Harvinaisia halomuotoja - 17.2.2021 klo 17.23 Kristiinankaupunki, Skaftung Observation number 96147

Todella hieno bongaus! Tulkitsin alustavasti, että auringonpilarista voisi olla kyse.

Mutta miksi niitä on 2 tai jopa 3 ?

Tästä erikoisesta havainnosta on pyydetty vähän lisätietoa, että tuo auringonkorkeus kuvaushetkellä selviää. Silloin on helpompi todeta, jos onkin kyse heijastuneista pilvisäteistä tai jostain muusta? Asia on siis pohdinassa, mutta toistaiseksi näin.

Tämä vaikuttaa aika vahvasti heijastusala-auringolta. Tuollaisia hieman kv-pilarimaisia pystysuoria suikaleita. On vaan jännän alhaalla kun on ihan horisontissa. Mutta muistuu mieleen samankaltainen, tosi matalalla ollut suikalesetti muutaman vuoden takaa Oulusta. Erikoinen ja hieno havainto.

En ole koskaan moista ilmiötä nähnyt, vaikka aika usein tulee poikettua tuolla Siipyyn rannassa kuvaamassa. Auringonpilareita kyllä olen nähnyt, mutta ne on olleet aina auringosta ylös päin.

Arja: Onko sinulla tarkat kuvausajat tiedossa? Havaintoaika ja kuvien exif-tiedot heittää jostain syystä. Olisiko vaikka kameran kello väärässä? Tarkalla kellonajalla saisi selville Auringon korkeuden, joka helpottaisi ilmiön tulkintaa.

Olisikohan kangastuksella osuutta palkkien venymiseen? Horisontissa ei tosin näy muita kangastuksille ominaisia piirteitä. Raportissa kerrottu ajankohta sinällään osuisi auringonlaskun tienoille. 

Tämä on kyllä mielenkiintoinen havainto. Heijastusala-auringon tyypillistä osin teräväreunaistakin suikaleisuutta on nähtävissä. Kuten Peussa tuossa kyselee, olisi hyvä saada varmistus kellonajoista näille kuville kun havainnon annettu ja exif kellonaika ovat ristiriidassa. 

Auringon tarkan suunnan ja korkeuden lisäksi tarkka havaintopaikkakin olisi hyvä tietää, sitten voisi jopa koittaa katsoa tuottaisivatko nuo edessä oleva olevat saaret tuon suikaloitumisen. Tosin se että tuohon ilmestyy minuutin sisällä kolmas pilari ei oikein lupaa hyvää sen selityksen kannalta. Mutta silti tämä pitäisi tarkistaa. Normaalistihan heijastusala-aurinkoja nähdään sisämaassa jossa auringon suunnassa on vesistöä ja maata tilkkutäkkinä joka vaikeuttaa selvityksiä. Tässä on optimaalinen tilanne jossa edessä on vain muutama saari ja sitten pelkkää aavaa merta.

Katselin exifistä tuota polttoväliä ja se antaisi osaltaan tukea heijastusala-aurinkotulkinnalle. Joku näppärä voisi ehkä laskea mikä tuolla polttovälillä olisi auringon kiekon halkaisija kuvassa. En tarkoita, että halo olisi aina tismalleen samanlevyinen, mutta oma mielenkiintonsa silläkin olisi. Kuten Marko tuossa toteaa, nyt olisi kiintoisa mahdollisuus tarkastella tuon suikaloitumisen aiheuttajaa. 

Ja jos tästä on lisää kuvia, niin koko satsi katsotaan mielellään.

Piti myös mainita kuvassa näkyvästä kaltevasta säteestä potentiaalisen heijastusala-auringon oikealla puolella. Jos tulkitsen sitä oikein, aurinko olisi ehkä muutaman halkaisijansa verran horisontin yläpuolella. Silloin tämä olisi mahtava tapaus, jossa näkyisi vaimea (suora ts. heijastumaton) pilvisäde ja komea heijastusala-aurinko. Mietin ensin koko kokonaisuutta pilvisäteinä, mutta katseltuani kuvia suurempina ja kuunneltuani muita alan kallistua mukaan kirkkaimpien valojen halo-tulkintaan. 

Miten sitten olisi yksinkertaisempi selitys? Horisontissa tuossa harmaassa seinässä runsasta sadetta, vähän niin kuin sadeseinä. Siinä sitten ohuempia kohtia, joista Auri gon synnyttämä punotus kuultaa läpi. Lähinnä tuo tuli noista kolmesta pilarista mieleen... 

Alunperin Matti Helinin ehdottama heijastusala-aurinkotulkinta on nyt niin vahvoilla että lisäsin tunnisteen ja päivitin otsikon harvinaisiksi halomuodoiksi. Tässä vielä jonkinlainen yhteenveto siitä, mitkä kaikki seikat tukee tulkintaa:

Asento: pystysuora (toki auringonpilarikin on pystysuora)

Rakenne: Kyseisen halomuodon on aiemminkin nähty "suikaloituvan" useiksi pystysuoriksi tolpiksi. Lisäksi, kun ensimmäistä kuvaa suurentaa ja terävöittää, myös yksittäisen tolpan (oikeanpuoleinen) rakenteessa on havaittavissa terävää suikaleisuutta.

Leveys: En tiedä, onko polttovälin avulla vielä laskettu ilmiön kokonaisleveyttä, mutta sen on kuitenkin arvioitu olevan leveämpi kuin auringon kiekko. Suikaleisten heijastusala-aurinkojen on aiemminkin todettu voivan olla aurinkovertikaalia leveämpiä.

Verrokkisäteet: Jari Luomasen huomaamien, paljon heikommin näkyvien "säteiden" huomattavan erilainen ulkoasu (himmeys, vinous) puhuu osaltaan sen puolesta, että nämä pääosassa olevat tolpat eivät ole esim. pilvisäteitä.

Jos kuvaa ei ole kropattu ja linssi vastaa zoomia AF-S DX NIKKOR 18-200mm, niin pitkässä päässä kuvakulma on 8 astetta. Kirkkaampien palkkien osuus koko leveydestä 0,079 x 8 astetta = 0,6 astetta. Kolmoskuvassa erottuu llisäksi heikosti oikealla puolella n. puolen asteen päässä punerrusta.