Newest observations

Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Rare halos - 2.9.2021 at 09.18 - 2.9.2021 at 16.14 Kouvola Observation number 101448

Visibility III / V

Tero Sipinen, Ursa (Etelä-Suomi)

I noticed a modest piece of tire in the morning sky. I optimistically left the camera on duty when there was such a nice looking cloud. I remembered to pick up the camera in the living room in about an hour and a half. Even then, nothing was really visible, and the timelapsen was not recorded except for the halo fads (Fig. 1, 9.18–10.55).

In the afternoon, Petri Martikainen made a whirlwind . A glance from the window showed only a short section of diffuse ring behind the lower clouds so there was no way to rush out. However, after finishing the work, I went out with the camera. As a nice surprise, the lower clouds had echoed and a decent ring was visible. I took 121 stack photos in twenty minutes (15.51-16.14), then the lower clouds came again. While shooting, I also tried to distinguish some features with a convex mirror, but apart from one diffuse backbone, I couldn’t see anything else.

I stacked all the pictures, USr found 9r and 46r. BR also found 35r and maybe 28r? (Figure 2). At this point, things became tedious. Itered stacks of different lengths at different times and with different treatments. Attracting dim features from different stacks with different settings began to feel hopeless. As an intermediate project, I took the processing of the morning children's data in fixed-size stacks, with standard settings. The script contracts 58 average stacks of 582 images (á 10 images, 10sec intervals). I manually did the USM and BR treatments on the stacks. Finally, I stacked the stacks into a three-step animation: mean, USM, USM + BR (Figure 3). Yes, from there in the BR section, I think the 28r stands out until it is ticked. The best stage is still a giff (picture 4).

Back to the afternoon stacks. In them, I focused on the ghost that was ghosting outside of 9r. USM-Artea or 13r? As a vivid image, an animation showing how changing the BR to the inside of 9r by "blocking" the supposed 13r is strengthened. For the rest of the pictures, I pick the versions where the 13r candidate stands out the least badly. The last picture could even claim to be 5r. Now find out about them now.



More similar observations
Additional information
  • The halo was caused by lightsource:
    • Sunlight
  • Where are the ice crystals of the halo located?
    • Upper clouds
  • Common halos (in sunlight)
    • 22° halo info

      22° rengas on 22 asteen säteinen rengas valonlähteen ympärillä. Usein tästä halosta nähdään vain osa.

      Silloin tällöin 22° renkaan sisäpuoli on silmiinpistävän tumma. Näin käy kun halon aiheuttavat jääkiteet ovat optisesti hyvälaatuisia, jolloin ne eivät sirota juurikaan valoa renkaan sisäpuolelle.

      Talvella 22° rengas on mahdollista löytää varsin usein lumihangelta, missä se näkyy yleensä verraten harvojen kiteiden muodostamana spektrivärien kimalluksena. Sitä ei kannata sekoittaa väreiltään vieläkin näyttävämpään 46° renkaaseen, joka lumihangella on myös varsin tavallinen.

      Ulkovalaisimilla jääsumussa näkyvä 22° rengas ilmenee kolmiulotteisena sikarimaisena pintana, joka koostuu lukemattomien kiteiden välkähdyksistä. Lumen pinnalla tästä sikarista nähdään leikkauspinta, jolloin 22° rengas voi katsojan ja valon keskinäisestä sijainnista riippuen olla hyvin omituisen näköinen. Yleensä ulkovalaisimet ovat liian korkealla pinta-22° renkaan havaitsemiseksi ja siksi sen yleensä joutuu luomaan omalla valaisimella. 

      22° rengas on yleisin haloilmiö, sen voi taivaalla havaita noin 150 päivänä ja yönä vuodessa. 

       

      Yläpilveen syntynyt, osittainen 22° rengas Kuun valossa. Kuva Eetu Saarti.

       

      22° rengas yläpilvessä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Täysi 22° rengas yläpilvessä. Kuva Jari Luomanen.

       

      22° rengas lumen pinnalla, yllä yksittäisessä kuvassa, alla 97 kuvan pinossa. Pintahalot osoittautuvat tyypillisesti pettymykseksi yksittäisissä ruuduissa. Pinoamalla päästään lähemmäksi visuaalista vaikutelmaa ja jopa sen yli. Pintahalosta otetaan useita kuvia niin että vaihdetaan paikkaa joka kuvan välillä esimerkiksi metrin verran. Otetut kuvat pinotaan tietokoneella yhdeksi summakuvaksi. Kuva Marko Riikonen. 

       

      Lampun valossa lumen pinnan 22° rengas ei välttämättä ympäröi valonlähdettä, kuten käy ilmi ylemmästä kuvasta, jossa se muodostaa lumelle suljetun silmuka. Alla kaavio selvittää miksi näin käy: ulkovalaisimilla 22° rengas on teoriassa sikarin muotoinen kolmiulotteinen pinta ja lumen pinnalla näemme tästä sikarista leikkauksen, joka kaaviossa on kuvattu punaisella. Lampun ja havaitsijan keskinäinen sijainti määrää millaisena 22° renkaan poikkileikkaus ilmenee. Kaavio Walt Tape.    

       

      Lampun valossa lumen pinnan 22° rengas ei välttämättä ympäröi valonlähdettä, kuten tässä kuvassa näkyy. Ylempänä oleva kaavio selvittää tilannetta. Vaihtamalla kaaviossa lampun ja havaitsijan paikkaa, päästään lähemmäksi tässä kuvassa ilmenevää tilannetta. Lampun ja havaitsijan keskinäinen asema määrää millaisena 22° renkaan poikkileikkaus ilmenee. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Lumen tai jään pinnalla näkyvä 22° rengas on silloin tällöin toispuoleinen, kuten tässä kuvassa. Kyse ei ollut siitä että toisella puolella ei olisi ollut sopivia jääkiteitä, sillä ilmiö näkyi samanlaisena kaikialla jäällä. Toispuoleisuuden voi selittää sillä, että pinnalle kasvaneet jääkiteet osoittavat kaikki suurinpiirtein samaan suuntaan. Kuva Marko Riikonen.

    • 46° halo info

      46° rengas on suurikokoinen, yleensä punaisen ja vihreän värityksen hallitsema halorengas. Siitä nähdään tavallisesti vain lyhyitä osia, esimerkiksi zeniitinympäristön kaaren alapuolella.

      46° rengas on sekoitettavissa paljolti samanmuotoiseen 46° ylläsivuavaan kaareen. Tämä on mahdollista kuitenkin vain kun valonlähde on alle 32 asteen korkeudella, sillä tätä korkeammalla ei 46° ylläsivuavaa muodostu.

      Näiden kahden halon tunnistus tehdään usein 22° renkaan ja 22° sivuavan kaaren kirkkaussuhteen avulla. Havaintokokemuksen kartuttua myös huomaa, että 46° rengas on väreiltään hailakampi kuin 46° sivuava kaari.

      Silti tilanteet, joissa on hankala sanoa onko kyse 46° renkaasta vai 46° sivuavasta kaaresta, ovat melko tavallisia. Eräs syy tähän on se, ettei jääkiteiden liiketiloista johtuen renkaan ja sivuavan kaaren välillä ole välttämättä selvää rajaa, vaan eriasteiset välimuodot ovat mahdollisia.

      46° renkaan voi nähdä taivaalla noin 15 kertaa vuodessa. Lisäksi se on helposti nähtävissä lumen pinnalla kauniina spektrin värisinä kidekimalluksina.

       

      Hieno 46° rengas (nuoli) Kuun jääsumuhalonäytelmässä. Kuu on yli 32 asteen korkeudella, joten 46° ylläsivuavaa kaarta ei voi esiintyä. Jääsumussa näkyy tyypillisesti parempia 46° renkaita kuin yläpilvissä. Lisäksi Kuun halonäytelmien valokuviin saa Auringon halonäytelmiä helpommin hyvän 46° renkaan pitkien valotusaikojen vuoksi. Valotuksen aikana jääkidepilvet ehtivät liikkua, jolloin ne muodostavat kuvaan tasaisemman taustan jota vasten halot erottuvat paremmin. Kuva Jari Luomanen.  

       

      Jääsumuhalonäytelmä Kuun valossa, kuvaan on merkitty 46° ja 22° renkaat. Kuu on 29-30 asteen korkeudella, mikä mahdollistaisi 46° ylläsivuavan kaaren. 22° sivuavan kaaren puuttuminen kuitenkin kertoo ettei 46° sivuavaa kaarta voi olla halonäytelmässä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Tässä jääsumuhalonäytelmässä näkyvillä ovat harvinaisella tavalla sekä 46° rengas että 46° ylläsivuava kaari. Aurinko on sen verran matalalla, että zeniitinympäristönkaari (zyk) on 46° renkaasta erillään. 46° ylläsivuavassa kaaressa se sen sijaan on aina kiinni . Kuva Olli Sälevä. 

       

      Vaikka 46° rengasta ei visuaalisesti näkyisi taivaalla, on se mahdollista saada tyypillisesti esiin hyvän 22° renkaan sisältävistä halonäytelmistä valokuvauksen pinoamistekniikan avulla. Tässä yläpilvihalonäytelmässä on pinottu useita kahden minuutin aikana otettuja kuvia yhdeksi keskiarvokuvaksi ja näin saatu näkyville pitkä 46° rengas. Kuva Eetu Saarti. 

       

      22° ja 46° renkaat lumen pinnalla. Yksittäisissä kuvissa lumenpintahalot näkyvät tyypillisesti paljon heikommin kuin mitä vaikutelma paikan päällä oli. Pinoamalla päästään lähemmäksi visuaalista vaikutelmaa ja jopa sen yli. Pintahalosta otetaan useita kuvia niin että vaihdetaan paikkaa joka kuvan välillä esimerkiksi metrin verran. Otetut kuvat pinotaan tietokoneella yhdeksi summakuvaksi. Yllä oleva kuva on 69 kuvan pino. Kuva Jari Luomanen.

  • Rare halos (in sunlight)
    • 9° halo [Van Buijsen] info

      9° rengas eli Van Buijsenin halo on toiseksi pienin aurinkoa ympäröivä rengasmainen halo. Se syntyy pyramidikiteistä ja on yleisimmin havaittu kuudesta pyramidirenkaasta.

      Toisin kuin muut pyramidihalot, joita nähdään lähinnä pelkästään vuoden kesäisellä puoliskolla, 9° rengasta havaitaan kautta vuoden. Talvella siitä saadaan havaintoja Kuun ympäriltä. Tyypillisessä halonäytelmässä, varsinkin talvella, 9° rengas esiintyy pelkän 22° renkaan kanssa. Se on myös monimuotoisten pyramidihalonäytelmien peruskalustoa kesäkaudella.

      Van Buijsenin halon näkyessä 22° rengas on usein tavallista leveämpi. Tämä lienee merkki kahden muun pyramidirenkaan, 23° ja 24° renkaiden yhteensulautumisesta 22° renkaan kanssa. Toisaalta leveän renkaan saavat aikaan myös pienet kiteet ja siksi 22° renkaan paksuus ei ole tae 9° renkaan esiintymiselle.

      Tyypillinen 9° rengas ei ole erityisen silmiinpistävä ja se huomataan monesti vasta valokuvista. Toisinaan halon näkymista heikentää auringon läheisyydessä esiintyvä voimakas taustahehku. Päivätaivaalla kupera peili on suureksi avuksi 9° renkaan visuaalisessa havaitsemissa. Ahkera halotaivaan tarkkailija saa Van Buijsenin halon saaliikseen useita kertoja vuodessa.

      Kaikkia kuutta pyramidirengasta on havaittu myös lumen pinnalla. Vain 9° ja 24° renkaat on lumella nähty paljain silmin, muut on saatu esille ottamalla halonäytelmästä useita valokuvia, jotka on pinottu yhdeksi keskiarvokuvaksi. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä.

       

      Van Buijsenin halo (nuoli) kuun ympärillä seuranaan pelkää 22° rengas. Kuva Jaakko Kuivanen.

       

      9° rengas monimuotoisessa halonäytelmässä. Merkinnät r ja p tarkoittavat rengasta ja parheliaa. Kuva Jukka Ruoskanen.

       

      9° rengas lumen pinnan jääkiteissä. Näkyvillä olivat myös 22° ja 24° renkaat, mutta tässä kuvassa ne ovat rajautuneet lähes kokonaan pois. Kuva Markku Kauppinen.

    • 20° halo [Burney] info

      20° rengas eli Burneyn halo on yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Se nähdään tavallisesti 18° renkaan yhteydessä, mutta on tätä harvinaisempi. Hyvin harvoin 20° rengas esiintyy ilman 18° rengasta.

      Paljain silmin katsoessa Burneyn halo ei välttämättä erotu 18° renkaan ulkopuolelta, mutta kuperan peilin kautta havaittuna ilmiö tulee helpommin esiin. Se mikä paljain silmin näytti yhdeltä renkaalta, jakautuukin kahdeksi renkaaksi, joiden välissä on kapea kaistale tummempaa taustataivasta.

      20° renkaan voi nähdä keskimäärin kerran vuodessa. Kameran avulla sen saa saaliiksi usemmastakin pyramidihalojen näytelmästä, varsinkin jos ottaa runsaasti peräkkäin kuvia jalustalta ja pinoaa ne keskiarvokuvaksi.

      Burneyn haloa, niin kuin muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Pyramidihaloja tavataan selvästi harvemmin kotimaan talven jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen vähäisyys maassamme.

      Toisaalta kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tähän mennessä lumella on paljain silmin nähty vain 9° ja 24° renkaita, mutta muut renkaat on saatu esille kuvia pinoamalla. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Hyvä puoli on, ettei lämpötilojen tarvitse olla läheskään niin alhaisia, kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

       

      Pyramidihalonäytelmä 20° renkaalla. Kuva Mika Aho.

       

      Pyramidihalonäytelmä jossa on muun muassa 20° rengas (ulompi nuoli) ja 18° rengas (sisempi nuoli). Kuva Jari Luomanen. 

       

      Keskiarvopino halonäytelmästä lumen pinnalla paljastaa useita pyramidirenkaita, joiden joukossa on myös 20° rengas.Kuva on pinottu 379 yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

    • 24° halo [Dutheil] info

      24° rengas eli Dutheilin halo on yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Se havaitaan aina yhdessä 22° renkaan kanssa. Dutheilin halon suoran havaitsemisen voi estää 23° rengas siten, että halot sulautuvat yhdeksi paksuksi renkaaksi.

      24° renkaan kanssa pitäisi teoriassa olla nähtävillä myös 9° rengas, sillä halot aiheuttavat valonreitit pyramidijääkiteessä ovat samankaltaisia. Näin yleensä onkin, mutta joskus 9° rengas puuttuu tai se on hyvin heikko. Eritoten Auringon ollessa matalalla saattaa yläpilvien epätasaisuus häivyttää pienen Van Buijsenin renkaan olemattomiin.

      Dutheilin halo on varsin harvinainen - se on mahdollista nähdä taivaalla keskimäärin kolme kertaa vuosikymmenessä. Valokuvauksen pinoamistekniikalla ilmiön saa useammin esiin. Pyramidihalonäytelmästä kannattaa ottaa jalustalta useita kuvia, jotka pinotaan tietokoneella yhdeksi keskiarvokuvaksi.

      Hyvin harvoin pyramidihaloja tavataan Suomessa jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen vähäinen esiintyminen maassamme.  

      Toisaalta kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Ne tosin yleensä saadaan esille vasta valokuvista käyttämällä pinoamismenetelmää, mutta hienoimmissa näytelmissä Dutheilin halo on ollut nähtävissä paljain silmin hangella.

      Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Lämpötilojen ei tällöin tarvitse olla läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

       

      Halonäytelmä useilla pyramidirenkailla. 24° renkaassa on vasemmalla puolella kirkastuma, joka lienee 24° ylempi parhelia. Kuva on keskiarvopino useasta yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

       

      22° ja 24° renkaat lumen pinnalla. Kuva Toni Kiiskinen.

       

      Yllä keskiarvopino 118 lumenpintahalonäytelmän kuvasta, alla yksittäinen kuva. Yksittäisessä kuvassa voi aavistella 24° rengasta ja visuaalisesti vaikutelma oli samanlainen. Kuitenkin vasta pinossa ilmiö näkyy kunnolla. Pinossa ilmenee myös 9° rengas, jonka näkemisestä ei ollut toivoa paljain silmin. Taivaalla oli haloja yläpilvessä. Kuvat Marko Riikonen.

    • 35° halo [Féuillee] info

      35° rengas eli Féuilleen halo yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Halo on yleensä siinä määrin himmeä, että sen huomaaminen vaatii kuperan peilin kautta katsomista.

      Valokuvia pinoamalla Féuilleen halo on saatu esiin monista pyramidihalonäytelmistä, joissa sitä ei näkynyt visuaalisesti. Tässä menetelmässä halonäytelmästä otetaan jalustalta useita peräkkäisiä kuvia, jotka koostetaan tietokoneella yhdeksi keskiarvokuvaksi.

      Pinoamistekniikan avulla 35° renkaan saa esille vaatimattomankin oloisista pyramidihalonäytelmistä. 35 rengas joka on niin kirkas että se näkyy paljain silmin ilman mitään apuvälineitä on sen sijaan erittäin harvinainen.

      35° renkaan synnyttävä valonreitti käyttää samoja pyramidijääkiteen pintoja kuin 20° renkaan valonreitti ja siksi 35° renkaan seurassa näkyy yleensä myös 20° rengas.

      35° rengasta, kuten muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Harvemmin pyramidihaloja tavataan meillä jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, tyypillisesti alle -30° C lämpötilojen vähäisyys maassamme.

      Lohtua kuitenkin tarjoaa se, että kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tosin suoraan on tähän mennessä lumella nähty vain 9° ja 24° renkaita, loput pyramidihalot on saatu esille edellä mainitulla pinoamismenetelmällä. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Hyvä seikka on, ettei lämpötilojen tarvitse tällöin olla läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

       

      Halonäytelmä hyvin kehittyneellä 35° renkaalla (nuoli). Kuva Jari Luomanen.

       

      Heikko 35° rengas näkyy tässä keskiarvopinossa, joka on tehty noin 20:stä kymmenen minuutin aikana otetusta kuvasta. Vaikka 35° rengas ei näkyisi visuaalisesti taivaalla, pinoamalla se on mahdollista saada esiin useista pyramidihalojen näytelmistä. Kuva Marko Riikonen.

       

      138 kuvan maksimipino (yllä) ja yksittäinen kuva (alla) samasta halonäytelmästä lumen pinnalla. Maksimipinossa näkyvät 20° ja 35° renkaat. 22° rengasta paksuntanee 23° ja 24° renkaat. Kuvat Marko Riikonen.

    • 13° halo info

      13° rengas on himmeä ja epätavallisen leveä halo 9° renkaan ulkopuolella. Se on valokuvattu muutamia kertoja. Yhtä tapausta lukuunottamatta se on ilmestynyt näkyviin vasta pinotuissa kuvissa.

      Syntymekanismi 13° renkaalle on vielä hämärän peitossa. On spekuloitu, että ilmiön poikkeuksellinen paksuus olisi seurausta erittäin pienistä pinnoista joiden läpi valo jääkiteessä kulkee. Tällöin diffraktio leventää haloa. Mahdollista on myös että 13° renkaan paksuuteen kontribuoi kaksi haloa kylki kyljessä.

       

      Yksittäinen kuva 13° renkaasta Etelänavalla jääsumussa. Selventävässä piirroksessa halo on merkitty nuolella. Muut renkaat ovat 5°, 9°, 20° ja 22-23° renkaita. Auringon päällä uloinna on ylempi 23° parhelia. Kuva ja piirros Jarmo Moilanen.

       

      Kuun halonäytelmä jossa 9° renkaan ulkopuolella oleva laaja hehku on mahdollisesti 13° renkaan aiheuttama. Kuvaan on merkitty 9° ja 20° renkaat. Kuva Eetu Saarti.

    • 28° halo [Scheiner] info

      28° rengas eli Scheinerin halo on hyvin harvinainen haloilmiö. Se on havaittu osana pyramidihalonäytelmiä niin yläpilvessä kuin lumenpinnalla.

      Scheinerin halon synty on yhä mysteeri. Erilaisia ehdotuksia halon aiheuttavasta kiteestä on useita, mutta kaikissa on puutteita. Se että ilmiö on esiintynyt myös lumen pinnalla tarjoaa mahdollisuuden kidenäytteen saamiseen. 

      28° rengas (nuoli) näkyy hyvin heikosti skannatussa diassa. Alkuperäisissä diassa halo on selvä. Halo näkyi kentällä myös kuperan peilin kautta tarkastellessa. Kuva Leena Virta.

       

      Neljästä skannatusta diasta pinotussa keskiarvokuvassa 28° rengas (nuoli) on selvä. Sen näennäisen kirkastumisen yläosassa aiheuttaa toinen halo, pyramidikiteistä muodostuva ylempi 23° parhelia. Kyse on samasta halonäytelmäst kuin yllä. Kuvat Leena Virta ja Marko Riikonen.

       

      28° rengas lumen pinnalla näkyneessä pyramidihalonäytelmässä. Kuva on keskiarvopino 42 yksittäisestä kuvasta. Kuva Jari Luomanen. 

       

      28° rengas lumen pinnalla näkyneessä pyramidihalonäytelmässä. Kuva on peilattu keskiarvopino 245 yksittäisestä kuvasta. Kyse on samasta halonäytelmästä kuin ylempänä olevassa kuvassa. Kuva Marko Riikonen.

Comments: 6 pcs
Mikko Peussa - 26.9.2021 at 00.52 Report this

Onpa mahtavasti toteutettu setti ja alle kuukaudessa ;-) Onnittelut upeista harvinaisuuksista.

Tero Sipinen - 26.9.2021 at 11.14 Report this

Kiitos!

Seuraava postaus olikin sitten jo puolentoista kuukauden takaa - vaikka vain yksi kuva eikä lainkaan käsittelyjä :D

Marko Riikonen - 26.9.2021 at 14.36 Report this

No onpa töitä tehty, mutta jälki on myös hienoa. Lukematta kertomustasi ja katsomatta täppiä ja muistamatta Martikaisen vastaavaa havaintoa heti kiinnitti huomiota että onko 13r. Sensijaan 28r ei tarttunut silmään, eikä oikein tartu vieläkään. Mutta tulkinnoille on aina tilaa kun liikutaan rajoilla.

Tero Sipinen - 26.9.2021 at 20.53 Report this

Oli kyllä rupeama, joo. Kun pinoamiselle joku tekisi saman kuin Samuli Vuorinen teki simuloinnille. Eli nopeuttaisi lähes reaaliaikaiseksi. Olis näppärä kun voisi syöttää ohjelmalle nipun kuvia ja sitten liukusäätimillä kokeilla, että miten pitkä pino ja mistä kohtaa tuottaa parhaan tuloksen. Tässäkään kaikkien kuvien pino ei ollut se paras.

Tuo timelapsemateriaalin semiautomaattinen prosessointi animaatioksi helpottaa ajallista haarukointia (videota voi kelailla ees taas) mutta pinon pituus on fiksattu (ja rajoitettu, kun ei ole kohdistusta).

28r on (mielestäni) parhaiten näkyvissä neloskuvan animaatiossa, klo kolmesta alaspäin. On kyllä paljon diffuusimpi ja leveämpi kuin Martikaisella, mutta ei tuo oikein arteltakaan vaikuta.

Kiva, että 13r näyttää saavan jonkinlaista kannatusta. Tohtisiko sen jo ruksia?

Marko Riikonen - 26.9.2021 at 22.59 Report this

Lefaudeuxilla oli automaattisen kameran käyttöliittymä sellainen. Katselit automaattisesti tuotettua animaatiota halonäytelmästä ja sitten vain napautit pinon alku ja loppukohdan ja next sinulla oli käsissä niin br- kuin usm-pino (ja olikohan myös bgr, itse animaatiokin taisi kulkea enhancattuna). Ei olisi voinut olla helpompaa. Pystyit myös valitsemaan muistaakseni animaatiossa minkä tahansa pätkän pyöritettäväksi. Suoraan sanottuna kun näin sen Pariisissa, leuka loksahti lattiaan. Mutta nythän tuo kamera ei ole enää toiminnassa.

Sinne vaan ruksi 13° renkaalle.

Petri Martikainen - 26.9.2021 at 23.27 Report this

Hienot halot ja käsittelyt, onnittelut! Oli pilvien suhteen hyvä ajoitus hälyllä, vaikka kyllähän sulla tuossa olennaiset taisi olla jo aamupäivän puolella timelapsessa tallessa, joskaan ei vielä silloin tiedossa. Minustakin tuolla neloskuvan animaatiossa erottuu 28r. Ysin sisäpuolellakin vaikuttaa että olisi jotain, mutta onko vaan artea, mene ja tiedä. Paljain silmin katsottuna ihan mitäänsanomaton show kummallakin paikkakunnalla, kannattipa taas pinota.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.