Newest observations
-
Kurikka, Jurva, Active aurora band
III
30.3.2023 at 22.30 -
Turku, One halo form
I
30.3.2023 at 19.55 -
Kotka, Kuusinen, One halo form
I
30.3.2023 at 19.40 -
Kurikka, Sun
III
30.3.2023 at 09.31 -
Naantali, Pintahalo
II
30.3.2023 at 08.25 -
Fregenal de la Sierra, Espanja, Telescopic comet Tsuchinshan-ATLAS
I
30.3.2023 at 05.14 -
Valkeakoski, A fireball at night, brighter than the venus
III
30.3.2023 at 04.33 -
Kokkola, Satellite
II
30.3.2023 at 04.06 -
Janakkala, Tervakoski, Moon
III
30.3.2023 at 00.37 -
Nivala, Rocket-related clouds
IV
29.3.2023 at 23.21 -
Kouvola, Rocket-related clouds
II
29.3.2023 at 23.10 -
Kempele, Rocket-related clouds
IV
29.3.2023 at 23.10
Contact information
Visibility IV / V
Jari Luomanen, Ursa (Länsi-Suomi)
Long halo day evening. Strangers appeared in the spotlight of the lamp, which were also visible in individual screens. Some of the shapes are obvious cases, some of them I can't get to the carts at all now, at least at this stage. Lamp elevation about -22 degrees.
EDIT: Follow-up to the observation report.
The whole day had indeed been quite comfortable and I decided to continue with popularity as long as there was enough weather (because I happened to have a very good chance to do it this weekend anyway). As soon as it got dark, halos appeared in large areas and I will add observations of them to my own reports a little later.
For these images, I placed the lamp at the base of the hill so that it was down below the horizon from the scene. Thus, the halos below the horizon turn over the "real" horizon. The situation was great: ZYK was visible at the foot of my feet and a horizon ring was hovering above the ground in the opposite direction. ZYK was really bright against the project, because with that elevation it will be much stronger than NYK. Unfortunately, filming it was very awkward and I focused on the halo landscapes opening up in the sky.
The individual screens showed nicely that glow around the lower backlight point, which I first interpreted as a diffuse lower counter ring (that, too, would have been my first observation), but which seems to be mostly an uncharacteristic intensity limit, i.e. a flat rather than an annular glow. Then my attention was drawn to that “black hole” in the nadir: in some pictures it was very clear.
I let the camera light up and focused on visual observation. In particular, I took the time to look at the Lower Liljequists, as they stood out as wonderfully flickering areas against a dark background sky. I also tried to see a possible blue line on the horizon ring, but I didn’t see it. The under-twenties were quite bright at times.
As the weather worsened, I noticed that there was a branch on the slope between the lamp and the camera, which left a nasty shadow in the sky all the way to the lower backlight point. You should have eradicated it earlier, but in a hurry not everything is always noticed.
The rain at times was very heavy. At the end of the shooting session, the camera was under a uniform white coating and the lens was allowed to be constantly cleaned. Still, the crystal was of high quality: at one point, I told Riikonen on the phone that now the randomly oriented crystals had completely disappeared. Then even the weakest dichotomy was not visible on the slope. Also, that best all-sky phase only took a few minutes.
Desktop version of the site
Show the mobile version
Site development by the Skywarden team and E. Bruus.
© 2011- 2023 Ursa Astronomical Association. All rights reserved.
Privacy policy
No en ihmettele että on vähän hakusessa mitä on näkyvissä... Tuo ensimmäinen (pino) näyttäisi vähän tutummalta, jos valonlähde olisi kuvan alalaidassa ylälaidan sijaan.
Hurjat halot, hurjat kuvat. Paljon on kaikkea mielenkiintoista, huh.
Ohhoh. Hyvää työtä, Jari!
Noniin, nyt on oma pää saatettu Jarin toimesta pykälää enemmän oikeaan asentoon. Valonlähdehän on ollut juurikin kuvan alalaidan suunnalla kuva-alan ulkopuolella.
Ei sillä, että se paljon auttaisi noiden omituisuuksien kanssa, mutta tutummat halomuodot sentäs asettuvat omille paikoilleen :-D
Rajut on halot. Ihmeellinen tuo tumma intenssi raja. Selvä raja jossa halojen kirkkaus romahtaa. Ja vastapuolella tuo taustasta vaaleampi rengasmainen alue mikähän tuokin on?
Nuo ovatkin ne pääasialliset arvoitukset tässä näytelmässä. Vaikea oikein saada edes alustavaa simulaatiota rakentumaan. Toisaiseksi kaikki idikset simuohjelman äärellä näperrellessä ovat olleet vesiperiä.
Vielä tuosta hehkusta, joka saartaa alavastalamppupistettä: kuvaustilanteessa ajattelin, että se lienee diffuusi alavastarengas, mutta siinä ei näy oikein minkäänlaista rengasmaisuutta. Se on pikemminkin kuin tasainen yhden intensiteetin alue. Täytyy vielä käydä kuvia läpi ja tarkastella sitä aivan erityisesti.
Onnittelut Jarille havainnosta. Tuolla on tosiaan kaksi hyvin omituista valoaluetta/intensiteettirajaa, joista toinen on kuulemma ollut paljon heikompana (ei näin rajun selvänä) jossain Riikosen vanhassa havainnossa ja toista ei ilmeisesti ole havaittu koskaan aiemmin.
Juu, eräässä lamppunäytelmässä on tuonkaltainen tummempi alue, jota vähän ihmettelin, mutta enpä sitä mitenkään tuonut esille, joten Jarille tästä krediitti kuuluu.
Voiskohan aiemman kuvan saada nähtäville "Jos on".
Vois tehdä vertailuja ja auttaisi selittämään ilmiön.
Taivas varjele, mitä sieltä tulee! Taivaan täydeltä haloja! Melkoista settiä!
Itse joskus arvuuttelin, voisiko nadiirinympäristö näissä olla tummempi, mutta mitään selvää evidenssiä asiasta ei ollut:
http://jari.pic.fi/kuvat/Atmospheric+phenomena+and+sky/Atmospheric+halos/2009_01_02-03+Sub-Kern+arc+and+circumnadiral+arc/
Ainakaan itse en muista aiempaa havaintoa, jossa tämä nadiirinympärisön kaaresta (ja samalla mahdollisesta subkernistä) irrallinen tumma alue olisi esiintynyt selvästi erillisenä ilmiönä. Mutta voihan niitä olla.
Huh huh.
Tumma efekti nadiirissa näkyy siis jo ainakin kaksissa aiemmissa kuvissa ja nuo Jarin kuvat ovat näemmä vuotta meikäläistä aiemmin otettuja. Tietysti kysymys tosiaan kuuluu myös onko kyse samasta ilmiöstä. Jos musta aukko on aina saman kokoinen, silloin se on eri kohdissa alazykkin ja alaKerniin nähden rippuen lampun korkeudesta.
Divergentin valon horisonttirengas antaa muuten hauskasta samankaltaista efektiä:
http://jari.pic.fi/kuvat/Atmospheric+phenomena+and+sky/Atmospheric+halos/2008_11_15-17+Halos+in+Rovaniemi/
Mutta tässähän horisonttirengas on ihan muualla. Hmm...
Odottelinkin että mitä Jari sun haaviin päivältä jäi. Vau! Onneksi ehdit maisemiin. Aamu oli tosiaan aika poikkeuksellinen: jo ennen auringonnousua kohosi horisontista kaksi sivuaurinkoa ja pilari. Siinä vaiheessa funtsasin että jokohan sulla on aamukahvit turvallisesti juotuna että ehdit kytikseen. :)
Hienoa materiaalia. Olisi mielenkiintoista nähdä vaikka joku piirretty kuva sivulta päin, mistä näkisi miten lamppu, kuvaaja ja kamera on sijoittunut maastoon. Itse en ole tähän asiaan paremmin paneutunut, mutta olisi mukava joskus kokeilla, muiden harrastusten ohessa. Liekö jossain oikein opetusmateriaalia nähtävillä aiheeseen liittyen. Riikosen kirjassa on jotain pientä opastetta kylläkin nähtävissä, mutta vaikea hahmottaa silti näitä kuvaustilanteita :)
"Juu, eräässä lamppunäytelmässä on tuonkaltainen tummempi alue, jota vähän ihmettelin, mutta enpä sitä mitenkään tuonut esille, joten Jarille tästä krediitti kuuluu."
Kiitos Marko tästä täsmennyksestä. Eli kyseessä oli *mahdollinen* prediscovery, jota ei ole julkistettu/jaettu kansainvälisesti. Näitähän usein löytyy sen jälkeen, kun joku onnistuu tuomaan ensimmäisen oikeasti *riittävän vakuuttavan* kuvan esille.
Kaiken kukkuraksi Jarilla on näköjään tuosta oma vanhempi prediscovery ilman julkistusta. Eli mikäli kumpi vaan kohteista sattuisi osoittautumaan kokonaan uudeksi tai vain jo tunnetun halon divergentin valon version ensihavainnoksi, menee Luomaselle.
Divergentin valon osuus näihin ilmestyksiin on kiintoisa kysymys. Tapen terminologialla tässä näytelmässä on classical superlamp spot (ala-aurinko) sekä superlamp (kirkastunut pilariviiva, joka tässä tapauksessa rajoittuu koveran Schulthessin sisään) ja vielä mahdollinen zeniittipiste.
Tällaiset divergentin valon ilmiöt ovat tavanneet olla liki kaikissa aiemmissakin spottivaloväytelmissä kunhan kidemateriaali on ollut niiden kannalta suotuisaa. Tässä ne eivät vaikuta omaan silmään erityisen korostuneilta.
Silti, vaikka tunnetut "klassiset" halot ovat ihan tässä näytelmässä ihan tunnistettavan näköisiä, mutta silti tuo divergentin valon mahdollisuus täytyy ottaa vahvasti huomioon. Niin suora mielleyhtymä tulee tuosta yllä linkittämästäni rovaniemen kuvasta, vaikka siinä horisonttirengas muodostaa intensiteettirajan ja valaisimen sijoittelu on tyystin nyt käsillä olevasta havainnosta poikkeava. Ehkä ne liittyvät toisiinsa, ehkä eivät.
Yksi mahdollisuus olisi "superparhelic circle", mutta en ole varma muodostaisiko se kuitenkaan ihan tämän kaltaista efektiä. Niin tai näin, Tape ratkaisee tuon hetkessä jos kyseessä on divergentin valon sytyttämä halo.
Street Light Halos -käsikirjoituksessa on käsitelty näitä niin kattavasti ja miehellä on mallit valmiina, että uskoisin asian selviävän pikaisesti. Itse asiassa kyseisessä luvussa on ruodittu juuri tätä kuvaa:
http://jari.pic.fi/kuvat/Atmospheric+phenomena+and+sky/Atmospheric+halos/2009_01_02-03+Sub-Kern+arc+and+circumnadiral+arc/_MG_3898-3900stack.jpg
Joten asiaan saataneen ratkaisu hyvinkin pian.
Tässä displayssa eka kuvassa on kupera ja kovera Schulthess, mutta ei terävää komponenttia. Tätä on jo ihmetelty muutamassa muussa displayssa. Simulaatiot kun ennustavat että terävän pitäisi näkyä myös noiden kahden muun kanssa. Jokin on pielessä simulaatioiden malleissa.
Kiva olisi nähdä simulaatio tästä, vaikka nyt ei tuo zeniitin musta aukko siihen ihan tulisikaan. Veikkaisin että aika hyvin saa kiteen paksuuden simuissa pinpointattua.
Täytyypä laitella Schulthessi-simut tulille. Juuri tuossa simuloin tuon Lilje-kuvan, kun siinä maata vasten (ihan kuvan alakulmissa) näkyy kidevälkkeitä ja itseasiassa simun perusteella siinä on justiinsa normaali 120 sauri. Toki siinä kohtaa kameran ja maan välissä on niin vähän kiteitä, etteivät ne ylly kirkkaudeltaan kovin kummoisiksi, mutta tarttuivatpahan ruutuun. Ehkä lisään sen ja sultsi-simun yhdessä kuvassa havaintoon mukaan hieman tuonnempana. Neljän kuvan rajoitus on kyllä paha rasti näiden näytösten kohdalla.
Peussa, opetusmateriaalia ei ole, mutta Jarin kuvissa kuvausasetelma on ollut tämän kuvan kaltainen. Eli valo on ollut kameran alapuolella.
Tuo nykki (nadiirinympäristönkaari eli alazeniitiympäristönkaari) kiinnostaa myös, että millaisilla kiteen paksuuksilla alkaa työntää ala-Kerniä tällä lampun korkeudella.
Ala-kern alkaa ilmaantua simuihin tuossa c/a 0,5:n kieppeillä tällä lampun elevaatiolla. On hankalaa saada näitä Schulthesseja ihan kohdalleen, mutta säädän vielä hieman ja linkitän simut tähän.
En onnistunut noiden Schulthessien simuloinnissa: niitä ei tahdo millään parametreillä saada kaartumaan oikein. Taas yksi kysymysmerkki lisää, mutta eiköhän tämä jotakin kautta ala purkautua.