Tähän voit valita sen ajankohdan, mistä lähtien havaintoja näytetään. Oletusasetuksena käytetään viimeisintä kuukautta. Tällöin keskipalstan hakutuloksissa näytetään kuluneen kuukauden aikana Taivaanvahtiin ilmoitetut havainnot.
Painamalla hiirellä ”päättyy”-sanaa saat esille myös hakuaikajakson päättymisajankohdan. Tästä on hyötyä niissä tilanteissa, jossa haluat tarkastella jonkin menneisyyden aikajakson havaintoja, esimerkiksi jonkin tietyn viikon raportteja Taivaanvahdissa.
Etenkin tarkastellessa jonkin tietyn aikavälin havaintoja saatat haluta etsiä nimenomaan kyseisenä ajankohtana taivaalla havaittuja ilmiöitä sen sijaan, että vain hakisit kyseisellä aikavälillä Taivaanvahtiin tehtyjä havaintoraportteja. Tällöin sinun kannattaa valita ajanjaksolla ”havaitut” oletusasetuksena olevan ”ilmoitetut” sijasta.
Huomaa, että selain muistaa evästeen avulla haun alkuajankohdan valintasi. Jos olet sallinut evästeet, etkä tyhjennä selaimesi välimuistia, sama selain näyttää seuraavalla käyttökerralla havaintoja samasta ajankohdasta lähtien kuin mitä viimeksi valitsit.
Valinta ”ilmoitetut” hakee valitulla ajanjaksolla Taivaanvahtiin jätettyjä raportteja riippumatta siitä, milloin kyseiset ilmiöt on nähty taivaalla.
Valinta ”havaitut” hakee vastaavasti valitulla ajanjaksolla taivaalla näkyneitä ilmiöitä riippumatta siitä, milloin niistä on jätetty raportti Taivaanvahtiin.
6 h 12 h 24 h 7 day 1 m 3 m
Voit valita, että hakutuloksissa näytetään ainoastaan halutun näyttävyystason ilmiöitä. Esimerkiksi ”vähintään III” poistaa tuloksista heikoimmiksi luokitellut (I-II) ilmiöt. Vastaavasti ”vähintään V” poistaa tuloksista kaikki muut paitsi verraten harvinaiset erittäin näyttäviksi (V) luokitellut.
Tässä kentässä voit hakea havaintoja antamalla vapaavalintaisen merkkijonon.
Haku suoritetaan havaintokertomuksista, havaintojen otsikoista, teknisistä tiedoista ja lisätietojen ilmiötunnistuksista. Näin löydät ne havainnot, joiden sisältöön antamasi merkkijono täsmää.
Voit etsiä yhden henkilön tekemiä havaintoja antamalla kyseisen henkilön koko nimen tai nimen osan. Esimerkiksi "Kalle Virtanen" tai "Kalle Vi".
Haun voi suorittaa myös tiimin nimellä tai sen osalla. Esimerkiksi "Lahden Ursa". Haku tuo esiin tekstiin täsmäävän tiimin kaikkien jäsenten tekemät havainnot.
Voit etsiä jollain paikkakunnalla tehtyjä havaintoja kirjoittamalla tähän hakukenttään paikkakunnan nimen tai sen osan. Esimerkiksi "Mikkeli".
Voit myös luetella useampia paikkakuntia erottelemalla ne toisistaan pilkulla. Esimerkiksi "Mikkeli, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi". Tällöin haku tuo esiin lueteltuihin paikkakuntiin täsmäävät havainnot.
Tässä kentässä voit hakea havaintojen lisätietoihin sisältyviä tarkempia ilmiötunnistuksia.
Tällaisia ovat esimerkiksi syvän avaruuden kohdetyypit, kuten "spiraaligalaksi" tai "heijastussumu" tai halomuodot, kuten "sivuaurinko" tai "auringonpilari".
Voit myös luetella useamman ilmiötyypin erottelemalla ne toisistaan pilkulla. Haku tuo esiin ne havainnot, jotka täsmäävät yhteen tai useampaan kirjoittamistasi termeistä.
Rajaamalla haun päivämäärärajoja ja kirjoittamalla esimerkiksi "revontulikorona", voit saada esiin kaikki tietyn ajanjakson sisällä nähdyt revontulikoronat.
Copyright © 2021 Vesa Toropainen. All rights reserved.
Visibility III / V
Ihan kivoja pinoja, mutta kaukana.
Lenticularis-pino eli mantelipilvipino on ilmiö, jossa muodoltaan mantelia muistuttavia pilviä on useita päällekkäin pinossa. Taivaanvahdissa käytännön rajana tavanomaisen altocumulus lenticulariksen ja harvinaisemman lenticularispinon välillä pidetään vähintään kolmea päällekkäistä lenticularista eli lautasta muistuttavaa pilveä.
Lenticularis- eli mantelipilvet ovat virtaviivaisia, linssimäisiä pilvimuotoja. Tyypillisesti ne syntyvät kun tunturi tai vuori aiheuttaa ilmavirtaukseen pystysuuntaisen häiriöliikkeen. Näin syntyvän ilma-aallon yläosassa kosteus saattaa tiivistyä pilvipisaroiksi, jolloin voidaan havaita paikoillaan pysyvä sileäpintainen lenticularis-pilvi. Toisinaan tällaisia mantelipilviä syntyy myös ilman voimakkaita maastonmuotoja erilaisten säärintämien yhteydessä.
Lenticularis-pilvet eivät sinänsä ole tavattoman harvinaisia, sillä heikosti kehittyneinä niitä voidaan havaita melko usein Suomessakin. Sen sijaan päällekkäiset mantelipilvikerrokset ovat selvästi harvemmin nähtävä ilmiö. Tällainen lättypinoa muistuttava pilvi syntyy kun ilmassa vuorottelevat kosteammat ja kuivemmat ilmakerrokset päällekkäin. Tuolloin toisissa kerroksissa kosteus tiivistyy ja toisissa ei, jolloin voidaan havaita jopa hyvin lukuisia lenticularis-kerroksia.
Taivaanvahtiin kerätään vain tällaisia selvästi muodostuneita, kerroksellisia lenticularis-pilviä niiden harvinaisuuden vuoksi.
Islannissa vuoriston aiheuttamaan ilma-aaltoon syntynyt kerroksittainen lenticularis-pilvi. Kuva Wikipedia.
Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.
* Real name
* Email
* Comment characters left
By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.
Desktop version of the site Show the mobile version Site development by the Taivaanvahti team, E. Bruus and Sasken Finland Oy © 2011- 2021 Ursa Astronomical Association. All rights reserved. Privacy policy