Newest observations

Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Light pillars - 4.10.2021 at 23.26 - 5.10.2021 at 00.28 Pieksämäki Observation number 101731

Visibility III / V

Timo Kantola, Ursa (Itä-Suomi)

Strange dim lines appeared in the images of the fireball camera until I recognized them as pillars of light, or rather the map of Pieksämäki in the sky! I also took a couple of pictures with a paperback. Wow, I've seen similar ones in Sky Watch, I guess it's pretty rare though.

With the naked eye, these were barely noticeable.

Edit: I try to add a few pictures and one picture of a fireball camera that shows stars and can map the height of the map halo. Let's see if it works.

Edit more editing: one image edited with the 100% overlay method suggested by Pentti Arpalahti, a significant improvement!

the other is an adjusted and cropped gif made from 1min exposed images of a fireball camera.


Additional information
  • The halo was caused by lightsource:
    • Artificial light source
  • Where are the ice crystals of the halo located?
    • Upper clouds
  • Yleiset halomuodot (keinovalo)
    • Sun pillar info

      Auringonpilari on valonlähteestä ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

Comments: 16 pcs
Tero Sipinen - 5.10.2021 at 08.13 Report this

Onpa teräväpiirteinen karttahalo! Onnittelut, ei näin selkeitä kovin usein bongata!

Nyt kiinnostaa kovasti, että jos maa ei ollut lumen peitossa(?) niin olisiko tiet olleet sateen jälkeen märkiä? Märät asfalttitiet ja -pihat voisivat (kiteiden vinkkelistä) kiiltää muuta ympäristöä vaaleampina.

Marko Riikonen - 5.10.2021 at 10.56 Report this

Nyt kun joku taas laskisi kuinka korkealla pilvet ovat olleet. Mitä karttaan vertasin, niin tuossa näkyy valoja kaukaisimmillaan 9 km etäisyydellä toisistaan, Hietalahdesta rautatievarikon valojen loppupäähän.

Timo Kantola - 5.10.2021 at 18.13 Report this

Taustatietoja: Keli kuiva,tuulinen, lumeton (+9 astetta).  Tarkistin Googlella. Pieksämäen torille on kuvauspaikasta 5.09km ja tulipallokameran kuvista saa mitattua torikuvajaisen heijastuneen 76.2 asteen korkeudella. Jos oikein nyt laskeskelin niin heijastus on tapahtunut 10.36km korkeudella.

Mikko Peussa - 5.10.2021 at 18.18 Report this

Komea karttahalo ja hieno havainto!

Jani Päiväniemi - 6.10.2021 at 05.54 Report this

Hieno havainto kerrassaan!

Marko Riikonen - 6.10.2021 at 17.32 Report this

Pilvet taustalla näyttävät Altocumukselta, joka tarkoittaisi että puhuttaisiin ennemminkin jostain 3 kilometrin korkeudesta. Mutta ihan noin äkikseltään ajateltuna, jos halokartan kaukaisempien pisteiden etäisyys on maanpinalla 9 km, niin eihän niiden projektio taivaalla olisi mahtunut pokkarin kuvakenttään kolmesta kilometristä tulleista heijastuksista. Eli onko halokartta sitten tullut tuon pilven takaa? Mutta mikä sitten on divergenttiyden rooli zeniitistä sivummalle mennessä, kutistuuko kartta kasaan vai mitä? 

Jari Luomanen - 6.10.2021 at 18.36 Report this

Kun katsoin tuota animoitua kuvaa, mielestäni halo ei "elä" noiden pilvien liikkeen mukana. Eihän sen muoto sinällään tietenkään muutu, mutta intensiteettien luulisi elävän enemmän jos halo syntyisi kuvissa näkyvään, nopeammin liikkuvaan pilvimateriaaliin. Siinä mielessä voisi tosiaan olla, että heijastus tapahtuu ylempänä olevista kiteistä. 10 kilometriä olisi jo aika paljon, mutta ehkä se on mahdollista? 

Tero Sipinen - 6.10.2021 at 18.57 Report this

Jotenkin intuitiivisesti oli ensinäkemältä niin selvää, että kuvassa näkyvä pilvi on paljon alempaa mössöä ja varsinaiset kiteet on "näkymättömissä" paljon ylempänä etten uhrannut sille toista ajatusta.

10 kilsaa vaikutti kyllä yllättävän paljolta. Mutta enpä ole yrittänytkään pähkäillä kuvakulmista ja karttakilometreistä korkeutta.

Divergenttiyden ei sinänsä pitäisi vaikuttaa kartan mittakaavaan. olikohan se Euran tapauksen yhteydessä tai jonkun muun tapauksen yhteydessä, kun joku joka oli laskeskellut korkeuksia huomautti että tulos pitää jakaa kahdella, kun kuvajaisen korkeutta lasketaan. En tiedä, mihin laskutapaan se liittyi, mutta muistaakseni sillä korjauksella joku muista arvioista huomattavasti poikennut laskelma asettui linjaan muiden kanssa.

Mitähän muuten luotauslukemat näyttää tuolle yölle lämpötiloiksi?

Timo Kantola - 6.10.2021 at 22.08 Report this

Tarkistelin mittauksiani ja huomasin että olin käyttänyt karttahalokuvan aikaa kun vertasin tulipallokameran tähtikuvaan, kun olisi pitänyt käyttää tähtikuvan aikaa. Eli uusimmassa mittauksessa Pieksämäen torikuvatuksen korkeudeksi tuli 66.9 astetta ja heijastavan pilven korkeu slisi tuolloin 6km. Kun katsotaan heisastuskuvaa niin silloin Toria katsottaisiin 2x6494m eli 13km "etäisyydeltä" Oliskohan nyt oikein? Tuosta voinee viitseliäät tarkistella, mulle tulee luvattoman paljon virheitä laskuissa. Noiss kuvissa on UT aika.

Mustavalkosessa gif animaatiossa reilun tunnin ajalta koko ilmiö.

Pentti Arpalahti - 6.10.2021 at 22.22 Report this

Annetut ruudut pinoamalla saa lisää kontrastia ja yksityiskohtia. Annetuilla ruuduilla kokeilu 100 % overlay-sekoitustilalla tuo myös mössön läpi näkyvät tähdet paremmin esiin.

Tero Sipinen - 6.10.2021 at 23.58 Report this

Hieno tuo animaatiokin! Entisestään vahvistaa käsitystä, että näkyvät pilvet ovat vain näytöksen tiellä.

Tämä tapaus muistuttaa viimevuotista tapausta Kiinasta. sielläkään ei ollut lunta maassa (23 astetta lämmintä maanpinnalla...). Tarina ei kerro, että oliko edes märkä maa? Ehkäpä ei tarvita mitään erityisen heijastavaa olosuhdetta maankamaralle, kunhan vaan on tarpeeksi paljon laadukkaita "peilejä" yläilmoissa? Sitä voi miettiä, että miltä Pieksämäki by night näyttää lentokoneesta käsin. Kyllähän valot loistaa aina jonkun verran, oli maa kuinka mustana tahansa.

On kyllä komia tapaus.

Marko Riikonen - 9.10.2021 at 19.25 Report this

Itsekin sain noin 6 kilsan korkeuden pilvelle kun kahden tähden välimatkan avulla mittasin.

Veikko Mäkelä - 10.10.2021 at 11.07 Report this

Sorry vähän myöhäinen sytytys, mutta minunkin mielestäni etäisyys pitää jakaa kahdella siitä, mitä saatu kulma antaa, kun oletuksena on että valot heijastuvat vaakatasossa leijuvista kiteistä.  Aivan kuten tuossa kaaviokuvassa näytetäänkin.  Eli peilianalogia.

Katsoin itsekin,että heijastukset näyttäisivät tulevan korkeammalta kuin kuvissa selvästi näkyvä kokkareinen pilvi. Jälkimmäinen animaatio kertoo asian oikein selvästi.

Teron pohdintaa jäin miettimään märästä tienpinnasta.  Miten voimakas heijastin sellainen oikeasti on. En ole autoilija ja yritän muistella tilanteita, joissa on tullut oltua mukana autossa ajettaessa sadekelillä. Kyllähän se tie kiiltelee, mutta onko efekti vain sitä että se näyttää lähietäisyydellä siltä. Timon raportti sääolosuhteista ei tue märkiä olosuhteita. 

Kuvissa näkyy selvästi yksittäisten valolähteiden lisäksi tielinjojen hahmoja. Muistelen tässä mitä maanpinta on näyttänyt, kun on palannut lentokoneella pimeän aikaan kotimaahan.  Katulamppujen valaisemat kadut ja tiet kyllä piirtyvät valaistuina nauhoina, mutta tyypillisesti lentokone on tuolloin ollut jo aika matalalla.   Voisin kuvitella, että korkeammaltakin näyttäisi samalta, varsinkin jos keli läpinäkyvä.

Tero Sipinen - 10.10.2021 at 12.09 Report this

Kyllä se pintojen märkyys väistämättä lisää heijastuksen määrää. Pari esimerkkiä: eilen valettiin liiterin lattia. Nappasin kuvan ja vitsailin että nyt on puhdas lattia kun seinä peilautui siitä. Kunhan sementti kuivuu betoniksi, niin eipähän enää peilaudu. Paitsi jos taas kastuu uudelleen. Toinen esimerkki: kerran hämmästyin, miten hyvin mottoritietä reunustavasta betonisesta kaiteesta peilautui sen vieressä ajava auto! Kaide oli siis ihan tavallista, pintakäsittelemätöntä harmaata betonia, mutta kun satoi aika rankasti vettä, vesikalvo tasoitti betonin pinnan niin, että ihan selkeä auton kuvajainen oli siitä erotettavissa (selkeys on tietysti suhteellista). Vesikalvo tasoittaa mattapinnat. Arvelisin että koheesio on avainsana tässä ilmiössä. Ja ehkä pintajännityskin liittyy ilmiöön. Kansanomaisesti sanottuna: märkä kiiltää.

Mutta uskoisin että näissä kartahalokeisseissä ei välttämättä tarvita lunta tai vettä boostaamaan heijastusta, kunhan vain ilmakehän optiset olosuhteet on kohdallaan.

Pentti Arpalahti - 13.10.2021 at 14.45 Report this

Heijastuksen geometria on mielenkiintoinen ts. missä suunnassa ilmiö on mahdollista nähdä. Pieksämäen tapauksessa tulokulma kuvitellun tason normaaliin nähden on 23 astetta. Mahdollisimman kirkas, ja kirkashan tämä on, kuva edellyttää kokonaisheijastusta, jonka  rajakulma jääpinnassa on n. 50 astetta > 23 astetta. Suurempaa tulo/lähtökulmaa nopeasti hahmotellen saa geometrialla, jossa heijastava pinta onkin melko matalalla epäsymmetrisesti lähempänä havaitsijaa ja  sopivasti kallellaan valonlähteeseen päin. Prismalla saisi valonsädettä myös kääntymään.

Timo Kantola - 13.10.2021 at 20.43 Report this

Kiitos kaikille komentaattoreille! Laitoin tuonne foorumille aiheesta uuden ketjun https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=19652.0

Koen että taivaanvahti on aika hidas ja hankala jos asiasta haluaa oikein spekuloida, ja foorumille on helpompaa sekä nopeampaa laitella lisää kuvia.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.