Newest observations

Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Rare halos - 11.2.2021 at 11.59 Ikaalinen, keskusta Observation number 96032

Visibility IV / V

Heidi Rikala, Ursa (Helsinki)

Well huh! Now is an exciting moment at hand ... is this observation an elliptical halo in the sun, or is it a halo at all? Ice crystals from the clear sky were raining in the air, and I noticed that when I came out of the store. There was a suitably street light pole in place, so I got even a little covered sun behind it.

The last picture shows the same phenomenon, but as described in Hämeenkyrö. It shows pretty well the ice crystal. #Bongaa 100



More similar observations
Additional information
  • The halo was caused by lightsource:
    • Sunlight
  • Where are the ice crystals of the halo located?
    • Ice crystals
  • Rare halos (in sunlight)
    • Elliptical halos info

      Ellipsihalot ovat elliptisiä renkaita tai niiden osia jotka näkyvät hyvin lähellä valonlähdettä. Päivätaivaalla ne jäävät helposti huomaamatta Aurigon häikäisyn vuoksi, yöllä Kuun ympärillä ne sattuvat helpommin silmään.

      Ellipsihalot ovat yleensä valkoisia, joskus niissä voi olla spektrin värejä. Näkyvillä saattaa olla useita ellipsihaloja yhtäaikaa, mutta tavallisesti havaittavissa on selkeästi vain yksi.

      Ellipsihalot syntyvät matalista, alijäähtyneitä vesipisaroita sisältävistä pilvistä satavista jääkiteistä. Yleensä emäpilvi on Altocumulus, talvisin myös Stratocumulus tai Stratus. Talvella kiteet satavat usein maanpinalle saakka, jolloin ilmiötä voi pitää myös jääsumussa syntyneenä, varsinkin jos emäpilvi on muuttunut kokonaan jääkiteiksi.

      Ellipsihaloja aiheuttavat jääkiteet syntyvät olosuhteissa joissa lämpötila on noin -15° C tuntumassa. Talvella lämpötila maanpinnalla on ellipsihalojen aikaan tavallisesti näissä lukemissa. Muutamia satoja metrejä ylempänä, missä kiteet ovat muodostuneet, lämpötila voi tietenkin poiketa maanpinnan lukemista, mutta oletettavasti useimmissa tapauksissa eroa ei juurikaan ole.

      Ellipsihalot ovat hyvin suurilla valonlähteen korkeuksilla renkaan muotoisia. Suomessa Kuu tai Aurinko ei nouse niin korkealle että ne näkyisivät täysin pyöreinä.

      Ellipsihalot ilmenevät joko yksinään tai pilarin kanssa. Hyvin harvoin samassa jääkidepilvessä näkyy muitakin haloja. Joskus taivaalla voi olla ellipsihalon aikaan yläpilveä jossa näkyy tavanomaisia haloja.  

      Tavanomainen ellipsihalojen esiintymä on lyhytaikainen, usein alle minuutin, tai korkeintaan muutamia minuutteja. Valokuvien ottamisessa ei siis kannata tuhlata aikaa paikan etsimiseen.

      Valonlähdettä läheisen sijaintinsa ja lyhytaikaisen esiintymisensä vuoksi monet ellipsihalojen näytelmät jäävät epäilemättä huomaamatta. Mahdollisuudet niiden näkemiseen kasvavat jos tarkkailee edellä mainittujen pilvien muuttumista jääkiteiksi. Suurimmassa osassa näin syntyneita jääkidepilviä ei ellipsihaloa kuitenkaan ole, mutta lopulta aina onnistaa.

      Aurinkolasit tai jopa kahdet sellaiset päällekkäin on hyvä olla yritettäessä nähdä ellipsihaloja Auringon valossa, sillä toisinaan kidepilven taustahohde on niin voimakas ettei ellipsihaloa pysty erottamaan paljain silmin. Ainakin kerran ellipsihalo on tällaisessa tilanteessa todettu ottamalla sokkona valokuva Auringon suuntaan. Pokkareiden rajoittuneiden kuvausominaisuuksien vuoksi kovan taustahehkun tilanteessa kuva voi ylivalottua niin että ellipsi hukkuu sen alle.   

      Jos taivasta pitää tiiviisti silmällä ellipsihalojen varalta, niitä voinee havaita keskimäärin noin kerran vuodessa.   

       

      Altocumulus-pilven jääkiteiksi muuttuneessa osassa näkyy ellipsihalo (nuoli). Ellipsihalon alapuolella, itse Altocumuluksessa on vesipisaroista muodostunut punainen kehä. Kuva Panu Lahtinen.  

       

      Ellipsihalo kuun valossa. Kuva Jari Luomanen.

       

      Pilvikuitujen epätasaisuuksien rikkoma ellipsihalo. Kuvan yläosassa näkyy Altocumulus-pilveä, josta ellipsin aiheuttanut jääkidepilvi syntyi. Kuva Marko Riikonen.

       

      Ellipsihalo jääsumussa. Kuva Eetu Saarti.

Comments: 5 pcs
Emma Bruus - 12.2.2021 at 09.59 Report this

Onnittelut Heidi! Näitä ei ihan joka päivä näekään

Mikko Peussa - 12.2.2021 at 12.10 Report this

Ihan selkeä ja hyvä ellipsi!

Marko Riikonen - 12.2.2021 at 14.41 Report this

Katselin lämpötiloja näille ellipsihavainnoille. Tälle Rikalan havainnolle oli klo 12.00 Niinisalon asemalla 32 kilometrin päässä Ikaalisesta mitattu -15 C, eli juurikin se "klassinen" ellipsilämpötila. Siljama Mäntyharjulla kertookin lämpötilan, -14 C. Saman lukeman saa Mikkelin lentokentän asemalta 35 km päästä. Martolalle antaa Hämeenlinnan Katisen asema 13 kilometrin päässä -13 C. Eli kiltisti nämä lämpötilat napottavat tyypillisesssä jääsumuellipsirangessa.

Heidi Rikala - 12.2.2021 at 19.13 Report this

Kiitos onnitteluista Emmalle! Kiitos kommenteista Mikko ja Marko!

Olipa huippujuttu, kun satuin havaitsemaan ellipsihalon ihan ensinmäistä kertaa. Onko siitä tosiaan jo pari vuotta, kun Suomessa on viimeksi ellipisit havaittu?

En huomannut katsoa lämpötilaa. Pakkanen ja sää oli siis otollinen ellipsikeli.

Mikko Peussa - 12.2.2021 at 19.51 Report this

Ellipsihaloista on laaja tietopaketti, joka löytyy infopainikkeesta halomuodon nimen perästä. Ellipsihalo ei siis ole pelkästään talvella näkyvä harvinaisuus ja usein se on hyvin lyhytaikainen, eikä kuvaamisessa saa siksi viivytellä. Jos kiinnostaa tietää enemmän ellipsihalosta, niin suosittelen infon varsin kattavaa tekstiä.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.