Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Usein kysytyt kysymykset havainnoista

Kuka voi osallistua ja millä kielellä?
Kaikki ovat tervetulleita jättämään havaintoja. Osallistuminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta tai jäsenyyttä Suomen tähtitieteellisissä yhdistyksissä. Havaintokertomuksen voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.   

Voiko ulkomailla tehdyn havainnon ilmoittaa?
Keräämme havaintoja Suomessa ja maamme lähialueilla näkyvistä ilmiöistä. Myös käyttäjien satunnaisesti ulkomailla tekemiä havaintoja otetaan vastaan. Ulkomaan havainnot ovat erityisen tervetulleita silloin, kun kyseessä on merkittävä taivaanilmiö, joka ei näy Suomessa.   

Kenellä on tekijänoikeudet?
Havainnon kuvien ja tekstien tekijänoikeudet säilyvät tekijällä itsellään. Tekijä luovuttaa vain oikeuden julkaista kuvat ja teksti havaintojärjestelmässä. Havainnon jättäjän edellytetään syöttävän järjestelmään vain sellaisia kuvia ja tekstiä, joihin hänellä on tekijänoikeudet.   

Mistä ilmiöistä kerätään havaintoja?
Lähes kaikki tähtitieteelliset ja ilmakehän ilmiöt kuuluvat Taivaanvahdin piiriin, kuten Kuvat ja kertomukset -sivujen selaaminen osoittaa. Järjestelmään toivotaan havaintoja seuraavista ilmiöistä:

1.) Syvän taivaan kohteet (vain kuvalliset havainnot)

2.) Aurinko ja Kuu (vain kuvalliset havainnot)

3.) Monet aurinkokunnan kohteet, kuten planeetat ja asteroidit (vain kuvalliset havainnot) 

4.) Komeetat (jos havainnossa ei ole kuvaa, kuvaile sanallisesti kohdetta tai anna muita tietoja, kuten esim. kirkkausarvio)

5.) Satelliitit 

6.) Auringon- ja kuunpimennykset

7.) Tulipallot

8.) Tähdenlentoparvet

9.) Revontulet

10.) Valaisevat yöpilvet

11.) Myrskyilmiöt

12.) Haloilmiöt

13.) Muut valoilmiöt, kuten esim. sateenkaaret, kehät, kangastukset ja helmiäispilvet      

Milloin havainnossa tulee olla kuva?
Ilmakehän valoilmiöistä, kuten revontulista, tavanomaisista haloista ja tulipalloista otetaan mielellään vastaan silminnäkijähavaintoja ilman kuvia. Jos ilmiö on hyvin harvinainen, valokuvien liittäminen havaintoon voi olla tärkeää. Useimmista aurinkokunnan (ks. yllä oleva lista tarkemmin) ja kaikista syvän avaruuden kohteista edellytetään valokuvan tai piirroksen liittämistä havaintoon. Komeetoista voi lähettää kuvattoman havainnon, kunhan havainnossa muutoin on sisältöä - esimerkiksi sanallinen kuvaus kohteesta tai arvio sen kirkkaudesta.

Millainen kuva on sallittu?
Taivaanvahdin kuvien tulee olla dokumentaarisia, koska kyse on luonnontieteellisten havaintojen keruusta. Erityisesti havainnon pääkuvan tulee edustaa havainnon otsikkoa ja kategoriaa. Kuvia voi käsitellä kuvadatassa olevan informaation tuomiseksi esiin, mutta ylimääräisiä, keinotekoisia osia ei saa lisätä kuviin.

Mikä on havainnon enimmäiskesto?
Havainnon tulisi kattaa korkeintaan yhden päivän ajanjakso (Aurinko horisontin yläpuolella) tai yhden yön ajanjakso (Aurinko horisontin alla). Auringon ollessa esim. Lapissa kaamoksen aikaan pitkään näkymättömissä, havaintoyö on kahden keskipäivän (klo 12) välinen ajanjakso. Poikkeuksina on sallittu valokäyrien julkaisu ja syvän avaruuden kuviin valon kerääminen pitemmältä ajalta. Eri havaintopäiviltä tai -öiltä peräisin olevia kuvia ei tule yhdistää samaan havaintoon.  

Minkä havaintoajankohdan kirjaan useampana yönä valotetulle syvän taivaan kuvalle?    
Kuten edellä todettu, havaintopalveluun otetaan vastaan syvän avaruuden kohteista kuvia, joissa valotus voi olla tehty eri öinä, jopa eri vuosien öinä. Havaintoajaksi kirjataan tällöin viimeisimmän yön valotusajankohta.               

Kuinka monta havaintoa voin julkaista samasta ilmiönäytelmästä?    
Mielellään vain yhden. Yhdeltä havaitsijalta odotetaan samalta yhdeltä paikkakunnalta yhtä havaintoa jostain olennaisesti ottaen samasta näytelmästä. Jos ilmiön kuluessa siirryt toiselle (esim. 50-100 km päässä sijaitsevalle) paikkakunnalle, voit sieltä tehdä toisen havainnon.    

Mistä ilmiöistä ei kerätä havaintoja?

1.) Yli 20 sekuntia kestävät tunnistamattomat tai monimutkaisen liikkeen valot
Pitkäaikaiset tai erikoista liikettä tekevät tunnistamattomat valot ovat yleensä lentokoneita, helikoptereita tai Ilmavoimien hävittäjien soihtuja. Ne eivät kuulu havainto-ohjelmaan.

2.) Lentokoneiden vanat
Lentokoneiden jättövanat eivät kuulu havainto-ohjelmaan. Etenkin talviaamuina ja -iltoina matalalla oleva Aurinko voi valaista hyvin voimakkaasti lentokoneiden vanoja, jolloin ne voivat antaa vaikutelman tulipallosta. Tulipallo kuitenkin useimmiten kestää vain muutamia sekunteja.

3.) Hyvin yleiset valoilmiöt, joihin ei liity tutkimuksellista mielenkiintoa
Taivaanvahtiin ei kerätä havaintoja tavanomaisista aamu- tai iltaruskoista, pilvisäteistä tai asfalttikangastuksista, pyhäinhohteista nurmikolla eikä taivaan normaaleista väreista. Myöskään keinotekoisten kastelulaitteiden aikaansaamia sateenkaaria tai keinovalojen sumusäteitä ei kerätä järjestelmään. 

4.) Tavanomaiset pilvityypit
Normaalit ala-, keski- ja yläpilvet eivät yleisyytensä vuoksi kuulu havainto-ohjelmaan. Toisaalta Taivaanvahtiin voi ilmoittaa harvinaisia, havaintolomakkeen lisätiedoissa nimettyjä erikoispilvityyppejä. Niihin eivät lukeudu ukkospilvien tavanomaiset pohjat riekalepilvineen.

5.) Yksittäinen havainto muuttuvan tähden kirkkaudesta
Muuttuvien tähtien yksittäiset kirkkaushavainnot soveltuvat paremmin semiregular.com-palveluun. Taivaanvahdissa voi kuitenkin julkaista kirkkauskäyriä koosteina jonkin kohteen käyttäytymisestä pidemmältä ajalta.       

6.) Ilmoitukset, että yleinen taivaankappale näkyy
Pelkkä ilmoitus siitä, että taivaalla on nähty Kuu, Aurinko, planeetta tai syvän taivaan kohde ei ylitä havaintokynnystä.Toisaalta valokuva- tai piirroshavainnot samoista kohteista ovat tervetulleita.    

7.) Laajakulmaiset maisemakuvat, joissa on Aurinko tai Kuu
Kuva Auringosta tai Kuusta tulkitaan tähtiharrastukseksi, mikäli kohde on kuvassa niin isolla koolla (yleensä teleobjektiivilla kuvattu), että siitä voisi erottua yksityiskohtia, kuten auringonpilkkuja. 

Lähetin havainnon/kommentin, miksei se heti näy järjestelmässä?
Havainto tai kommentti ei välttämättä heti näy järjestelmässä, sillä saapuva materiaali kulkee moderoinnin läpi. Moderaattorit mm. auttavat ilmiöiden tunnistamisessa. Vapaaehtoisia moderaattoreita on noin 20 henkeä, mutta välillä kestää pidempään, kunnes havainto tai kommentti ehditään julkaista.

Voinko vielä muuttaa havaintoani?
Kyllä voit. Saat uudesta havainnosta sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset muokkaamaan havaintoasi. Viestit kannattaa koota talteen yhteen sähköpostikansioon.

Miten kommentoin muiden havaintoja?
Kommentoidessa muiden havaintoja ja valokuvia pyydämme, että tämä tehdään hyvien tapojen ja netiketin mukaisesti eli loukkaamatta harrastajakollegoita ja menemättä henkilökohtaisuuksiin. Mahdollisen kritiikin tulisi olla rakentavaa ja ystävällisesti esitettyä.   

Mitä teen jos löydän havainnon tai havainnossa kuvan, joka mielestäni ei kuulu Taivaanvahtiin?

Moderaattorit hoitavat tapaukset, joissa havainto arkistoidaan tai jokin kuva poistetaan. Julkinen kommentti aiheesta voi olla epämotivoiva ja kiusallinen havaitsijalle. Näissä tapauksissa on parempi ottaa yhteys ylläpitoon osoitteeseen taivaanvahti(at]ursa.fi. Jos havainto tai sen kuva on selvästi sääntöjen vastainen, se poistetaan. Yleensä tällaisiin syynä on vain väärinkäsitys, joten asian julkinen repostelu ei ole tarpeen.   

Ylläpitoon voi ottaa yhteyttä myös sellaisissa tilanteissa, jossa olet eri mieltä havainnon tunnistuksista. Taivaanvahtiin saapuu vuodessa yli 10 000 havaintoa. Käytännössä kaikkia havaintoja ei voida käsitellä yhtä perusteellisesti.

Mistä syystä havaintoani tai kommenttiani ei julkaistu?
1.) Väärä aihepiiri   
Havaittu ilmiö ei kuulu havainto-ohjelmaan. Ks. edellä vastaus kysymykseen "Mistä ilmiöistä ei kerätä havaintoja?"

2.) Väärä tai puutteellinen nimi   
Havaitsijan tulee esiintyä koko etu- ja sukunimellään. Mikäli et havaintoa tehdessä halua, että nimesi näkyy internetissä, voit valita pois päältä ruksin "Nimeni voi näkyä havaintoni yhteydessä". Tällöinkin oikea koko nimi tulee kirjoittaa sille varattuun kenttään. Havaintoon kommenttia tehdessä internetissä näkyvä nimi on pakollinen.  

3.) Väärä sähköpostiosoite   
Havainnon ja kommentin yhteydessä tulee ilmoittaa oma toimiva sähköpostiosoite. Jos osoitetta ei ole olemassa, havainto tai kommentti voidaan hylätä. 

4.) Kuvaan ei ole käyttöoikeuksia   
Mikäli ylläpidolla on hyvää syytä epäillä, että havaintoon liittyy kuva, johon lähettäjällä ei ole käyttöoikeuksia, havainto voidaan hylätä.

5.) Havainto tai kuva on virheellinen
Havainto voidaan hylätä, jos on hyvää syytä olettaa, ettei havainto tai sen kuva ole aito. Esimerkiksi auringonpimennys vääränä ajankohtana tai kuva, johon on lisätty keinotekoisia osia.  

6.) Epäasiallinen sisältö   
Jos teksti tai kuvat sisältävät hyvän tavan tai netiketin vastaista sisältöä, ne voidaan poistaa järjestelmästä. Epäasialliseksi sisällöksi lasketaan myös huuhaa.

7.) Kaupallinen sisältö   
Järjestelmää ei ole tarkoitettu tuotteiden tai palveluiden markkinointiin.

8.) Tuplahavainto   
Olet havainnut olennaisesti ottaen saman ilmiönäytelmän samalta paikkakunnalta kahdesti lyhyen ajan sisällä.       

Miten havaintoja voidaan käsitellä?
Järjestelmän ylläpidon asiantuntijoilla on oikeus tehdä korjauksia havaintojen ilmiötunnistuksiin, mikäli ne ovat ilmeisen virheellisiä. Havaintojen käsittelystä on luettavissa lisätietoa järjestelmän rekisteriselosteesta.