Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Harvinaisia halomuotoja - 25.12.2012 klo 00.45 Pyhäjoki Havainto numero 9836

Näyttävyys: IV / V

Satuin pihalle ja katsahdin kuuta aluksi huolimattomasti ajatellen että kehä siellä taas kuun ympärillä loistaa, sitten kiinnitin huomion halon elliptiseen muotoon ja jäin katselemaan tilanteen kehitystä. Kuun ympärillä oli yhdessä vaiheessa selkeästi kaksi elliptistä rengasta, toinen selkeästi pienempi kuin toinen. Pienempää rengasta ei näy kuvissa ollenkaan tai ei ainakaan hyvin. (Keltaisemmassa kuvassa näkyy ehkä huonosti jonkun verran?) Myöhemmin näytti siltä, että sisempi rengas oli kadonnut, mutta ulompi näytti epäilyttävän paksulta. (Valkoisempi kuva.) Kuvanmuokkausohjelmalla en saanut näkyviin, että siellä olisi kaksi lähekkäistä rengasta ollut, mutta en keksi kyllä mikä muukaan renkaan paksuuden voisi selittää.

Harmillista, etteivät kuvat ole tuon parempia taidon sekä teknisen varustuksen puutteen vuoksi.


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Valonlähde
    • Kuunvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Yläpilvet
  • Harvinaiset halomuodot kuunvalo
    • Ellipsihalot info

      Ellipsihalot ovat elliptisiä renkaita tai niiden osia jotka näkyvät hyvin lähellä valonlähdettä. Päivätaivaalla ne jäävät helposti huomaamatta Aurigon häikäisyn vuoksi, yöllä Kuun ympärillä ne sattuvat helpommin silmään.

      Ellipsihalot ovat yleensä valkoisia, joskus niissä voi olla spektrin värejä. Näkyvillä saattaa olla useita ellipsihaloja yhtäaikaa, mutta tavallisesti havaittavissa on selkeästi vain yksi.

      Ellipsihalot syntyvät matalista, alijäähtyneitä vesipisaroita sisältävistä pilvistä satavista jääkiteistä. Yleensä emäpilvi on Altocumulus, talvisin myös Stratocumulus tai Stratus. Talvella kiteet satavat usein maanpinalle saakka, jolloin ilmiötä voi pitää myös jääsumussa syntyneenä, varsinkin jos emäpilvi on muuttunut kokonaan jääkiteiksi.

      Ellipsihaloja aiheuttavat jääkiteet syntyvät olosuhteissa joissa lämpötila on noin -15° C tuntumassa. Talvella lämpötila maanpinnalla on ellipsihalojen aikaan tavallisesti näissä lukemissa. Muutamia satoja metrejä ylempänä, missä kiteet ovat muodostuneet, lämpötila voi tietenkin poiketa maanpinnan lukemista, mutta oletettavasti useimmissa tapauksissa eroa ei juurikaan ole.

      Ellipsihalot ovat hyvin suurilla valonlähteen korkeuksilla renkaan muotoisia. Suomessa Kuu tai Aurinko ei nouse niin korkealle että ne näkyisivät täysin pyöreinä.

      Ellipsihalot ilmenevät joko yksinään tai pilarin kanssa. Hyvin harvoin samassa jääkidepilvessä näkyy muitakin haloja. Joskus taivaalla voi olla ellipsihalon aikaan yläpilveä jossa näkyy tavanomaisia haloja.  

      Tavanomainen ellipsihalojen esiintymä on lyhytaikainen, usein alle minuutin, tai korkeintaan muutamia minuutteja. Valokuvien ottamisessa ei siis kannata tuhlata aikaa paikan etsimiseen.

      Valonlähdettä läheisen sijaintinsa ja lyhytaikaisen esiintymisensä vuoksi monet ellipsihalojen näytelmät jäävät epäilemättä huomaamatta. Mahdollisuudet niiden näkemiseen kasvavat jos tarkkailee edellä mainittujen pilvien muuttumista jääkiteiksi. Suurimmassa osassa näin syntyneita jääkidepilviä ei ellipsihaloa kuitenkaan ole, mutta lopulta aina onnistaa.

      Aurinkolasit tai jopa kahdet sellaiset päällekkäin on hyvä olla yritettäessä nähdä ellipsihaloja Auringon valossa, sillä toisinaan kidepilven taustahohde on niin voimakas ettei ellipsihaloa pysty erottamaan paljain silmin. Ainakin kerran ellipsihalo on tällaisessa tilanteessa todettu ottamalla sokkona valokuva Auringon suuntaan. Pokkareiden rajoittuneiden kuvausominaisuuksien vuoksi kovan taustahehkun tilanteessa kuva voi ylivalottua niin että ellipsi hukkuu sen alle.   

      Jos taivasta pitää tiiviisti silmällä ellipsihalojen varalta, niitä voinee havaita keskimäärin noin kerran vuodessa.   

       

      Altocumulus-pilven jääkiteiksi muuttuneessa osassa näkyy ellipsihalo (nuoli). Ellipsihalon alapuolella, itse Altocumuluksessa on vesipisaroista muodostunut punainen kehä. Kuva Panu Lahtinen.  

       

      Ellipsihalo kuun valossa. Kuva Jari Luomanen.

       

      Pilvikuitujen epätasaisuuksien rikkoma ellipsihalo. Kuvan yläosassa näkyy Altocumulus-pilveä, josta ellipsin aiheuttanut jääkidepilvi syntyi. Kuva Marko Riikonen.

       

      Ellipsihalo jääsumussa. Kuva Eetu Saarti.

Kommentteja: 16 kpl
Marko Riikonen - 25.12.2012 klo 10.15 Ilmianna

Huhhuh, nyt on näkynyt maailmanluokan ellipsihalosit Pyhäjoella. Tämä on kovasti samankaltainen ja kirkkaudeltaan jopa rajumpi kuin Guillaume Poulinin Quebecin tapaus, mikä on mielestäni niitä parhaita valokuvattuja ellipsinäytelmiä.

Kuinka pitkään näytös oli taivaalla?

Jari Luomanen - 25.12.2012 klo 10.21 Ilmianna

Tämä tosiaan on merkittävä tapaus. Mikä mahtoi olla vallitseva lämpötila kuvaushetkellä? Näkyikö esimerkiksi kaupungin valoissa keinovalopilareita tuohon aikaan?

Marko Pekkola - 25.12.2012 klo 10.50 Ilmianna

Onnittelut Pauliinalle poikkeuksellisen kirkkaista ellipsihaloista. (On kyllä ollut melkoinen aamuyö Pohjois-Suomessa).

Juha Ojanperä - 25.12.2012 klo 12.18 Ilmianna

Huh, siinäpä onkin raju ellipsi, onnittelut hienosta havainnosta!

Pauliina Raivio - 25.12.2012 klo 12.56 Ilmianna

Kiitos kaikille!

Marko: Huijaankohan paljon jos sanon että ainakin vartin... Jäin pihalle ilman kelloa (tai tietoa kellonajasta) kylmissäni tuijottelemaan tilanteen kehitystä epämääräiseksi ajaksi ja kävin sisällä lämmittelemässäkin kerran. Kerran tänä aikana halo kävi niin himmeänäkin ettei sitä meinannut erottaa, mutta vahvistui uudelleen parin minuutin sisään.  (Jos havaitsin oikein, yläpilvien lähes huomaamattoman ohut cirrostratus meinasi lähteä muuttumaan enemmän cirrucumulusmaiseksi mutta oheni jälleen. Voi tosin olla että pilvet eivät olleet näin korkealla, sillä jossain vaiheessa alkoi sataa pieniä lumihiutaleita/-kiteitä.)

Jari: Lämpötila taisi olla noin -15°C. Myös yksi hennohko kauempaa syntynyt korkea keinovalopilari oli. Se ylsi suunnilleen kuun tasolle, vaikka alkoi horisontin tasolta. Lisäksi kuun molemmin puolin oli havaittavissa hyvin hyvin hentoa pilarimaista hohdetta.

Risto Salonen - 25.12.2012 klo 12.58 Ilmianna

Jari, Pohjanmaalla oli viime yönä suhteellisen lauhaa verrattuna viime päiviin. Ilmatieteen laitoksen havaintojen perusteella arvioisin lämpötilan olleen -12 ja -15 asteen välillä (Pyhäjoella ei ole havaintoasemaa, mutta Kokkolassa ja Raahessa on).

Marko Pekkola - 25.12.2012 klo 13.50 Ilmianna

Taivaanvahdin etusivu on nyt päivitetty myös tämän näytelmän osalta (Jari Luomasen ehdotuksesta 25.12.2012 nosto käsittelee kumpaakin viime yön kovinta haloa).

Olli Sälevä - 25.12.2012 klo 14.18 Ilmianna

Onnittelut Pauliinalle. Onneksi on Taivaanvahti sekä myös yöllisen taivaan vahteja.

Jari Luomanen - 25.12.2012 klo 16.42 Ilmianna

Lämpötilan puolesta tuo menee hyvin siihen haarukkaan, että kyseessä voisi olla kiteytyvästä stratus-pilvestä satavat kiteet (yläpilvissä ellipsejä ei ole havaittu). Kun samaan aikaan näkyi pilareita, on tämä liki varmaa. Kiteet ovat olleet luultavimmin tähtimäisiä laattoja tai sektorilaattoja, joiden ulokkeiden päädyissä on ollut tuo anomaalinen, loiva huippukulma, joka ellipsejä synnyttää. Pilarit ovat syntyneet näiden kiteiden alapinnan heijastuksesta. 

Satuitko kuvaamaan pilareita lainkaan? Tällaisessa tilanteessa niiden yhteydessä saattaisi näkyä ns. hajavalon Bottlinger, joka havaittiin ensimmäisen kerran Kangasalla muutama vuosi sitten. Jos pilareista olisi kuvia ja niissä näkyisi tämä Bottlinger, nousisi havainto vielä kovemmaksi ja olisi haloteorian kannalta erittäin mielenkiintoinen.

 

Pauliina Raivio - 25.12.2012 klo 17.13 Ilmianna

Stratus on ihan todennäköinen senkin puolesta, että lumisade oli sellaista jota nimenomaan stratuksesta voisi sataa. Pimeyden vuoksi pilvien havainnointi oli kovin haastavaa. Lämpötilasta sain vahvistuksen, että maksimissaan noin tuntia aiemmin lämpötila oli ollut -14°C.

Valitettavasti pilaria en kuviin saanut kaapattua. Yritin kyllä ottaa siitäkin kuvaa, mutta valon määrä ei yksinkertaisesti sillä kalustolla riittänyt minkäänlaiseen onnistumiseen, mikä on erittäin harmillista.

Jari Luomanen - 25.12.2012 klo 17.30 Ilmianna

Tänäkin talvena on ollut paljon sellaista keliä, että stratus on ollut hyvin ohutta, melkein kuin korkealla leijuva hienoinen säteilysumukerros. Ja tokihan toisinaan pilveä ei edes näy, on vain ns. clear sky precipitation tähtikirkkaalta taivaalta. Noissa lämmöissä kiteiden kasvu on erityisen voimallista ja juuri tätä nopeaa kasvua on arveltu anomaalisten huippukulmien synnyttäjäksi. 

Pilarikuva tuosta olisi ollut hieno lisäys, mutta tämä ellipsi on itsessään jo niin raaka tapaus, että melkein se on teillä juhlan paikka. :)

Marko Riikonen - 25.12.2012 klo 17.31 Ilmianna

Tämä jos olisi tullut kuvatuksi kunnon kalustolla, siinä olisi olleet jopa parhaat ikinä otetut ellipsikuvat. Mutta pääasia että tuli kuvattua ja nyt tiedämme että Suomessakin on mahdollisuudet todella kovan luokan ellipsitavaraan.

Marko Riikonen - 26.12.2012 klo 09.24 Ilmianna

Tuosta ellipsihalot synnyttävän rakenteen sijainnista jääkiteessä sen verran, että Kangasalan katulamppu-Bottlingerin aiheuttaneista kiteistä otetuissa kuvissa ilmiön synnyttänyt rakenne ei näyttäsi selkeästi paikantuvan sektoreiden päihin.

Kun otetaan huomioon että Bottlinger on osassa kuvia jopa kirkkaampi kuin sen välissä oleva pilari siitäkin huolimatta että Bott on jotakuinkin tuplasti paksumpi ja sen valo jakautuu kahteen kaaren, on todettava että Bottlingerin aiheuttavien viistojen pintojen täytyy olla kiteessä merkitävässä määrin enemmistössä suhteessa vaakasuoriin pintoihin.

Sillanpää et. al. mittaili vuoden 1999 Applied Opticsin paperissa ellipsihalonäytelmän jääkiteiden muovireplikoiden muotoa. Artikkelin kuvassa olevat esimerkkikiteet ovat kokonaan viistoa pintaa.

Sillanpää et. alin tutkimien Juvan ellipsihalonäytelmän jääkidereplikoissa 20% kiteistä oli viistoa pintaa. Viistot ja vaakasuorat pinnat voivat siis sijaita eri kiteissä.

Jari Luomanen - 26.12.2012 klo 12.45 Ilmianna

Erinomainen pointti Markolta. Ice Crystal Halos -blogissa aikanaan käsittelimme tätä teemaa ja tuossa postauksessa on mukana myös kidekuvia (tässä vielä jatkoa tuolle selvittelylle). Nuo tuollaiset tähtimäiset kiteet tosiaan synnyttivät haaroittuneen pilarin. Kiteissä oli siis loiva taittava kulma oletettavasti tuossa kiteideiden "pinnalla", siis ikään kuin kasaan painunut loiva teltan harja.

Tarkoitin aiemmin ulokkeiden päädyistä (eli basaalipinnoista kun tämä kuitenkin on laattakide) puhuessani juuri tuota noiden sakaroiden kuvaan päin olevaa pintaa. Ajattelin, että siinä saattaisi olla se taittava kulma, mutta Marko on oikeassa siinä, että se ei välttämättä rajoitu noiden sakaroiden alueella vaan kattaa koko kiteen (siis myös tuon kiteiden keskustan, joka kiteestä riippuen on isompi tai pienempi) ja silloin tavanomainen pilari tosiaan syntyisi toisessa kidepopulaatiossa. Ehkä osassa kiteistä keskusta oli tasainen (lyhyempien sakaroiden kiteet) ja osassa ei (pidemmät sakarat).

Jari Luomanen - 26.12.2012 klo 12.53 Ilmianna

Taas loppui kommentista tila kesken, mutta niin, tällainen haaroittunut pilari jos olisi sattunut näkymään katuvalojen tms yllä yhtäaikaa ellipsin kanssa, olisimme tietysti hyppineet tasajalkaa riemusta. :)

Yhtä kaikki, kansainvälisestikin katsoen aivan upea havainto ja käyttämäsi kameran huomioiden aivan tyrmäävät kuvat. Tällainen superharvinaisuus saa heti innostuksen päälle ja siksi tämä pohdinta ilmiön synnyttäneiden jääkiteiden ominaisuuksista. :)

Pääsääntöisesti haloilmiöt tunnetaan varsin hyvin, mutta ellipsihalot ja niiden sukulaiset ovat hyvä esimerkki vaillinaisesti tunnetuista haloista. Senkin vuoksi tämä on niin kutkuttava tapaus.

Pauliina Raivio - 29.12.2012 klo 22.44 Ilmianna

Tosiaan katselin kyllä pilariakin melko pitkään, enkä ainakaan sisäistänyt, että siinä olisi tuollaista Bottlingerin haaroittunutta pilaria ollut havaittavissa. Luulen, että se olisi pistänyt silmään, jos se sieltä olisi havaittavan vahvuisena löytynyt. En voi toki olla täysin varma...

Kuvista olen itsekin ihmeissäni. Sen lisäksi että käyttämäni kamera on tosiaan perus digipokkari, kuvat on otettu käsivaralla. Kyllä se näkyykin. On ihme että sain otettua edes noin selkeitä otoksia.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.