • Auringonvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Pintahalo
  • Yleiset halomuodot auringonvalo
    • 46° rengas info

      46° rengas on suurikokoinen, yleensä punaisen ja vihreän värityksen hallitsema halorengas. Siitä nähdään tavallisesti vain lyhyitä osia, esimerkiksi zeniitinympäristön kaaren alapuolella.

      46° rengas on sekoitettavissa paljolti samanmuotoiseen 46° ylläsivuavaan kaareen. Tämä on mahdollista kuitenkin vain kun valonlähde on alle 32 asteen korkeudella, sillä tätä korkeammalla ei 46° ylläsivuavaa muodostu.

      Näiden kahden halon tunnistus tehdään usein 22° renkaan ja 22° sivuavan kaaren kirkkaussuhteen avulla. Havaintokokemuksen kartuttua myös huomaa, että 46° rengas on väreiltään hailakampi kuin 46° sivuava kaari.

      Silti tilanteet, joissa on hankala sanoa onko kyse 46° renkaasta vai 46° sivuavasta kaaresta, ovat melko tavallisia. Eräs syy tähän on se, ettei jääkiteiden liiketiloista johtuen renkaan ja sivuavan kaaren välillä ole välttämättä selvää rajaa, vaan eriasteiset välimuodot ovat mahdollisia.

      46° renkaan voi nähdä taivaalla noin 15 kertaa vuodessa. Lisäksi se on helposti nähtävissä lumen pinnalla kauniina spektrin värisinä kidekimalluksina.

       

      Hieno 46° rengas (nuoli) Kuun jääsumuhalonäytelmässä. Kuu on yli 32 asteen korkeudella, joten 46° ylläsivuavaa kaarta ei voi esiintyä. Jääsumussa näkyy tyypillisesti parempia 46° renkaita kuin yläpilvissä. Lisäksi Kuun halonäytelmien valokuviin saa Auringon halonäytelmiä helpommin hyvän 46° renkaan pitkien valotusaikojen vuoksi. Valotuksen aikana jääkidepilvet ehtivät liikkua, jolloin ne muodostavat kuvaan tasaisemman taustan jota vasten halot erottuvat paremmin. Kuva Jari Luomanen.  

       

      Jääsumuhalonäytelmä Kuun valossa, kuvaan on merkitty 46° ja 22° renkaat. Kuu on 29-30 asteen korkeudella, mikä mahdollistaisi 46° ylläsivuavan kaaren. 22° sivuavan kaaren puuttuminen kuitenkin kertoo ettei 46° sivuavaa kaarta voi olla halonäytelmässä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Tässä jääsumuhalonäytelmässä näkyvillä ovat harvinaisella tavalla sekä 46° rengas että 46° ylläsivuava kaari. Aurinko on sen verran matalalla, että zeniitinympäristönkaari (zyk) on 46° renkaasta erillään. 46° ylläsivuavassa kaaressa se sen sijaan on aina kiinni . Kuva Olli Sälevä. 

       

      Vaikka 46° rengasta ei visuaalisesti näkyisi taivaalla, on se mahdollista saada tyypillisesti esiin hyvän 22° renkaan sisältävistä halonäytelmistä valokuvauksen pinoamistekniikan avulla. Tässä yläpilvihalonäytelmässä on pinottu useita kahden minuutin aikana otettuja kuvia yhdeksi keskiarvokuvaksi ja näin saatu näkyville pitkä 46° rengas. Kuva Eetu Saarti. 

       

      22° ja 46° renkaat lumen pinnalla. Yksittäisissä kuvissa lumenpintahalot näkyvät tyypillisesti paljon heikommin kuin mitä vaikutelma paikan päällä oli. Pinoamalla päästään lähemmäksi visuaalista vaikutelmaa ja jopa sen yli. Pintahalosta otetaan useita kuvia niin että vaihdetaan paikkaa joka kuvan välillä esimerkiksi metrin verran. Otetut kuvat pinotaan tietokoneella yhdeksi summakuvaksi. Yllä oleva kuva on 69 kuvan pino. Kuva Jari Luomanen.

  • Harvinaiset halomuodot auringonvalo
    • 18° rengas [Rankin] info

      18° rengas eli Rankinin halo on yksi kuudesta rengasmaisesta halosta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Tyypillisesti 18° rengas on kirkkaampi Auringon sivuilla ja voi puuttua kokonaan Auringon ylä- ja alapuolelta. Jos renkaassa on selkeät kirkastumat Auringon tasossa, nämä ovat 18° parhelioita.

      Rankinin halon voi odottaa näkevänsä taivaalla noin kolme kertaa vuodessa. Tätä, niin kuin muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Jääsumussa pyramidihaloja tavataan Suomessa hyvin harvoin. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen niukkuus maassamme.  

      Lohtua kuitenkin tarjoaa se, että kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tosin suoraan on tähän mennessä lumella nähty vain 9° ja 24° renkaita, muut halot on saatu esille ottamalla halonäytelmästä useita valokuvia, jotka on sitten pinottu yhdeksi keskiarvokuvaksi. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Hyvä seikka on, ettei lämpötilojen tarvitse olla tällöin läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

      Pyramidihalonäytelmä, jossa on mukana 18° rengas (nuoli). Kirkas kaari auringon päällä on ylempi 23° parhelia. Kuva Jari Luomanen.

       

      Pyramidihalonäytelmä 18° renkaalla. Kuva Mika Aho.

       

      Keskiarvopino halonäytelmästä lumen pinnalla paljastaa useita pyramidirenkaita, joiden joukossa on myös 18° rengas.Kuva on pinottu 379 yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

    • 20° rengas [Burney] info

      20° rengas eli Burneyn halo on yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Se nähdään tavallisesti 18° renkaan yhteydessä, mutta on tätä harvinaisempi. Hyvin harvoin 20° rengas esiintyy ilman 18° rengasta.

      Paljain silmin katsoessa Burneyn halo ei välttämättä erotu 18° renkaan ulkopuolelta, mutta kuperan peilin kautta havaittuna ilmiö tulee helpommin esiin. Se mikä paljain silmin näytti yhdeltä renkaalta, jakautuukin kahdeksi renkaaksi, joiden välissä on kapea kaistale tummempaa taustataivasta.

      20° renkaan voi nähdä keskimäärin kerran vuodessa. Kameran avulla sen saa saaliiksi usemmastakin pyramidihalojen näytelmästä, varsinkin jos ottaa runsaasti peräkkäin kuvia jalustalta ja pinoaa ne keskiarvokuvaksi.

      Burneyn haloa, niin kuin muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Pyramidihaloja tavataan selvästi harvemmin kotimaan talven jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen vähäisyys maassamme.

      Toisaalta kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tähän mennessä lumella on paljain silmin nähty vain 9° ja 24° renkaita, mutta muut renkaat on saatu esille kuvia pinoamalla. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Hyvä puoli on, ettei lämpötilojen tarvitse olla läheskään niin alhaisia, kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

       

      Pyramidihalonäytelmä 20° renkaalla. Kuva Mika Aho.

       

      Pyramidihalonäytelmä jossa on muun muassa 20° rengas (ulompi nuoli) ja 18° rengas (sisempi nuoli). Kuva Jari Luomanen. 

       

      Keskiarvopino halonäytelmästä lumen pinnalla paljastaa useita pyramidirenkaita, joiden joukossa on myös 20° rengas.Kuva on pinottu 379 yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

    • 23° rengas [Barkow] info

      23° rengas eli Barkowin halo on yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä.

      23° renkaan tunnistamista hankaloittaa 22° renkaan läheisyys. Ne ovat vain yhden asteen päässä toisistaan, minkä vuoksi ne samaan aikaan esiintyessään lähes aina sulautuvat yhteen. Lisäksi halonäytelmässä voi olla vielä 24° rengas, jolloin kaikki kolme rengasta muodostavat yhden paksun renkaan.

      Toisinaan Barkowin halo kuitenkin esiintyy ilman 22° rengasta. Halonäytelmän koostumuksesta on jossain määrin mahdollista tehdä päätelmiä siitä, onko pyramidihalonäytelmässä 22° rengas vai ei.

      Jos muut halot ovat 18°, 20° ja 35° renkaita, tällöin ei 22° rengasta halonäytelmässä välttämättä ole, sillä edellä mainitut renkaat synnyttävässä pyramidijääkiteessä ei tarvitse olla pintoja 22° renkaan valonreitin toteutumiselle. 22° renkaalta näyttävä halo on silloin todennäköisimmin 23° rengas.

      Jos taas pyramidihalonäytelmässä on 9° rengas, tällöin myös 22° rengas on todennäköisesti taivaalla, sillä 9° renkaan muodostus vaatii osin samoja jääkiteen pintoja, joista 22° rengas syntyy. Aivan kaikissa tapauksissa näin ei kuitenkaan ole. Jos 22° renkaan valonreitin vaatima kidepinta pyramidikiteessä on kovin kapea, ei 22° rengasta välttämättä näy.

      On myös muistettava, että jääkidepilvessä voi esiintyä tavallisia prismaattisia kiteitä pyramidikiteiden lisäksi (yläpilvissä nämä voivat olla myös eri kerroksissa), jolloin 22° rengas syntyy halonäytelmässä pyramidirenkaista riippumatta.

      Täyden varmuuden saaminen 22° vs. 23° renkaan tunnistusongelmassa vaatii halon säteen mittausta. Mittaus voidaan tehdä havaintotilanteessa jonkinlaisella mittatikulla tai jälkeenpäin luotettavammin valokuvasta. Kovin himmeät halot eivät kuitenkaan ole mittaukseen otollisia.

      Tapauksia, joissa Barkowin halo esiintyy ilman 22° rengasta osunee yhden aktiivihavaitsijan kohdalle viitisen kertaa vuodessa. Useimmiten 23° rengas näyttäytyy yksinäisen 23° parhelian kanssa. Rengas on himmeä ja saattaa esiintyä vain lyhyinä segmentteinä 23° parhelian juuressa.

      Barkowin haloa, niin kuin muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Huomattavasti harvemmin pyramidihaloja tavataan Suomessa jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen vähäisyys maassamme.

      Lohtua kuitenkin tarjoaa se, että kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tosin suoraan on tähän mennessä lumella nähty vain 9° ja 24° renkaita. Muut pyramidirenkaat on saatu esille ottamalla halonäytelmästä useita valokuvia, jotka on sitten pinottu yhdeksi keskiarvokuvaksi. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Lämpötilojen ei tarvitse olla läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

      Pyramidihalojen näytelmä, jossa ulompi nuolen osoittama halo on todennäköisesti 23° rengas. Sisempänä auringon sivuilla näkyy 18° parheliat ja niistä jatkeina himmeästi 18° rengasta.  Kirkkain halo auringon päällä on 23° parhelia. 22° rengasta halonäytelmässä ei luultavimmin ole, mutta tämä pitäisi vielä varmistaa mittauksella, mikä kuitenkin saattaa olla hankalaa renkaan himmeyden vuoksi. Ylempi kuva on yksittäinen kuva, alempi on pino neljästä kuvasta 76 sekunnin ajalta. Yksittäisessä kuvassa 23° rengas näkyy heikommin. Kuva Marko Riikonen.

       

      Normaalisti 22° ja 23° renkaat sulautuvat yhteen, mutta tässä poikkeuksellisen laadukkaassa halonäytelmässä ne erottuvat toisistaan. Kuva Mika Aho.

       

      Keskiarvopino halonäytelmästä lumen pinnalla paljastaa useita pyramidirenkaita. 22°, 23° ja 24° renkaat erottuvat toisistaan. Kuva on pinottu 379 yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

    • 24° rengas [Dutheil] info

      24° rengas eli Dutheilin halo on yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Se havaitaan aina yhdessä 22° renkaan kanssa. Dutheilin halon suoran havaitsemisen voi estää 23° rengas siten, että halot sulautuvat yhdeksi paksuksi renkaaksi.

      24° renkaan kanssa pitäisi teoriassa olla nähtävillä myös 9° rengas, sillä halot aiheuttavat valonreitit pyramidijääkiteessä ovat samankaltaisia. Näin yleensä onkin, mutta joskus 9° rengas puuttuu tai se on hyvin heikko. Eritoten Auringon ollessa matalalla saattaa yläpilvien epätasaisuus häivyttää pienen Van Buijsenin renkaan olemattomiin.

      Dutheilin halo on varsin harvinainen - se on mahdollista nähdä taivaalla keskimäärin kolme kertaa vuosikymmenessä. Valokuvauksen pinoamistekniikalla ilmiön saa useammin esiin. Pyramidihalonäytelmästä kannattaa ottaa jalustalta useita kuvia, jotka pinotaan tietokoneella yhdeksi keskiarvokuvaksi.

      Hyvin harvoin pyramidihaloja tavataan Suomessa jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen vähäinen esiintyminen maassamme.  

      Toisaalta kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Ne tosin yleensä saadaan esille vasta valokuvista käyttämällä pinoamismenetelmää, mutta hienoimmissa näytelmissä Dutheilin halo on ollut nähtävissä paljain silmin hangella.

      Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Lämpötilojen ei tällöin tarvitse olla läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

       

      Halonäytelmä useilla pyramidirenkailla. 24° renkaassa on vasemmalla puolella kirkastuma, joka lienee 24° ylempi parhelia. Kuva on keskiarvopino useasta yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

       

      22° ja 24° renkaat lumen pinnalla. Kuva Toni Kiiskinen.

       

      Yllä keskiarvopino 118 lumenpintahalonäytelmän kuvasta, alla yksittäinen kuva. Yksittäisessä kuvassa voi aavistella 24° rengasta ja visuaalisesti vaikutelma oli samanlainen. Kuitenkin vasta pinossa ilmiö näkyy kunnolla. Pinossa ilmenee myös 9° rengas, jonka näkemisestä ei ollut toivoa paljain silmin. Taivaalla oli haloja yläpilvessä. Kuvat Marko Riikonen.

    • 35° rengas [Féuillee] info

      35° rengas eli Féuilleen halo yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Halo on yleensä siinä määrin himmeä, että sen huomaaminen vaatii kuperan peilin kautta katsomista.

      Valokuvia pinoamalla Féuilleen halo on saatu esiin monista pyramidihalonäytelmistä, joissa sitä ei näkynyt visuaalisesti. Tässä menetelmässä halonäytelmästä otetaan jalustalta useita peräkkäisiä kuvia, jotka koostetaan tietokoneella yhdeksi keskiarvokuvaksi.

      Pinoamistekniikan avulla 35° renkaan saa esille vaatimattomankin oloisista pyramidihalonäytelmistä. 35 rengas joka on niin kirkas että se näkyy paljain silmin ilman mitään apuvälineitä on sen sijaan erittäin harvinainen.

      35° renkaan synnyttävä valonreitti käyttää samoja pyramidijääkiteen pintoja kuin 20° renkaan valonreitti ja siksi 35° renkaan seurassa näkyy yleensä myös 20° rengas.

      35° rengasta, kuten muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Harvemmin pyramidihaloja tavataan meillä jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, tyypillisesti alle -30° C lämpötilojen vähäisyys maassamme.

      Lohtua kuitenkin tarjoaa se, että kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tosin suoraan on tähän mennessä lumella nähty vain 9° ja 24° renkaita, loput pyramidihalot on saatu esille edellä mainitulla pinoamismenetelmällä. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Hyvä seikka on, ettei lämpötilojen tarvitse tällöin olla läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

       

      Halonäytelmä hyvin kehittyneellä 35° renkaalla (nuoli). Kuva Jari Luomanen.

       

      Heikko 35° rengas näkyy tässä keskiarvopinossa, joka on tehty noin 20:stä kymmenen minuutin aikana otetusta kuvasta. Vaikka 35° rengas ei näkyisi visuaalisesti taivaalla, pinoamalla se on mahdollista saada esiin useista pyramidihalojen näytelmistä. Kuva Marko Riikonen.

       

      138 kuvan maksimipino (yllä) ja yksittäinen kuva (alla) samasta halonäytelmästä lumen pinnalla. Maksimipinossa näkyvät 20° ja 35° renkaat. 22° rengasta paksuntanee 23° ja 24° renkaat. Kuvat Marko Riikonen.

    • 28° rengas [Scheiner] info

      28° rengas eli Scheinerin halo on hyvin harvinainen haloilmiö. Se on havaittu osana pyramidihalonäytelmiä niin yläpilvessä kuin lumenpinnalla.

      Scheinerin halon synty on yhä mysteeri. Erilaisia ehdotuksia halon aiheuttavasta kiteestä on useita, mutta kaikissa on puutteita. Se että ilmiö on esiintynyt myös lumen pinnalla tarjoaa mahdollisuuden kidenäytteen saamiseen. 

      28° rengas (nuoli) näkyy hyvin heikosti skannatussa diassa. Alkuperäisissä diassa halo on selvä. Halo näkyi kentällä myös kuperan peilin kautta tarkastellessa. Kuva Leena Virta.

       

      Neljästä skannatusta diasta pinotussa keskiarvokuvassa 28° rengas (nuoli) on selvä. Sen näennäisen kirkastumisen yläosassa aiheuttaa toinen halo, pyramidikiteistä muodostuva ylempi 23° parhelia. Kyse on samasta halonäytelmäst kuin yllä. Kuvat Leena Virta ja Marko Riikonen.

       

      28° rengas lumen pinnalla näkyneessä pyramidihalonäytelmässä. Kuva on keskiarvopino 42 yksittäisestä kuvasta. Kuva Jari Luomanen. 

       

      28° rengas lumen pinnalla näkyneessä pyramidihalonäytelmässä. Kuva on peilattu keskiarvopino 245 yksittäisestä kuvasta. Kyse on samasta halonäytelmästä kuin ylempänä olevassa kuvassa. Kuva Marko Riikonen.

Comments: 3 pcs
Marko Riikonen - 19.1.2021 klo 16.04 Report this

Järkyttävän selkeä 28°r b-r:ssä. Jos 46°r näkyi paljain silmin, tämän perusteella voi olettaa että 28 olisi myös ollut näkyvissä silmälle. Toisaalta 28°r ei näky peruskuvassa.

Anyways, alkaa olla aika selvää että 28°r on varsin tavallista kauraa pintapyrissa. Nyt vain sitten odotetaan että joku saa kuvattua kiteet. Moilasen kaaren kiteen kuvaamisen ohella se on yksi kovimpia läpimurtoja mitä tässä on tarjolla.

Petri Martikainen - 20.1.2021 klo 07.46 Report this

Eipä tuossa paljaalla silmällä oikein muuta erottanut kuin himmeähkön "22° rinkulan". Sen ulkopuolella oli yksittäisiä kirkkaita välkkeitä, joiden sijainnista noihin renkaisiin nähden on vaikea sanoa mitään.

Tuo 23r meni kyllä maastossa täysin perus-kakskakkosesta ja jonkin aikaa vielä kuvissakin. Pintahaloissa kaikki yksinäiset perusrinkulat eivät näköjään aina ole kakskakkosia, vaan seassa voi olla helmiäkin. Mutta kukapa niitä kaikkia jaksaisi mittailla ja ainahan se ei ole edes mahdollista.

Marko Riikonen - 20.1.2021 klo 15.22 Report this

Sekin tässä on ihan mielenkiintoista että on 46°r ilman 22°r. Sellasia kyllä tosin muistelen nähneeni itsekin lumella. Ja oliko Moilasella valokuva jääsumunäytelmästä jossa zyk ilman sivuaurinkoja. Mutta on jäätävä tuo 28°r, täytyy kerran vielä todeta. Meneillään on kansainvälinen kilpajuoksu sen kiteen kuvaamiseksi. No ei nyt sentään, mutta olisihan se hienoa jos olisi. 

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.