Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Keinovalopilareita - 13.4.2021 klo 22.30 Sipoo, Söderkulla Observation number 97609

Visibility Unclassified

Not visible

Revontulen kaltainen punertava "valopatsas" itäisellä taivaalla, joka välillä hämärtyi ja välillä kirkastui. (EDITOITU klo 23:40, oikea ilmansuunta on itä)

patsaan korkeus oli noin kämmenen korkeus kun katsoo pystyyn nostettua kämmenselkäänsä pitäen samalla kättä suorana. 

 

vaihtoehtoinen selitys voisi olla maassa oleva valonheitin tms. Noin 10 min havainnoinnin aikana ilmiö ei havaittavasti vaihtanut paikkaa vaikka kirkkaus näytti vaihtelevan

Additional information
  • Valonlähde
    • Keinovalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Ala- tai keskipilvien sadejuovat
  • Yleiset halomuodot keinovalo
    • Auringonpilari info

      Auringonpilari on valonlähteestä ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

Comments: 8 pcs
Tero Sipinen - 13.4.2021 klo 22.54 Report this

Hienot keinovalopilarit!

Vaihtoehtoinen selitys siis on kyseessä: maassa olevan valonlähteen valo heijastuu yläilmoissa vaakatasossa leijailevista laattamaisista jääkiteistä.

Annukka Sintonen-Seger - 13.4.2021 klo 23.00 Report this

Sama näkyi Askolassa...

Esa Häkkinen - 13.4.2021 klo 23.09 Report this

Näkyi hyvin myös Itä-Helsingistä. Kirkkaus vaihteli liekin omaisesti, ja suunta sopivasti Söldvikin suunnalla, joten voisiko valon lähde olla jalostamon soihtu?

Paula Hietala - 13.4.2021 klo 23.24 Report this

Näkyy myös Lahdessa

Tero Sipinen - 13.4.2021 klo 23.34 Report this

Tällaisesta keinovalopilarista on nyt tänä iltana tullut useampi havainto ja vahvasti vaikuttaa tosiaan, että valonlähde on jalostamon soihtu.

Toki tässä havainnossa (jos ilmansuunta on oikein) voi olla esim. joku kasvihuone kysessä ja ilmiön kirkkauden vaihtelu on silloin seurausta hiljalleen liikkuvan jääkidelautan tiheyden ja/tai paksuuden muutoksista.

Jalostamon soihdun eläväisyyteen vaikuttaa pilven lisäksi (ja varmaan jopa enemmän) liekin "eläminen".

Veikko Mäkelä - 13.4.2021 klo 23.36 Report this

Sköldvik tuli itsellenikin aluksi mieleen, mutta jos ihan varmasti tämä näkyi Sipoon Söderkullasta länteen, niin tämän täytyisi silloin olla jossain Sipoo ja Vantaan/Helsingin välimaastossa.  Mutta ehkä havaitsija täsmentää/varmentaa havaintosuunnan.   Kirkkaudenvaihtelu sopisi kyllä hyvin jalostomon soihdun aiheuttamaksi pilariksi.

Näin itsekin tuon Arabianrannasta Helsingistä.

Tero Sipinen - 14.4.2021 klo 00.26 Report this

Veikko: Juuri kommenttisi aikoihin tulikin korjaus että ilmansuunta onkin itä eli jäljet johtaa - ei sylttytehtaalle, mutta jalostamolle.

Eija Wilenius - 14.4.2021 klo 06.40 Report this

Helsingin Puistolassa näkyi todella pitkään. Itse huomasin sen n. klo 21.45 ja lopetin tarkkailun n. klo 23. Oli siis Itäisellä taivaalla eikä liikkunut mihinkään. 

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.