Half-sky auroras - 7.10.2015 at 21.20 - 7.10.2015 at 21.40 Turku Observation number 43679

Visibility IV / V

Mikko Peussa, Ursa (Länsi-Suomi)

Northern lights from Turku on the Ruissalo bridge and a nearby field. A little later, the play grew further and even Korona was handsomely visible at these latitudes. Great play and adjusts it but still favors the enthusiast :)

Did I mark the horizontal overlapping stripes in the triple and quadrangle in unrecognized shapes?

EDIT: Figure 1 shows the lens reflection in the upper right caused by bright artificial light (light pollution) on the surface of an 8 millimeter lens.

The "horizontal stripes" of the mystery forms, on the other hand, appear in Figures 3 and 4.

#epraitoja

This description has been automatically translated from Finnish. Click here to see the original text.

24 26

Additional information

Aurora brightness
- Bright auroras
Observed aurora forms
- Arc
  
  ARC The arcs are wider than the bands and do not fold as strongly. The arcs are normally neither very bright nor active.
  
  The arc is probably the most common form of aurora. When aurora show is a calm arc in the low northern sky it often doesn’t evolve to anything more during night. In more active shows the arc is often the first form to appear and the last to disappear.
  
  The lower edge of the arc is usually sharp but the upper edge can gradually blend into the background sky. As activity increases rays and folds normally develop, and the arcs turn gradually into bands.
  
  An aurora arc runs across the picture. Vertical shapes are rays. Photo by Atacan Ergin.
  
  Aurora Arc. Photo by Mauri Korpi.
  
  Aurora Arc. Photo by Anna-Liisa Sarajärvi.
  
  Aurora Arc. Photo by Matti Asumalahti.
- Corona
  
  CoronaA corona is a hand fan shaped structure, it usually forms south of the observer's zenith, most commonly consisting of rays or bands. The corona is usually the most beautiful part of the aurora show. It is bright and active, but on the other hand also short-lived.
  
  Aurora corona. Photo by Anna-Liisa Sarajärvi.
  
  Aurora corona. Photo by Merja Ruotsalainen.
  
  Corona formed from bands. Photo by Markku Ruonala.
  
  Aurora corona. Photo by Tapio Koski.
- Band
  
  Bands are usually narrower, more twisty at the bottom, brighter, and more active than arches. Bands usually develop from arches.
  
  Bands can form J and U shapes, sometimes even full spirals. The corona can also arise from bands. Bands are a fairly common form of aurora.
  
  Aurora band. Photo by Merja Ruotsalainen.
  
  Aurora band. Photo by Matias Takala.
  
  Aurora band. Photo by Lea Rahtu-Korpela.
  
  Aurora bands. Photo by Lauri Koivuluoma.
  
  Aurora band. Photo by Matias Takala.
- Rays
  
  The raysare parallel to the lines of force of the magnetic field, i.e. quite vertical, usually less than one degree thick light streaks. The rays can occur alone or in connection with other shapes, mainly with arcs and bands. Short rays are usually brightest at the bottom but dim quickly. The longest rays, even extending almost from the horizon to the zenith, are usually uniformly bright and quite calm, and unlike the shorter rays, most often occur in groups of a few rays or alone. Rays, like bands, are a very typical form of aurora.
  
  Artificial light pillars, which are a halo phenomenon visible in ice mist, can sometimes be very similar to the rays of aurora. Confusion is possible especially when the lamps that cause the artificial light pillars are far away and not visible behind buildings or the forest. The nature of the phenomenon is clear at least from the photographs.
  
  Rays. Picture of Tom Eklund.
  
  Rays. Photo by Mika Puurula.
  
  Two beams rise from the aurora veil. Photo by Anssi Mäntylä.
  
  Two radial bands. Show Jani Lauanne.
  
  Radial band and veil. Photo by Jussi Alanenpää.
  
  Two rays. Photo by Aki Taavitsainen.
  
  It may be possible to confuse such rays with artificial light columns. Compare the image below. Picture of Tom Eklund.
  
  There is no aurora in this image, but all the light poles - including the wide and diffuse bar seen at the top left - are artificial light pillars born of ice mist. Photo by Sami Jumppanen.
  
  Aurora and artificial light pillars. All the radial shapes in the picture above are probably artificial light pillars that coincide appropriately with the aurora band. In the image below, the aurora band has shifted and does not overlap with the pillars produced by the orange bulbs. There is no orange in auroras. Photo by Katariina Roiha
- Veil
  
  Veil
  Veil is the most bland and very common form of aurora. It usually covers its homogeneous dim glow over a wide area of the sky at once. Most often, the veil is seen in the calmer and quiet phase of the night after the aurora maximum as a background for other forms. The veil can also occur alone and in that case it will be quite difficult to reliably identify as an aurora, especially at a observation site which has a lot of light pollution.
  
  A similar glow of light can also be caused by airborne moisture, smoke, or a very thin layer of clouds that reflects the light that hits them. However, clouds can also be used to identify veil, especially if the middle or upper cloud appears dark against a lighter background, then it is very likely to be aurora veil if the brightness of the background sky is not due to the rising or falling Moon or Sun. When photographing, very long exposure times usually reveal the green colour of the veil auroras.
  
  Veil and rays. Photo by Esa Palmi.
  
  Red aurora veil. Photo by Marko Mikkilä.
  
  Veil. Photo by Milla Myllymaa.
  
  Aurora veil that changes color from green at the lower edge through purple to blue at the top. Photo by Jaakko Hatanpää.
  
  Dim green veil. Photo by Jarmo Leskinen.
  
  Radial aurora band surrounded by veil. Photo by Jussi Alanenpää.
- Form not identifiable
  
  Form not identifiable
  Sometimes auroras have to be observed in such poor conditions that it is not possible to reliably identify the shape even if for example the structure and conditions could be recognized. Such a situation could be the outcome of for example alight background sky, cloud cover or a covered horizon.
- Dunes
  
  Dunes
  
  The dunes are a dim and very rare shape that has so far been associated with the aurora visible in early evening.
  
  Aurora dunes can be most easily confused to ribbons on lower clouds. In order to fill in the description of the phenomenon, a striped pattern formed by parallel lines must also appear in the aurora. The stripes are most easily recognizable right at the front edge of the aurora but they may also occur among the rest of the aurora.
  
  The dune auroras are visible as a parallel striped float. Photo by Tapio Terenius
  
  Raidallisen dyynilautan reunassa voi toisinaan olla voimakastakin aaltoilua.
  
  There can sometimes be strong ripples at the edge of a striped dune float. The rippling of the edge of the dune float can vary from minor to large (pictured). Photo by Pirjo Koski

Colors with unaided eye and other features
- Green auroras
  
  Green, seen with the naked eye, is one the most common colors of the aurora. The green color is derived from atomic oxygen.
  
  Green auroras. Lea Rahtu-Korpela.
  
  Green auroras. Photo by Juha Ojanperä.
- Red coloration of the shapes top
  
  Auroras which have red top part that can be seen with naked eye are most often observed in the bands and long rays. In this case the lower parts are usually green. If the upper parts are in sunlight, red may be stronger than green. This shade of red is due to the discharge of the excitation state of the atomic oxygen.
  
  Aurora that shift to reddish towards the top. Photo by Karri Pasanen.
  
  Red top in a aurora band. Photo by Simo Aikioniemi.
  
  Red at the top of the aurora. Picture of Tom Eklund.
- Blue auroras
  
  Clearly blue auroras can be seen only during the best aurora displays close to the maximum phase or soon after it. Sometimes blue auroras can be seen shortly after the sunset at the top part of the auroral shapes, specially rays. It is created by the mission of the ionized nitrogen molecules created by the suns radiation.
  
  Strongly colored blue auroras. Photo by Jorma Mäntylä.
  
  Blue top parts of the aurora. Image by Tom Eklund.
  
  Blue top parts of the aurora. Image by Jaakko Hatanpää.
  
  Partly blue corona. Photo by Tapio Koski.
  
  Faintly blue top parts of an aurora veil. Photo by Jaakko Hatanpää.
- Violet auroras
  
  Usually in Lapland or even in the south you can see purple auroras in stronger aurora shows. The most common color in auroras along with green and red.

Comments: 96 pcs

Juha Kinnunen - 8.10.2015 at 12.23

Hienot kuvat Turun leveysasteelta! Kummallisia raitoja tosiaan, pilvistä ei ilmeisestikään voi olla kyse?

Jani Laasanen - 8.10.2015 at 14.28

Itsekin pistin merkille nämä erikoisen näköiset raidat omista kuvistani, jotka otin Paimiossa. Varsinkin kolmas kuvasi näyttää melkein identtiseltä omani kanssa pois lukien taustamaisema. Paimion ja Ruissalon välillä on kuitenkin matkaa yli 30 kilometriä, joten pilvien aiheuttamasta ilmiöstä tuskin on kysymys.

Mikko Peussa - 8.10.2015 at 18.00

Vaakaraidat erottui myös visuaalisesti ja tuntia aiemmin niitä oli samalla alueella parvekkeeltani katsoen. Kolmos-ja neloskuvassa ne ovat laajan revontilukaaren läntisessä osassa. Raidat liikkuivat hitaasti kuin kellonviisarit säteittäin vastapäivään - vähän kuin puolat kaaren ulkoreunalla.

Mistä ilmiö johtuu, onkin sitten toinen asia, enkä osaa vasta siihen. Jos tarkasti katsoo ykköskuvan oikeaa yläkulmaa, niin vastaavaa ”kampaviinerimäistä” raitaa on sielläkin, joten olisiko yläpilviä, joita reposet valaisee?

Asiasta voisi vääntää vielä sen verran vitsiä, että jos kyseessä on uusi revontulimuoto, niin ehdotukseni nimeksi on:

”Revontulipuolat [Van Peussa]”

Markku Siljama - 8.10.2015 at 22.42

Vaakaraidat näkyi myös täällä Mäntyharjulla valokuvissa selvästi joten pilviä ne ei ole.Etäisyyttä täältä sinne Turun kulmille jotain 400 km..

Pentti Arpalahti - 9.10.2015 at 00.37

Vaakaraitojen leveydessä näyttää olevan ratapölkkyperspektiivi, mikä viittaisi siihen, että rakenne on melko matalalla ja maan pinnan tasossa, siis yläpilviä. Helsingissä samana iltana oli myös häiritseviä pilvijuovia, mutta niiden rakenne ei ollut noin säännöllinen. Kokeilin varjoalueen avausta revontuliharson ulkopuolella ja juovat näyttivät jatkuvan siellä. Oikeassa ylälaidassa on sitten vielä salaperäinen siniaaltokuvio. Sitä on hankalampi selittää, kun valotusaika on 15 sekuntia.

Tommi Järvilehto - 9.10.2015 at 09.08

Noita vaakaraitoija ihmeteltiin myös vaasassa. Pysyi kauan samassa suht kohdassa yli puoli tuntia. Sitten myöhemmin näkyi myös ainakin yksi selkeä kaari.

Olisko lentosotaharjoituksesta aiheutuneita hävittäjien jättövanoja. tässä Riku Tavion videossa raidat näkyvät myös hyvin ja liikkuvat pilven tavoin:

https://vimeo.com/141789828

Juha Kinnunen - 9.10.2015 at 11.29

Tommi, tuo linkki ei toimi.

En oikein usko hävittäjien jättövanoihin, koska niitä oli tuona yönä paljon myös Jyväskylän alueen taivaalla, mutta ne olivat täysin erinäköistä tavaraa.

Omien kokemusteni mukaan revontulien eteen ajautuvien pilvimuodostelmien erottaminen on joskus tosi hankalaa. Luulen että siitä tässäkin on kuitenkin kyse; ehkä myös Mäntyharjulla oli pilviä.

Antti Rinne - 9.10.2015 at 12.26

Tilannetta paikan päällä näkemättä ja pelkkiä kuvia katsomalla tuomitsisin nuo raidat kyllä pilviksi. Edellyttää tosin vissiin sitä, että niiden on oltava aika lailla valosaasteettoman paikan yläpuolella, kun näkyvät nimenomaan tummina eikä vaaleina.

Sami Jumppanen - 9.10.2015 at 13.15

Mikkelissä piti ottaa kamera avuksi, kun aloin epäillä nähneeni jotain uutta ja erikoista. Olipa se mitä tahansa, niin kuva oli pakko ottaa. Silmin ei erottanut raidoittumisen syytä. Kameran kuvasta paljastui syyksi pilviraidat. Silmin näytti päinvastaiselle: revontulet kirkastuvat raidoissa. Oikeasti se on toisin päin, ne tummenevat (väliin jäävissä) pilviraidoissa. Taajama-alueella olin, mutta ilmeisesti pilvet ovat sen verran korkealla ja ohuita, etteivät heijastaneet valosaastetta.

Mikko Peussa - 9.10.2015 at 22.21

Mielenkiintoisia kommentteja raitoihin liittyen, kiitos paljon.

Revitin vielä pari kuvaa loppuun tuosta ykköskuvasta, jossa näitä raitoja myös näkyy. Eniten ihmetyttää, että ne eivät tulleet kunnolla näkyviin 15 sekunnin valotuksella, kun kuitenkin Turun valosaaste on aika voimakasta ylöspäin ja antaa normaalisti kyllä runsaasti valoa niin ala- kuin yläpilviin öisin. Nämä tuskin erottuu kuvissa vaikka kaupungin valojen luulisi kyllä tarttuvan pilviin.

Minkä laatuisista pilvistä tässä mahtaa olla kyse, sillä vaikuttavat olevan erittäin korkealla?

Eniten näitä oli n. klo 20.30 luoteessa ja välillä taas ei ollenkaan. Näihin kuviin niitä sitten taas ilmestyi. Ensin olivat laajana viuhkana revontulikaaren yläpuolella ja sitten loppuvaiheessa kaartuivat länteen päin.

Panu Lahtinen - 9.10.2015 at 22.55

Nuo revitellyissä kuvissa olevat viirut osoittavat kaikki samaan pisteeseen, joten ovatten peräisin mitä ilmeisimmin objektiiviin paistaneesta valosta.

Kiinnostavammalta näyttää nuo 4. kuvan vasemmassa laidassa olevat rannut, joista olen olettanut muidenkin kirjoittavan :-)

Mikko Peussa - 9.10.2015 at 23.15

Kiitos Panu. Tuota linssiheijastuma mahdollisuutta mietin itsekin ja niin se varmaan onkin miten asian tulkitset - siis tuossa ykköskuvassa ja niiden revitetyissä versioissa. Linssiheijastumaa tukee ykkoskuvassa myös se, että kakkoskuvassa niitä ei näy, vaikka eroa kuvilla on alle 2 minuuttia. Aivan uudenlainen linssiheijastuma muoto kuitenkin minulle, joten taas oppisin lisää, niin kuin usein täällä on oppinut vuosien varrella.

Ainoa ihmetys noiden suhteen on se, että 20.30 parvekkeeltani niitä tuli myös kuviin luoteessa revontuli kaaren yläpuolelle ja siitä olen kuvannut paljon samalla objektiivilla ilman kyseisiä heijastumia?

Kolmos- ja neloskuvan raidat taas erottui paljain silminkin, joten niissä kyse on varmaan jostain muusta. Taivas oli niin vihreä, että ei sieltä juuri mitään muuta erottanut, ei edes yläpilviä tai mitään muutakaan pilveä, joten niihin en osaa sanoa juuta enkä jaata :)

Juho Pöllänen - 9.10.2015 at 23.30

Tuo kuvissa 1, 5 ja 6 näkyvä ilmiö on tuttu minullekin. Sampalla kuvatessa valosaasteen keskellä moni kuva menee pilalle noista säteistä. Komppaan Panua, objektiivin virheitä. Joku viisaampi saa selittää.

Sen sijaan kuvissa 3 ja 4 on mielenkiintoiset vaakapilarit. Jokin aika sitten täällä käytiin keskustelua vastaavanlaisista pystypilareista. Liekö sukua toisilleen :)

Mauri Korpi - 9.10.2015 at 23.49

Täälläkin tuli kuviin tuota vaakaraitaa. Ainakin 1. ja 4. kuvassa vasemmassa laidassa.

https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43915

Markku Siljama - 9.10.2015 at 23.59

Mielenkiintoista,kävin läpi kaikki 160 tästä näytelmästä ottamaani kuvaa ja noita rantuja näkyy ainakin tusinassa kuvia,niin itä kuin länsitaivaalla,osa on pilvistä ja suihkarin jäljistä johtuvia,osa taas tuntemattomia.Täytyy yrittää huomenna saada jotain rapsan tapaista aikasiksi niistä..

Mikko Peussa - 12.10.2015 at 00.49

Markku ja muut. Näitä vaakaraitahavaintoja on nyt tullut monilta paikkakunnilta lisää. Eiköhän nyt minua viisaammat näitä jotenkin ala tulkita. Erikoista kuitenkin, oli sitten mitä tahansa :)

Ykkös-, vitos-, ja kutoskuvia ei saa sotkea tähän ilmiöön, sillä ne ovat selviä 8 millisen linssiin osunutta valosaastetta, mutta olkoot esimerkkinä mukana tuostakin linssiheijastumamuodosta!

Mysteeri on siis kolmos- ja neloskuvassa?

Antti Rinne - 12.10.2015 at 09.42

Katselin huvikseni vielä lisää ihmisten ottamia revontulikuvia, joissa on myös pilviä. Kyllä nuo raidat on jotain muuta kuin pilviä. Pilvet näkyvät ihan eri lailla.

Tommi Järvilehto - 13.10.2015 at 17.26

Kommenttini aikaisemmista raidoista koski noita hävittäjien jättövanoja.

Koskien näitä toisia mystisiä raitoja. Katsoin uudelleen omasta timelapsevideosta ja vaakaraitoja näkyy 26s kohdalla vasemmassa reunassa. Näyttävät liikkuvan itä-eteläsuunnassa:

https://youtu.be/bRTL1W3e0ok

Juha K. aiempi postaamani Rikun videolinkki toimii minulla. Tässä kuitenkin linkki Rikun taivaanvahtihavaintoo jos vaikka toimisi sieltä:

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43829

Juha Kinnunen - 13.10.2015 at 18.24

Kiitos, hyvin aukeaa linkit nyt. Hienoja!

Juho Pöllänen - 13.10.2015 at 19.11

Mikko, mitä tulille tapahtui pian kuvien 3 ja 4 jälkeen? Jatkuiko tulet samanlaisena vai räjähtikö taivas loimuihin?

Mikko Peussa - 13.10.2015 at 20.00

Juho Pöllänen: Havaintokertomuksesta asia käy jotenkin ilmi, mutta kuvan 3 ja 4 jälkeen lähdin Ruissalosta ajamaan autolla kohti Ruskoa. Ruissalon sillalta kuitenkin kuvasin vielä kuvat 1 ja 2 n. 10 minuuttia jälkeenpäin. Sen jälkeen olin jonkin aikaa automatkalla enkä nähnyt kunnolla kuin vihreää taivasta. Raisiossa sitten ehkä vartin päästä valosaasteen keskellä seurasin kun revontulet lehahti zeniittiin saakka luoden kauniin koronan. Ne kuvat meni pilalle valosaasteen takia.

Täytyy vielä mainita, että tuntia aiemmin (n. klo 20.40) noita vaakaraitoja oli vielä laajemmalla alueella. Silloin tein havaintoa parvekkeltani Turussa ja minä hullu poistin siellä otetun kuvan, koska luulin taivaan olevan täynnä yläpilviä :-( (joita ei siis ollut yhtään)

Ja taas kerran TÄRKEÄ lisämaininta: Ykkös-, vitos, ja kutoskuvan linssiheijastumat ei liity noihin vaakaraitoihin. Jätin nekin kuvat mukaan, sillä ovat hyvä esimerkki miten 8 millinen voi aiheuttaa linssiheijastumaa valosaasteen keskellä. Aluksi ihmettelin kyllä niitäkin, mutta Panu Lahtisen kommentti selvitti sen asian :)

Harry J Lehto - 13.10.2015 at 22.34

Moi kaikki, ei ole ollut hirveasti aikaa etsiä selitysta noille mutta joko en osaa valita oikeita sanoja hauille, tai sitten noitä ei tunneta. Toistaiseksi vaikuttaa silta että lähimmäksi pääsee selitys että ovat tietyn tyyppisiä alfven aaltoja. Alfvenin aallot ovat vahan niinkuinaaniaaltoja mutta esiintyvat magneettikentissa olevassa aineessa.

Tässä kaksi vihjettä melko korkealentoisiin tieteellisiin juttuihin

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/97GL52855/pdf

julkaisu on hieman vanha 1977, mutta vuodelta 2003 vähän tuoreempi julkaisu

Width and brightness of auroral arcs driven by inertial Alfven waves doi:10.1029/2001JA007537, 2003 Harry

Juha Kinnunen - 20.10.2015 at 18.18

Hei,

Ilmatieteen laitoksen tutkija FT Tiera Laitinen on pyynnöstäni ystävällisesti perehtynyt tässä puheena olevaan 'raita/aalto'-asiaan ja keskustellut siitä kollegoidensa kanssa. Tässä hänen vastauksensa:

Yleensähän revontulten muodot kuvastavat suoraan avaruudesta tulevan elektronisadannan vaihteluita, mutta sellaista mekanismia ei tunneta, joka tuottaisi diffuusiin harsoon tuollaisen raidoituksen. Hyvin ohuita yläpilviäkään ei ehkä vielä kannata pitää ihan sataprosenttisen poissuljettuna, mutta eiväthän nuo minustakaan pilviltä näytä.

Kyllä minusta parhaalta selitysehdotukselta vaikuttaa tässäkin ketjussa jo esiintyneet ilmakehän painovoima-aallot tai muut tiheysvaihtelut. Revontulivalon emissiointensiteetti on suoraan verrannollinen ilman tiheyteen tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen emissio alkaa laskea tiheyden kasvaessa. Painovoima-aallot voivat noissa korkeuksissa aiheuttaa amplitudiltaan hyvinkin suuria (kymmeniä prosentteja) tiheysvaihteluja, joten kyllä siitä ihan näkyviä raitoja voi aiheutua. Tilanne voi kuitenkin olla geometrisesti monimutkaisempi kuin "raitoja harsossa". Maksimiemission antava ilman tiheys saavutetaan aina jollain korkeudella, joten tuossa saattaisi olla kyse pikemminkin harson pystysuuntaisesta aaltoilusta. Tämä hypoteesi ennustaa, että raitoja ei voi koskaan nähdä suoraan altapäin, eikä myöskään näkösäteen suuntaisina, vaan vain alaviistosta ja poikittain tai vinossa katselusuuntaan nähden. ..."

Viesti jatkuu seuraavassa kommentissa...

Juha Kinnunen - 20.10.2015 at 19.00

FT Tiera Laitisen vastaus jatkuu:

"Olisi mielenkiintoista kuulla, noudattavatko havainnot tuota hypoteesini ennustetta. Ainakin kaikissa minun katsomissani kuvissa näin näytti olevan, eli harso saattoi ulottua taivaanlaelle, mutta raidat hävisivät noustaessa tarpeeksi kauas horisontista."

"Myös olisi kiinnostavaa, jos joku optiikkansa/havaintomaisemansa hyvin tunteva havaitsija osaisi laskea kuvastaan raitojen välimatkan, koska se olisi tuon ilmakehässä olevan aallon aallonpituus. (Laskussa voi olettaa harson olevan vaikka 100 km:n korkeudessa.)"

- Tiera,

suuret kiitokset sinulle ja kollegoillesi asiaan perehtymisestä! Uskon, että se vie tämän ilmiön määrittämistä ratkaisevasti eteenpäin.

Raita/aalto-havaintoja tehneet & kuvanneet vastannevat kysymyksiisi tuota pikaa.

Raija Ollikainen - 20.10.2015 at 22.29

Hui, alkaako tästä kuitenkin tulla yksi Vahdin menestystarinoista? Oishan se melkonen juttu, jos Mikko sais maailmanhistoriaan "Peussan revontuliraidat"! :D

Markku Siljama - 20.10.2015 at 23.28

Katsoin nopeasti omat kuvat ja ne tukevat painovoima-aalto hypoteeesiä.Raidat jäävät alemmaksi.ehkä alle 45 asteen korkeuteen.Ylempänä ei näy raitoja.Kaikkein räikeimmät raidat Kotkan tähdistössä,Altairista alas länsihorisonttiin.

Lisäksi himmeämpiä raitoja koillisessa Ajomiehestä Oinakseen ulottuvalla alueella.

Samaten Karhunvartijan pohjoisosissa jossain Gamma-tähden korkeudella raitoja.

Kaikki raidat joko poikittain näkösäteeseen nähden tai vinoittain.Ei pitkittäin.Tämähän käy mielenkiintoiseksi..:)

Mikko Peussa - 20.10.2015 at 23.30

Raija, monilla on näistä parempiakin kuvia. Juha Kinnunen tässä on puuhamiehenä toiminut mallikkaasti :)

Raija Ollikainen - 21.10.2015 at 00.17

Joo, minä oon pudonnut tämän tason keskustelusta kärryltä jo aikaa sitten, nyt vain satuin katsomaan, missä se on menossa. Ei kai nimeäminen kuvien tasosta ole kiinni, vaan siitä, kuka ekana teki havainnon? Vähän niin kuin tyyliin "Moilasen kaari". Eikö se tämä Moilanen hillunut jonkun kaupan katolla tuossa naapurikunnassa ja hokannut silloin, että katohan vaan, tuolla taitaa olla halojen joukossa Moilasen kaari. Ottiko se lie edes kuvaa sillä kerralla, en muista enää tarinaa. Mutta nimeksi tuli Moilanen. - Mää piän Mikko sulle peukkuja tässä revontulirantuasiassa! :)

Antti Rinne - 21.10.2015 at 07.41

Myös minun kuvani tukevat tuota oletusta. Suoraan yläpuolella tai edessä (kohti pohjoista) ei raitoja näkynyt. Niitä ei näkynyt myöskään kaaressa havaintopisteestä itään katsottaessa. Ainoastaan lännen suunnalla.

Jani Laasanen - 21.10.2015 at 08.50

Sivusuuntaisena (kuva suoraan länteen) tämä omakin havainto oli:

https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43804

Kuvasta kun katsoo, niin raidat alkavat Käärmeenkantajan delta ja epsilon tähtien tasolta (vas. puun vieressä), jotka olivat kuvaushetkellä noin 7 asteen korkeudella. Raidat siis näkyvät jo noin 5 asteen korkeudella. Korkeimmilleen ne ylettyvät saman tähdistön alphan korkeudelle eli aavistuksen yli 30 asteen.

Lauri Kumpulainen - 21.10.2015 at 09.02

Tuollainen pilvityyppihän on olemassa. Yläpilviä, raidoittuvat nätisti tasaisin välein. Itseasiassa minulla on tuosta pilvityypistä havainto tämän havainnon jälkeen, päivä tai kaksi, ja siksi se pisti silmään. Tämä oli päivällä. Ohutta raidoittunutta pilviharsoa ja hyvin pienellä alalla korkealla taivaalla.

Jyri Kosonen - 21.10.2015 at 09.49

Spaceweatherin arkistoista löytyy googlaamalla väitettyjä painovoima-aalloitettuja ilmahehkuja useamman esimerkin verran. Vaikkapa http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=101211

tai tämä hieman tuoreempi tapaus http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=117043

Omasta mielestäni sangen samanoloisia reposaaltojen kanssa. Paitsi se toispuoleisuus ja juuri auringonlaskun puolella... Miltähän revontulien valaisemat "valaisevat yöpilvet" näyttäisivät? Toisaalta niille tyypillistä hienorakennetta ei ole havaittavissa plus tutkakuva-arkistoista olisi varmaan selvitettävissä oliko yläilmakehässä jääpilvilauttoja vai ei (miksi NLC:n aiheuttavia partikkeliesiintymiä kutsutaan?)

Jyri Kosonen - 21.10.2015 at 10.09

Ja ettei lähde keskustelu taas sivuraiteille niin unohtakaa kaikki edellisen kommenttini tajunnanvirta joka alkaa suunnilleen linkkien jälkeen. Päähäni tulee termi polaariset mesosfääriset pilvet (englanniksi tietty, en jaksa tarkistaa menikö oikeinä) mutta kyllähän nuo revot olivat niin etelässä ettei suoranaisesti nistä lie kyse millään.

Juha Ojanperä - 21.10.2015 at 10.09

Valaisevia yöpilviä ei enää tähän aikaan vuodesta pohjoisella pallonpuoliskolla esiinny. Sen sijaan revontulia ja valaisevia yöpilviä havaittiin yhtäaikaa tämän vuoden elokuussa. Revontulista tuskin olisi valaisemaan valaisevia yöpilviä, jotka heijastavat Auringon valoa ja näyttävät tämän vuoksi "valaisevilta".

Juha Ojanperä - 21.10.2015 at 10.21

Minun mielestäni nuo raidat vaikuttavat siltä, että etualalla on hyvin hentoja ja ohuita undulatus- eli lainemaisia pilviä, jotka osittain blokkaavat revontulten näkymisen. Tämä voisi saada aikaan revontulten raitaisen olemuksen.

Mikko Peussa - 21.10.2015 at 11.18

Näitä kuvattiin eri paikkakunnilla, samassa kohtaa reposia ja samoihin aukoihin. Siksi en itse usko perusspilviin. Ja taivaalla ei ollut mitään pilviä. Tähdtkin näkyy kkomeasti läpi juovista.

Harry J Lehto - 21.10.2015 at 11.45

Eilen illalla aloin jo väsäämään kommenttia/ihmetystäni liittyen pariin kohtaan. Tässäkin tulen mainitsemaan yöpilvet mutta vähän eri ajatuksella kuin yllä. Kun noita kuvia katsoo niin minulle tulee sellainen olo että tämä aaltoinen revontuli "pilvi" on vaaka-asennossa, mikä ei "sopisi" normaaleihin reposiin. Toinen juttu joka pisti silmään on että ainakin joissakin kuvissa väri poikkeaa normaali reposten väristä ainakin joissakin kuvissa. Jos näin on, se voisi kieliä se siitä että säteily ei olisikaan revontulten neutraalin hapen viivasateilyä vaan jotain muuta - en osaa äkkiseltään arvata mitä. Se jos tämä ilmiö olisi vaaka-asenossa voisi vinkata siihen suuntaan että hiukkaset osuu johonkin paljon tiheämpään. Silloin aallot joita näemme ovat tuon jonkin tiheysvaihteluita. Tässä kohtaa tulee ajatusleikissä vastaan yöpilvet tai muut 80-100 km korkeudessa olevat pilvet ja esim vesimolekyylit (H2O) tai muut molekyylit. Auringosta tulleet hiukkaset voisivat vuorovaikuttaa näiden kanssa, jolloin ne hajoisivat H, H2, OH, ja O ioneja/jne jotka taas altistuisivat auringon hiukkasille.. Säteily voisi olla OII, H tai sitten myös samankaltaisia kuin ilmahehkussa olevaa säteilyä. Jatketaan ajatusleikkiä....

Sami Jumppanen - 21.10.2015 at 12.16

Oma havaintoni Mikkelissä näytti hyvinkin samanlaiselta kuin kolmoskuvassa, mutta valotettuna pilvet alkoivat näkyä. Luulin ettei taivaalla ole pilviä, koska tähdet näkyivät jne. Ei varmastikaan ole sama asia, en mistään kuvistani löytänyt samannäköistä raidoittumista, mistä täällä keskustellaan. Laitan nyt kuitenkin esimerkkinä miltä silmin näkymättömät pilvet voivat kuvissa näyttää (kaksi viimeistä kuvaa, suuntana länsi, klo 22.45, 18 mm optiikka, korkeutta taitaa olla 30+ astetta): https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/44282

Tiera Laitinen - 21.10.2015 at 13.54

Pilvien mahdollisuudesta tuli nyt mieleeni seuraava asia. Koska raitoja on havaittu laajalla alueella (ainakin Turun seudulla ja Etelä-Pohjanmaalla), niin jos kysymys olisi pilvistä, niitä olisi pitänyt myös esiintyä varsin laajasti. Tällöin niitä pitäisi joissakin kuvissa olla myös revontulisäteiden ja kaarien edessä. Eli näkyykö vastaavaa raidoittumista tuona yönä muissa revontulimuodoissa kuin harsossa? Pilviraidat tietysti sattuvat silmään helpommin tasaisesta harsosta kuin vaihtelevammista muodoista, mutta kyllä niiden pitäisi muita muotoja yhtälailla varjostaa. Samin kuvissa onkin siitä hyviä esimerkkejä.

Mikko Peussa - 21.10.2015 at 14.15

Tämä keskustelu on hajaantunut niin moneen eri havaintoon, että alkaa olla aika hallitsematonta seurata kaikkia kommentteja :-) Ehkä olisikin parasta kerätä kaikki eri havaitsijoiden kuvat yhteen paikkaan, tai yhdelle henkilölle joka olisi kiinnostunut asiasta. Näitähän kuvattiin kuitenkin monilla paikkakunnilla ja asiaa on pohdittu paljon eri havainnoissa. Itse olen sitä mieltä, että normaali yläpilvi ei ole kyseessä.

Pentti Arpalahti - 21.10.2015 at 14.39

Niin olisi ja mukaan tarkistetut kuvausajat. Tähdenlentojen korkeuslaskennan metodiikkaa voisi ehkä yrittää soveltaa, jos löytyisi samanaikaisia havaintoja.

Tero Sipinen - 21.10.2015 at 15.03

Juha Kinnunen: Loistojuttu, että kutsuit lisää asiantuntija-apua! Paljon tehokkaampi strategia kuin jäädä odottelemaan, että joku tutkija sattuisi törmäämään keskusteluun :D

Tiera Laitinen: mukavaa, että "ostit" - ainakin alustavasti - painovoima-aaltoteorian. Tosin, minun on vaikea keksiä, miten pystyraidat istusivat aaltoteoriaan? Eihän niiden toki tarvitse olla samaa alkuperää, mutta pystyraidat on kuitenkin hyvä pitää mielessä vaakaraitoja pähkäiltäessä. Muutama esimerkki pystyraidoista: Tampere, Hyvinkää, Kitee.

Harry Lehto: Mainitset vaakatasoisuusongelman. Samaa olen pohtinut, eli jos harso on ulottuvuuksiltaan samakaltainen kuin revontulivyö (eli "roikkuva verho"), niin vaakatasoiset aallot eivät aiheuttaisi siihen raitoen rivistöä. Ja jos harso oliskin ulottuvuuksiltaan "pilvi" (leveyden ja korkeuden lisäksi "syvyyttä"), niin ei oikein siihenkään pitäisi syntyä raidoitusta. Harson pitäisi (jos 3D-hahmotukseni on oikein) olla aika ohut vaakasuuntainen kerros? Vähän vaikea täältä maankamaralta käsin sanoa, minkä "muotoinen" revontuliharso on oikeasti. Olisi kyllä helpompi ymmärtää toisensuuntaisen aaltoilun olevan aiheuttajana. Pitäisikö sitenkin kallistua Alfvenin (tms.) suuntaan...

Juha Kinnunen - 21.10.2015 at 15.44

Mikko, voisitko sinä olla ko. kuvien kerääjä, kun ensimmäisenä taisit raportoida?

Tero, kiitos vaan itsellesi. Tässä on nyt niin monta ja hyvää havaintoa sekä paljon osaamista & kiinnostuneita, että eiköhän tuohon vielä syy löydy.

Pentti Arpalahti - 21.10.2015 at 16.04

Pystysuuntaisen raidoituksen geometria toimii, jos säleverhon säleiden leveys eli aallonpituus kasvaa korkeuden kasvaessa. Näennäinen ratapölkkyperspektiivi synnyttää vaikutelman, että harso on vaakasuuntainen ohut pilvi. Mukana voi olla myös Alfven-mekanismia, kun pelissä on varautuneita partikkeleita.

Tiera Laitinen - 21.10.2015 at 16.53

Tero Sipinen: Nuo pystyraidat ovat selvästi magneettikentän suuntaisia, joten ne aiheuttaa varmasti avaruudesta tulevan elektronisateen vaihtelu. Ilman tiheysvaihtelut eivät mielestäni niissä tule kyseeseen. Mutta pystyraidat näyttävät olevan kapeassa revontulikaaressa, kun taas nämä vaakaraidat ovat laajassa harsossa. Siksi tuntuu todennäköiseltä, että kyseessä olisi eri ilmiö. Kävi kyllä minullakin mielessä, että voisivatko tuollaiset pystyraidat jostakin perspektiivistä näyttää vaakaraidoilta, mutta en keksi miten niistä saisi väännettyä vaakaraitakuvissa näkyvän ilmiön. Asiaa varmistaisi, jos saisi laskettua raitojen välimatkan kummassakin tapauksessa.

Korkeusväli jolla revontulivaloa syntyy riippuu ilman tiheydestä, eli se on sama revontulimuodosta riippumatta (samalle emissioviivalle, eri väreillä on kyllä sitten eri korkeudet niin kuin kaarten kuvista usein helposti näkee). Eli jos harso on sitä tavallista neutraalin happiatomin vihreää, niin silloin sen paksuus pystysuunnassa on suunnilleen sama kuin sivulta otetuissa kaarikuvissa näkyvä vihreän valon korkeus. Jos harso on riittävän leveä, niin silloin sitä voi tosiaan ajatella "ohuena" vaakasuuntaisena kerroksena. Sitten jos kyseessä olisi jokin eksoottisempi emissioviiva, kuten Harry Lehto ehdotti, niin sen paksuus voisi olla jotain ihan muuta.

Mikko Peussa - 21.10.2015 at 18.25

Tiera Laitinen: Tuli vielä mieleen tällainen, ehkä vähän "erikoinen" ajatus, mutta muistaakseni tuolla reposviikolla puhuttiin radiossa Föhn-tuulesta. Sehän aiheuttaa talvikuukausina mm. helmiäispilviä korkealle. Voisiko olla mahdollista että Föhn-tuuli aiheuttaisi jo lokakuussa jonkinlaista epävakauttta ja aaltoilua yläilmakehään?

Wikipediasta lainaus:

"Läntiseen ilmavirtaukseen syntyy vuoristoaaltoja, jotka nostavat alemman ilmakehän kosteuden kylmään stratosfääriin. Siellä se härmistyy jääkiteiksi, jotka muodostavat helmiäispilviä"

Tuo sopisi läntiseen ja luoteiseen ilmansuuntaan, jossa noita aaltoja reposissa näkyi?

Tällainen harrastelijan ajatus vielä mukaan tähän "soppaan"

Tapio Terenius - 21.10.2015 at 18.30

Vaakaraitoja esiintyi itä - länsisuuntaisessa harsossa myös idän suunnalla.

Juha Kinnunen - 21.10.2015 at 21.46

Tapio, laitatko vielä myös linkin niihin äskettäin ottamiisi missä tosiaan näkyy myös kaaren itäpäässä raita. Taitaa olla nyt eka sellainen havainto -?

Tiera, miten em. istuu hypoteesiisi?

Markku Siljama - 21.10.2015 at 22.37

Olen raportoinut kaaren itäpään raidoista,täältä Mäntyharjulta ne alkoivat näkyä klo 20.15,mitenhän muualla?

Kaivelin arkistoa ja sain 3 kpl kahden kuvan sarjoja länsihorisontin raidoista 1-3 min:n resoluutiolla.Kuvankäsittelyllä sain rakennettua niistä kahden ruudun "elokuvia" joista pystyi tutkimaan raitojen dynamiikkaa tarkemmin ja selvisi seuraavaa:

-raidat liikkuu lounaaseen harsoa pitkin suht nopeasti.Liike näkyy kuvia vaihtamalla selvästi.

-raidat muuttaa muotoaan hitaasti;reunoja katoaa,syntyy aukkoja,jne.

-2 min:n resoluutiolla näkyy miten harson reuna väistää ylhäältä tulevaa sädettä.

Täytyy jatkaa kuvankäsittelyharjoituksia,näistähän irtoaa vaikka mitä..:)

Eelis Warmakoski - 21.10.2015 at 22.50

Havaitsin raitoja myös peräpään kaarissa.

Tapio Terenius - 22.10.2015 at 00.10

Tuossa olisi ilmeisesti siellä itäpäästäkin raitoja

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/44149

Jukka Hilska - 22.10.2015 at 02.34

7.10. raitoja näkyi sekä lännessä että idässä, 12.10. vain lännessä.

Tommi Järvilehto - 22.10.2015 at 08.58

Revitin omaa timelapsevideota, niin että raidat tulisivat paremmin näkyviin. Raidat vasemmassa reunassa. Laitoin droppoxiin:

https://dl.dropboxusercontent.com/u/72372535/20151007-Meteoriihi-kokotaivasrepo-edit-FHD-revitys-TommiJärvilehtoVaasa.mp4

Tiera Laitinen - 22.10.2015 at 15.35

Mikko Peussa: Katsoin tänään meteorologiemme kanssa vanhoja sääkarttoja, ja 7.10. oli luoteen ja pohjoisen välistä heikkoa tuulta. Ei siis ollut föhn-päivä. Yleisesti ottaen vuoriston ylittävät tuulet kyllä aiheuttavat tuollaista aaltoilua, ja se voi edetä ilmakehässä ylöspäin.

Tuolta 100 km:n korkeudesta ei tietenkään ole suoria tuulihavaintoja eivätkä säämallitkaan ulotu sinne asti. Jos olen tulkinnut kuvia oikein, niin nuo raidat ovat suunnilleen pohjois-etelä-suuntaisia, ja silloin niitä aiheuttavien aaltojen pitäisi edetä länsi-itä-suunnassa.

Tapio Tereniuksen uusimmat kuvat sopivat mielestäni erinomaisesti aaltohypoteesiin, koska niissä näkyy selvästi, että aaltoja on sekä idässä että lännessä, mutta ei siinä välissä lähellä taivaanlakea. Sopii hyvin siihen ajatukseen, että kyseessä on harson aaltoilu, joka jatkuu koko kuva-alan yli, mutta näkyy raitoina vain tietyillä katselukulmilla.

Joni Virtanen - 22.10.2015 at 16.59

Ehdotin silloin heti mahdollisuudeksi eräänlaista polarisaatiota? Olisikohan mitään sinne päinkään?

Matti Helin - 22.10.2015 at 18.42

Sen verran aiheeseen, että näin ja kuvasin myös näitä tummia vaakaraitoja 7.10 alkuillasta. Tulkitsin ne ensin pilviksi, mutta ihmettelin, miksi ne eivät näytä kellertäviltä, katuvalojen värjäämiltä, kuvissa. Erikoisia.

Kuvista ei muuten mitään kaksisia tullut, käsivaralta kun nappasin.

Mikko Peussa - 22.10.2015 at 21.54

Totta Matti Helin! Kirjoitin tässä ketjussa tuolla edellä myös näin aiheesta:

"Täytyy vielä mainita, että tuntia aiemmin (n. klo 20.40) noita vaakaraitoja oli vielä laajemmalla alueella. Silloin tein havaintoa parvekkeltani Turussa ja minä hullu poistin siellä otetun kuvan, koska luulin taivaan olevan täynnä yläpilviä :-( (joita ei siis ollut yhtään)"

Markku Siljama - 22.10.2015 at 23.40

Tiera:tarkoititko että aallot etenevät lännestä itään vai idästä länteen?Minun havaintojen mukaan aallot(raidat) etenevät idästä länteen.

Sain rakennettua neljän kuvan sarjan tapahtumista Ajomiehen tähdistössä,siinä himmeät raidat näyttäs olevan suuntautuneita kohti magneettista pohjoisnapaa tai jotain sellaista,en osaa selittää.

Pitäiskö julkaista vielä kolmas havainto saman yön tapahtumista?Mitähän ylläpito tuumaa moisesta..

Jesse Kyytinen - 22.10.2015 at 23.42

Jaaha, minullakin taitaa olla samoja raitoja kuvattuna Jyväskylästä, ainakin näissä kahdessa kuvassa:

https://flic.kr/p/zBHGnH

https://flic.kr/p/yEQbBe

Jukka Hilska - 23.10.2015 at 16.33

Raidat näyttäisivät liikkuvan idästä länteen:

http://hilska.org/raidat/IMG_5919.JPG

http://hilska.org/raidat/IMG_5920.JPG

http://hilska.org/raidat/IMG_5921.JPG

http://hilska.org/raidat/IMG_5922.JPG

Samoissa kuvissa myös eri revontulimuotoja 'raidoitettuna' (tai vain harson yläpuolella), kuvattu 7.10. Aurassa, kuvaussuunta suunnilleen länteen ja kello oli 21:57. 15mm/4s/ISO1000

Mikko Peussa - 24.10.2015 at 00.18

Loppupäätelmä uupuu toistaiseksi? Kuvia on nyt monilta havaitsijoilta eri paikkakunnilta tästä ilmiöstä ja kaikenlaisia teorioita on esitetty paljon. Asiantuntijoitakin on tullut mukaan keskusteluun, joten itse ainakin odottelen mihin tässä lopulta päädytään? Jos jotain uutta ja erikoista liittyy tähän hienoon reposiltaan, niin olisi kiva kuulla missä mennään?

Tämähän on ollut sellainen monien eri havaitsijoiden yhteisprojekti ja paljon asiasta kiinnostuneita on mukana. Eniten ehkä kaipaan tähän keskusteluun Taivaanvahdin omien asiantuntijoiden kommentteja, joita ei ole paljon keskusteluissa näkynyt?

Kaadutaan kaikki yhdessä saappaat jalassa, jos ollaan väärillä jäljillä. Jos kuitenkin ilmiössä on jotain uutta ja erikoista, niin jaettu ilo kaikkien havaitsijoiden ja kuvaajien kesken on paras ilo :)

Antti Rinne - 24.10.2015 at 00.38

Tommi Järvilehdon timelapse oli todella havainnollistava. Kiitos!

Pelkään, että tähän ei yhtäkkiä mitään loppupäätelmää saada. Ainakaan sellaista, jossa yksiselitteisesti osattaisiin selittää fysiikka ilmiön takana.

Mutta eniten minuakin kiinnostaisi tietää, onko ilmiöstä aikaisempia havaintoja. Googlella en ole vastaavia kuvia löytänyt. Pitäisi viitsiä alkaa kahlaamaan Taivaanvahdin revontulikuvia läpi. Jotenkin tuntuisi erikoiselta, että ilmiö olisi nähty vasta kahtena iltana lokakuussa 2015, eikä koskaan aikaisemmin.

Mikko Peussa - 24.10.2015 at 01.35

Totta Antti. Tommi Järvilehdon videossa näkyy ilmiö havainnollisesti ja yhdessä vaiheessa videota on tutun näköinen tilanne tähänkin havaintoon liittyen. Ehkä paras näkemäni dokumentti sille, että kyseessä ei ole mitkään tuntemamme yläpilvet tai normi reposmuodot!

Matti Helin - 24.10.2015 at 08.19

Ilmahehkussa jonkinlaista vaakaraitaa on näkynyt

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41312

Pitäisi katsoa 17.3.2015 kuvat läpi, jos niissä siinä klo 21 harsovaiheessa näkyisi myös vaakaraitaa.

Tuli mieleen, että voiko syntytavalla olla tekemistä asian kanssa. Nimittäin tämä revontulimyrsky ei johtunut koronan massapurkauksesta vaan hitaan ja nopean aurinkotuulen yhteisvaikutuksesta.

"During the late hours of Oct. 7th a co-rotating interaction region (CIR) is expected to hit Earth's magnetic field. CIRs are transition zones between slow- and fast-moving solar wind streams. Solar wind plasma piles up in these regions, producing density gradients and shock waves that do a good job of sparking auroras."

Lähde: http://www.spaceweather.com

Markku Siljama - 24.10.2015 at 10.39

Kävin nopeasti läpi 17.3.2015 revontulikuvat,n 100 kpl, enkä heti löytänyt vaakaraitoja.Muutaman epäilyttävän tapauksen usmasin mutta ei mitään vakuuttavaa.

Kiinnostavia kohtia olivat klo 21.07 etelä,klo 21.50 itä ja klo 22.19 etelä.

Pentti Arpalahti - 25.10.2015 at 13.48

Elinakin on kuvannut vaakaraitoja Latviassa.

http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=118612

Date Taken: 2015:10:07 22:48:20

Sami Mutka - 25.10.2015 at 23.44

Nyt kun aloin itsekin omia kuvia tarkemmin tutkimaan, löytyi saman tyylisiä vaakaraitoja 7.10. yöltä Pietarsaaresta. Ei tämä hävittäjäkoneiden aikaansaannosta voisi olla?

Harry J Lehto - 26.10.2015 at 00.10

Matti, ihan oikeassa ei ollut koronamassapurkaus vaan korona-aukon aikeuttama purkaus. Tällaisessa aukossa Auringon magneettiviivat eivät palaudu Auringon pintaan vaan sojottavat avoimina avaruuteen. Korona-aukossa aurinkotuulen nopeus voi olla 700-800km/s kun se normaalisti on noin puolet tästä. Sama aukko on edelleen aktiivinen - voidaan seurata STEREO A ja B satelliiteilla joten jo nyt kannattaa merkitä kalenteriin 2-5.11, jos vaikka jatkuis silloin. Jos silloin näkyy samannäköisiä raitoja, niin laittakaa ihmeessä heti taivaanvahtiin vaikkette heti ehtis lataamaan kuvaa ja ehdotan että vapaamuodoisen tekstin alussa voisi esiintyä joko "raitoja on" tai "raitoja ei" ja jos on niin missä suunnassa. Jos on niin voisi koettaa ottaa valotuksen sillai etta se olisi keskitetty tasa 5 minuutille. (tai joka 15 minuutille.) Toivottavasti sillon on maanlaajuisesti selkeää ja kellot kalibroitu. Vois koettaa niiden kolmioittamista. Ks myös alla oleva linkki

http://www.swpc.noaa.gov/news/sometimes-aurora-can-be-predicted

Juha Kinnunen - 27.10.2015 at 13.26

Harry, NOAA ennustaa nyt revontuliaktiivisuuden nousua alkaen to 29.10. iltayö Suomen aikaa (Kp=4), aiheuttajana 'heliospheric current sheet'. Miten Auringon magneettiviivat käyttäytyvät tuossa tilanteessa, vrt. CIR ja koronan aukko? Onko mahdollista, että syntyy 'raidoittumiselle' otolliset olosuhteet?

Hyvä ajatus tuo synkronoitu kuvaus.

Harry J Lehto - 27.10.2015 at 19.33

Tuo heliospheric current sheet johtuu Auringon suuriskaalaisesta avaruuteen kiertyneestä magneettikentästä tai oikeastaan magneettikentän vaihtumisesta positiivistesta negatiiviseksi tämä tapahtuu lyhyellä matkalla ja siihen syntyy tollaine virtalakana. Tuo virtakenttä kiihdyttää hiukkasia. CMEssa taas lentaa hiukkasia suurella nopeudella avaruuteen siinä CME purkauksessa ja nama osuessaan maan ionosfääriin aiheuttavat reposet. Korona-aukossa taas magneettikenttä viivat jatkuvat suoraan auringosta ulos. Magneettikenttä kiihdyttää hiukkasia. Aiemmin raidat olivat tuollaisen korona-aukon mukana, mutta kannattaa olla varuillaan. -- Meniköhän nuo yksityskohdat oikein. Saa korjata ihan vapaasti.

Mauri Korpi - 3.11.2015 at 23.02

Raitoja näkyi taas kuvissa.

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/45144

Olivat nyt aika himmeitä, joten en paljaalla silmällä huomannut ja muutenkin keskityin paremmin kuvaamaan protonikaarta.

Tiera Laitinen - 25.11.2015 at 17.09

Palaanpa vielä tähän vanhaan ketjuun, nimittäin olin yhteydessä Noora Partamieheen, joka ennen oli Ilmatieteen laitoksen revontuliasiantuntija mutta nyt Huippuvuorilla. Hän arveli, että kuvissa näkyvä vaakaraidoittunut valo ei ehkä olekaan revontulta vaan ilmahehkua. Ilmahehkussa on samoja hapen emissioviivoja kuin revontulissakin, ja siinä on monesti ennenkin havaittu vastaavia raitoja, kuten joku muu jossain näistä keskusteluista muistaakseni jo mainitsikin. Ilmahehkussa tuollaiset raidat on ennenkin tulkittu nimenomaan ilmakehän painovoima-aaltojen aiheuttamiksi. Yllätys minulle oli, että ilmahehku voisi olla niin kirkasta kuin näissä kuvissa näyttää ja esiintyä taivaalla selvinä vyöhykkeinä. Hyvin kiinnostava tapaus siis, jatkamme vielä varmaan sen selvittelyä.

Markku Siljama - 25.11.2015 at 23.41

Euroopan Eteläinen Observatorio on julkaissut aihetta sivuavan mielenkiintoisen videon youtubessa.Löytyy nimellä ESOCast 78:Airglow.Julkaisija siis European Southern Observatory.

Laitoin myös youtubeen hakusanan atmospherical gravity waves,materiaalia löytyy mutta aika vaativaa,sulattelu ei onnistu yhdeltä istumalta..

Mikko Peussa - 25.11.2015 at 23.59

Kiitos vaan kovasti Tiera Laitiselle, Harry Lehdolle, sekä kaikille muillekin kiinnostuneille. Mukavaa että tämä monien eri kuvaajien, eri paikkakunnilla havaitsema ja taltioima ns. "vaakaraidoitus" on herättänyt asiallista ja mielenkiintoista keskustelua.

Antti Rinne - 26.11.2015 at 11.44

Ilmahehkukuvia kun katselin, niin tuo raidoitus varmaankin selittyy juuri paino-voima -aalloilla. Mutta että se olisikin ilmahehkua, eikä revontuliharso, tuntuu aika erikoiselta.

Juha Kinnunen - 26.11.2015 at 12.08

Tämähän käy aina vaan mielenkiintoisemmaksi, kiitos Tiera & co.!

Mikko, onko tämän Markun vinkkaaman videon kohdassa 3:10...3:14 sellaista 'kärrynpyörä'-efektiä, mitä kerroit silloin nähneesi Turussa? Sitä on heikommin myös kohdassa 5:22.

Mikko Peussa - 26.11.2015 at 13.36

Juha ja kumppanit. Ilta oli niin erikoisen tapahtumarikas ja kiireinen, että on itsekin syytä olla tarkkana havainnon suhteen, ettei luulo mene tiedon edelle :) Sellainen muistikuva minulla kuitenkin on, että nuo raidat liikkui kuin kellonviisarit vastapäivään silloin kun ne oli parhaiten näkyvissä.

Eniten raitoja oli perusrevontulien yläpuolella olevassa voimakkaan vihreässä ja laajassa harsomaisessa kaaressa ja sen länsi- ja luoteisosissa. Aikaisemmin myös lähempänä pohjoista. Videossa Juhan mainitsemissa kohdissa on vastaavaa liikettä, mutta nämä raidat 7.10 oli huomattavan selväpiirteisiä ja hyvin tiheässä. Liike ei ollut nopeaa, mutta sen kellonviisarimaisen liikkeen vastapäivään erotti mielestäni kyllä. Mutta niin kuin edellä kerroin, varovainen on oltava. Kuvat on varmasti se tarkin ja luotettavin osa tätä havaintoa ja niitähän on paljon muillakin.

Siitä voin olla kuitenkin melko varma, että mitään peruspilviä tai yläpilviä ei ollut. Revontuliharson hävittyä ja sitä ennen taivas oli täysin kirkas tuolla korkeudella.

Tero Sipinen - 27.11.2015 at 00.11

Antti Rinteen tavoin yritän sulatella ilmahehkuehdotusta. Jos kuvissa näkyvä vihreä harso olisi kokonaan ilmahehkua, niin voisi tietysti ajatella, että kohonneen revontuliaktiviteetin aikana ilmahehkukin olisi vahvistunutta. Mutta taitaa kuitenkin ilmahehku ja revontulet olla senverran erisyntyisiä (kemia? versus elektromagnetismi?) ettei kai ole kyse revontulikelin "boostaavasta" vaikutuksesta ilmahehkuuun?

Jos taas ajattelee, että kuvissa on revontuliharson ja ilmahehkun yhdistelmä, niin luulisi, ettei paljon heikompi ilmahehku juuri erotu revontuliharson joukosta. Tuossa edellä linkatussa videossa ilmahehku toki näkyy hyvin selvästi, mutta kun ottaa huomioon kuvauspaikan ja kuinka hyvin esim. Linnunrata näkyy ja kuvittelee samaan valotukseen tavanomaisen reposharson, niin ei paljon muuta näkyisikään.

Ja vaikka raidallinen ilmahehku olisi yhtä kirkas kuin yhtenäinen revontuliharso, niiden yhdistelmässä raitojen pitäisi olla vihreän ja vähän kirkkaamman vihreän vaihtelua. Kuvissa on ennemminkin vihreän ja vihreän puutteen vaihtelua. Siis yksi ilmiö (repoa tai hehkua) jossa "ohuempia" kohtia.

Kaikenkaikkiaan, vaikea minun siis sulattaa, että olisi ilmahehkusta kyse. Ainakin sellaisenaan kuin sen ymmärrän.

Sattuikos muuten kenelläkään olemaan animaatioksi asti kuvia raitareposista?

Juha Kinnunen - 27.11.2015 at 11.20

Hyvää pohdintaa Antti ja Tero. Minua kyllä kiinnostaa kovasti nuo 'vastapäivään kiertyvät kellonviisarit', koska detaljieroistaan huolimatta vaikuttaisi, että Mikon havainnossa ja videossa on kyse samansukuisesta ilmiöstä. Mikään tunnettu reposrakennehan tuo ei liene. Ovatko reposkaarissa kuvatut raidat muuten samansuuntaisia kuin nuo 'kellonviisarit'?

Korvan taakse jäi kutittamaan myös videossa mainittu havainto, että viime vuosien aikana ilmahehku on voimistunut ja samaan aikaan myös kuvaustekniikka on kehittynyt.

Vesa Vauhkonen - 30.11.2015 at 18.12

Huomasin jonkinlaisia vaakaraitoja myös omassa havainnossani, kakkoskuvassa:https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43661

Tosin ei yhtä säännönmukaisia kuin tässä.

Pentti Arpalahti - 30.11.2015 at 22.24

@ Tero: raitarepos-timelapseen on linkki tämän pitkän ketjun kommentissa Tommi Järvilehto - 22.10.2015 klo 08.58. Selvät raidat ilmestyvät n. viiden sekunnin kohdalla.

Tero Sipinen - 1.12.2015 at 08.25

Aivan totta Pentti, siinähän on hyvä animaatio raitojen kehityksestä. (Muistin vain Riku Talvion Hornet-jättövanavideon). Äkkiseltään katsoen raitojen väli säilyy aika samana. Raidat näyttävät liikkuvan poispäin kamerasta (eikä pitkillä valotuksilla taida ihan helposti tulla liikkeen vauhdin ja kuvataajuuden välisestä yhdistelmästä johtuvaa harhaa, jossa videossa liike näkyy takaperoisena?). Tuosta voisi joku osaava kalkuloida kulmanopeutta. Onkohan havaintoa painovoima-aaltojen nopeudesta? Siis esim. ilmahehkun yhteydessä havaittuna?

Timo Nousiainen - 1.12.2015 at 16.50

Painovoima-aallothan on niitä samoja, jotka aiheuttavat valaisevien yöpilvien aaltorakenteet. Toki niitä on eri kokoisia. Se, mikä itselleni tuli mieleen tähän liittyen on se, onko alemman ilmakehän virtaukset ylipäätänsä sellaisia, että painovoima-aallot pääsisivät etenemään ilmakehän yläosiin? Alemman ilmakehän filtteröintivaikutushan on nimenomaan yksi tekijä yöpilvien syntymisessä (päästävät läpi vain sellaisia vaihenopeuksia, jotka sitten murtuessaan siirtävät energiansa perusvirtaukselle, joka siitä jarruuntuu ja kääntyy poispäin navalta, jolloin napa-alueille syntyy pakotettu konvektio, joka tuo mesosfäärin yläosiin kosteutta, jne.).

Tero Sipinen - 1.12.2015 at 22.35

Timo: ainakin Atoptics -sivuilla (mistä alunperin ajatuksen painovoima-aalloista nappasinkin) mainitaan, että painovoima-aallot olisivat syypää myös ilmahehkun aaltoiluun. Samalla sivustolla kerrotaan (vihreän) ilmahehkun esiintymiskorkeudeksi 90-100 km eli aikalailla reposten korkeuksissa. Jos siis sitä aprikoit, että yltääkö alailmakehän vaikutukset reposkorkeuksiin?

Samaisella sivustolla painovoima-aaltojen liikkeellepanevaksi voimaksi mainitaan mm. vuoristoja ylittävät tuulet, voimakkaat ukkosmyrskyt ja suihkuvirtausten tuuliväänteet, mutta mielenkiintoisesti myös auringon säteily ("solar radiation")! Ei ole tarkemmin kerrottu, mitä tuolla tarkoitetaan, aurinkotuultako? Mutta jotenkin tuntuisi sopivan voimakkaisiin revontuliin :)

Timo Nousiainen - 2.12.2015 at 09.22

Siis tarkennuksena: ylemmässä ilmakehässä todellakin aaltoilee, alhaalta ylöspäin etenevät aallot ovat itse asiassa ylemmän ilmakehän virtausten tärkein energianlähde. Mutta ainakin painovoima-aaltoihin pätee, että ne pääsevät etenemään ylöspäin vain jos niiden vaihenopeus poikkeaa perusvirtauksen nopeudesta. Toisin sanoen, koko alempi ilmakehä toimii suodattimena, joka päästää lävitseen vain vietyn horisontaalisen vaihenopeuden omaavia aaltoja. Tyypillisesti talvella virtausolot on sellaiset, että läpi pääsee enemmän aaltoja kuin kesällä, mutta tilanne vaihtelee tietysti koko ajan säätilan mukana. Kirjallisuuden perusteella talvella mesosfääriin nousee pääasiassa aaltoja, joilla on itäinen vaihenopeus (alempana länsituulia).

Lisäksi aaltojen nousemiseen vaikuttaa niiden horisontaalisen ja vertikaalisen aaltoluvun välinen suhde, siten että horisontaalisesti pitkät aallot nousevat loivemmassa kulmassa ja ovat siten herkempiä esim. taipumaan takaisin alaspäin sopivissa tilanteissa. Painovoima-aallot ovat aallonpituudeltaan sieltä lyhyestä päästä, joten nousevat nopeammin ylös. Samalla ne säilyttävät paremmin amplitudinsa noustessaan, eivät ennätä vaimentua esim. säteilyjäähtymisen kautta (aallon painevaihteluun liittyy vastaava lämpötilavaihtelu, mikä on oleellinen esim. yöpilvien tapauksessa).

Timo Nousiainen - 2.12.2015 at 09.26

Jatkoa:

En ole tuohon atoptics-juttuun perehtynyt, mutta auringon säteily aiheuttaa ainakin vuorovoima-aallon ilmakehään. Se on kyllä kooltaan planetaarista luokkaa, ei painovoima-aalto. Lisäksi säteily voisi synnyttää aaltoja esim. otsonipitoisuuden paikallisten vaihteluiden kohdalla (säteilylämmitys riippuu otsonipitoisuudesta), tai synnyttämällä turbulenssia otsonikerroksen yläpuolella, jos lämpötilaprofiili menee yliadiabaattiseksi ja laukaisee konvektion. Mutta siis solar radiation viittaa auringosta tulevaan sähkömagneettiseen säteilyyn, siis esim. UV, IR ja näkyvään valoon.

Juha Kinnunen - 19.12.2015 at 20.12

Katsokaahan todella mielenkiintoista havaintoa ja sen selitystä tämän päivän spaceweather.comissa!

Jukka Kytömäki - 19.12.2015 at 20.42

Havaitsin myös saman kuin Juha Kinnunen.

Tästä ilmiöstä kannattaisi tehdä nyt erillenen osio, johon voitaisiin kerätä samantyyppisten ilmiöiden aikaansaannokset yläilmoissa. Myös ylä-pilvien aikaansaannokset, koska niiden yhdennäköisyydet ovat vertailukelpoisia.

Löysin myös vaakaraitoja revontulikuvan Aurora Borealis Picture Gallery, kuva 68, joka on otettu 30.11.2013 kello 20,36. Kuvaajasta tai paikasta ei tietoa.

Matti Helin - 25.1.2016 at 14.00

Katselin tuossa ko. yön kuvia ja melko selvät raidat kuvasin luonteen suunnalla.

http://mattihelin.kuvat.fi/kuvat/Maisemat/Taivaan+tapahtumia/MJH_4788.jpg

Juha Kinnunen - 25.1.2016 at 19.15

Täydennyksenä 19.12. kirjoittamaani kommenttiin tässä linkki kyseisen päivän spaceweather.comin etusivulle, jossa siis selitetään ko. havaintoa.

Onko tuo Matin tänään linkkaama kuva muuten sikäli erilainen kuin muut tässä keskustelussa tähän mennessä esille tuodut, että siinä esiintyy (vas. reunassa) todellakin 'revontuliraidoilta' näyttävää rakennetta - eikä 'raidoitusta revontulikaaressa tai -harsossa', kuten muissa esitellyissä kuvissa? Hämmentävyyttä lisää se, että raidat ja vieressä olevat tavanomaiset säteiset kaarenpätkät näyttävät olevan toisistaan aivan erillisiä. Kuka haluaa selittää?

Jukka Kytömäki - 25.1.2016 at 23.36

Voisin kuvitella, että revontulien molekyylit harsokerrosten alapinnassa rullaantuvat ilmavirtausten vaikutuksesta, kuten usein ohuiden pilvien alapinnoissakin tapahtuu.

Matti Helin - 26.1.2016 at 09.56

Melko kirkkaat olivat, koska jäivät niinkin hyvin kiinni (suljinaika hieman alle sekunti, iso 1250, f2,8) mutta joo, ovat kyllä hieman niinkuin olisivat eri tasossa. Voisiko olla, että muiden havainnoissa raidallinen harso onkin eri korkeudella oleva harso ja raidat?

Pirjo Koski - 26.1.2016 at 17.46

Saman näköisiä raitoja kuin omissakin kuvissani.

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43749

Mikko Peussa - 26.1.2016 at 20.08

Kannattaa lukea tästä pitkästä ketjusta ainakin kommentti:

"Tiera Laitinen - 25.11.2015 klo 17.09"

Siinä on aika kovan luokan asiantutemusta tähän ja muidenkin havaintojen kuvissa näkyvään raidoitukseen.

Ja kuten kommentin lopussa mainitaan, niin selvittely ilmeisesti jatkuu?

Itse en osaa tähän ketjuun ja ilmiöön enää muuta listätä ;-)

Tapio Terenius - 27.1.2016 at 15.19

Instagramissa käyttäjällä arvesirevaag on tietojen mukaan viikon takaa kuva, jossa olisi aika samankaltaisia raitoja. Kuva on eteläisestä Norjasta läheltä Stavangeria.

Timo Salonen - 30.1.2020 at 04.49

Historiaa olette tehneet, se on nyt dyyni. Onneksi olkoon

https://yle.fi/uutiset/3-11181408

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

Newest observations

Contact information

Half-sky auroras - 7.10.2015 at 21.20 - 7.10.2015 at 21.40 Turku Observation number 43679

Dunes