The raysare parallel to the lines of force of the magnetic field, i.e. quite vertical, usually less than one degree thick light streaks. The rays can occur alone or in connection with other shapes, mainly with arcs and bands. Short rays are usually brightest at the bottom but dim quickly. The longest rays, even extending almost from the horizon to the zenith, are usually uniformly bright and quite calm, and unlike the shorter rays, most often occur in groups of a few rays or alone. Rays, like bands, are a very typical form of aurora.
Artificial light pillars, which are a halo phenomenon visible in ice mist, can sometimes be very similar to the rays of aurora. Confusion is possible especially when the lamps that cause the artificial light pillars are far away and not visible behind buildings or the forest. The nature of the phenomenon is clear at least from the photographs.
Rays. Picture of Tom Eklund.
Rays. Photo by Mika Puurula.
Two beams rise from the aurora veil. Photo by Anssi Mäntylä.
Two radial bands. Show Jani Lauanne.
Radial band and veil. Photo by Jussi Alanenpää.
Two rays. Photo by Aki Taavitsainen.
It may be possible to confuse such rays with artificial light columns. Compare the image below. Picture of Tom Eklund.
There is no aurora in this image, but all the light poles - including the wide and diffuse bar seen at the top left - are artificial light pillars born of ice mist. Photo by Sami Jumppanen.
Aurora and artificial light pillars. All the radial shapes in the picture above are probably artificial light pillars that coincide appropriately with the aurora band. In the image below, the aurora band has shifted and does not overlap with the pillars produced by the orange bulbs. There is no orange in auroras. Photo by Katariina Roiha
Hienot kuvat Turun leveysasteelta! Kummallisia raitoja tosiaan, pilvistä ei ilmeisestikään voi olla kyse?
Itsekin pistin merkille nämä erikoisen näköiset raidat omista kuvistani, jotka otin Paimiossa. Varsinkin kolmas kuvasi näyttää melkein identtiseltä omani kanssa pois lukien taustamaisema. Paimion ja Ruissalon välillä on kuitenkin matkaa yli 30 kilometriä, joten pilvien aiheuttamasta ilmiöstä tuskin on kysymys.
Vaakaraidat erottui myös visuaalisesti ja tuntia aiemmin niitä oli samalla alueella parvekkeeltani katsoen. Kolmos-ja neloskuvassa ne ovat laajan revontilukaaren läntisessä osassa. Raidat liikkuivat hitaasti kuin kellonviisarit säteittäin vastapäivään - vähän kuin puolat kaaren ulkoreunalla.
Mistä ilmiö johtuu, onkin sitten toinen asia, enkä osaa vasta siihen. Jos tarkasti katsoo ykköskuvan oikeaa yläkulmaa, niin vastaavaa ”kampaviinerimäistä” raitaa on sielläkin, joten olisiko yläpilviä, joita reposet valaisee?
Asiasta voisi vääntää vielä sen verran vitsiä, että jos kyseessä on uusi revontulimuoto, niin ehdotukseni nimeksi on:
”Revontulipuolat [Van Peussa]”
Vaakaraidat näkyi myös täällä Mäntyharjulla valokuvissa selvästi joten pilviä ne ei ole.Etäisyyttä täältä sinne Turun kulmille jotain 400 km..
Vaakaraitojen leveydessä näyttää olevan ratapölkkyperspektiivi, mikä viittaisi siihen, että rakenne on melko matalalla ja maan pinnan tasossa, siis yläpilviä. Helsingissä samana iltana oli myös häiritseviä pilvijuovia, mutta niiden rakenne ei ollut noin säännöllinen. Kokeilin varjoalueen avausta revontuliharson ulkopuolella ja juovat näyttivät jatkuvan siellä. Oikeassa ylälaidassa on sitten vielä salaperäinen siniaaltokuvio. Sitä on hankalampi selittää, kun valotusaika on 15 sekuntia.
Noita vaakaraitoija ihmeteltiin myös vaasassa. Pysyi kauan samassa suht kohdassa yli puoli tuntia. Sitten myöhemmin näkyi myös ainakin yksi selkeä kaari.
Olisko lentosotaharjoituksesta aiheutuneita hävittäjien jättövanoja. tässä Riku Tavion videossa raidat näkyvät myös hyvin ja liikkuvat pilven tavoin:
https://vimeo.com/141789828
Tommi, tuo linkki ei toimi.
En oikein usko hävittäjien jättövanoihin, koska niitä oli tuona yönä paljon myös Jyväskylän alueen taivaalla, mutta ne olivat täysin erinäköistä tavaraa.
Omien kokemusteni mukaan revontulien eteen ajautuvien pilvimuodostelmien erottaminen on joskus tosi hankalaa. Luulen että siitä tässäkin on kuitenkin kyse; ehkä myös Mäntyharjulla oli pilviä.
Tilannetta paikan päällä näkemättä ja pelkkiä kuvia katsomalla tuomitsisin nuo raidat kyllä pilviksi. Edellyttää tosin vissiin sitä, että niiden on oltava aika lailla valosaasteettoman paikan yläpuolella, kun näkyvät nimenomaan tummina eikä vaaleina.
Mikkelissä piti ottaa kamera avuksi, kun aloin epäillä nähneeni jotain uutta ja erikoista. Olipa se mitä tahansa, niin kuva oli pakko ottaa. Silmin ei erottanut raidoittumisen syytä. Kameran kuvasta paljastui syyksi pilviraidat. Silmin näytti päinvastaiselle: revontulet kirkastuvat raidoissa. Oikeasti se on toisin päin, ne tummenevat (väliin jäävissä) pilviraidoissa. Taajama-alueella olin, mutta ilmeisesti pilvet ovat sen verran korkealla ja ohuita, etteivät heijastaneet valosaastetta.
Mielenkiintoisia kommentteja raitoihin liittyen, kiitos paljon.
Revitin vielä pari kuvaa loppuun tuosta ykköskuvasta, jossa näitä raitoja myös näkyy. Eniten ihmetyttää, että ne eivät tulleet kunnolla näkyviin 15 sekunnin valotuksella, kun kuitenkin Turun valosaaste on aika voimakasta ylöspäin ja antaa normaalisti kyllä runsaasti valoa niin ala- kuin yläpilviin öisin. Nämä tuskin erottuu kuvissa vaikka kaupungin valojen luulisi kyllä tarttuvan pilviin.
Minkä laatuisista pilvistä tässä mahtaa olla kyse, sillä vaikuttavat olevan erittäin korkealla?
Eniten näitä oli n. klo 20.30 luoteessa ja välillä taas ei ollenkaan. Näihin kuviin niitä sitten taas ilmestyi. Ensin olivat laajana viuhkana revontulikaaren yläpuolella ja sitten loppuvaiheessa kaartuivat länteen päin.
Nuo revitellyissä kuvissa olevat viirut osoittavat kaikki samaan pisteeseen, joten ovatten peräisin mitä ilmeisimmin objektiiviin paistaneesta valosta.
Kiinnostavammalta näyttää nuo 4. kuvan vasemmassa laidassa olevat rannut, joista olen olettanut muidenkin kirjoittavan :-)
Kiitos Panu. Tuota linssiheijastuma mahdollisuutta mietin itsekin ja niin se varmaan onkin miten asian tulkitset - siis tuossa ykköskuvassa ja niiden revitetyissä versioissa. Linssiheijastumaa tukee ykkoskuvassa myös se, että kakkoskuvassa niitä ei näy, vaikka eroa kuvilla on alle 2 minuuttia. Aivan uudenlainen linssiheijastuma muoto kuitenkin minulle, joten taas oppisin lisää, niin kuin usein täällä on oppinut vuosien varrella.
Ainoa ihmetys noiden suhteen on se, että 20.30 parvekkeeltani niitä tuli myös kuviin luoteessa revontuli kaaren yläpuolelle ja siitä olen kuvannut paljon samalla objektiivilla ilman kyseisiä heijastumia?
Kolmos- ja neloskuvan raidat taas erottui paljain silminkin, joten niissä kyse on varmaan jostain muusta. Taivas oli niin vihreä, että ei sieltä juuri mitään muuta erottanut, ei edes yläpilviä tai mitään muutakaan pilveä, joten niihin en osaa sanoa juuta enkä jaata :)
Tuo kuvissa 1, 5 ja 6 näkyvä ilmiö on tuttu minullekin. Sampalla kuvatessa valosaasteen keskellä moni kuva menee pilalle noista säteistä. Komppaan Panua, objektiivin virheitä. Joku viisaampi saa selittää.
Sen sijaan kuvissa 3 ja 4 on mielenkiintoiset vaakapilarit. Jokin aika sitten täällä käytiin keskustelua vastaavanlaisista pystypilareista. Liekö sukua toisilleen :)
Täälläkin tuli kuviin tuota vaakaraitaa. Ainakin 1. ja 4. kuvassa vasemmassa laidassa.
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43915
Mielenkiintoista,kävin läpi kaikki 160 tästä näytelmästä ottamaani kuvaa ja noita rantuja näkyy ainakin tusinassa kuvia,niin itä kuin länsitaivaalla,osa on pilvistä ja suihkarin jäljistä johtuvia,osa taas tuntemattomia.Täytyy yrittää huomenna saada jotain rapsan tapaista aikasiksi niistä..
Markku ja muut. Näitä vaakaraitahavaintoja on nyt tullut monilta paikkakunnilta lisää. Eiköhän nyt minua viisaammat näitä jotenkin ala tulkita. Erikoista kuitenkin, oli sitten mitä tahansa :)
Ykkös-, vitos-, ja kutoskuvia ei saa sotkea tähän ilmiöön, sillä ne ovat selviä 8 millisen linssiin osunutta valosaastetta, mutta olkoot esimerkkinä mukana tuostakin linssiheijastumamuodosta!
Mysteeri on siis kolmos- ja neloskuvassa?
Katselin huvikseni vielä lisää ihmisten ottamia revontulikuvia, joissa on myös pilviä. Kyllä nuo raidat on jotain muuta kuin pilviä. Pilvet näkyvät ihan eri lailla.
Kommenttini aikaisemmista raidoista koski noita hävittäjien jättövanoja.
Koskien näitä toisia mystisiä raitoja. Katsoin uudelleen omasta timelapsevideosta ja vaakaraitoja näkyy 26s kohdalla vasemmassa reunassa. Näyttävät liikkuvan itä-eteläsuunnassa:
https://youtu.be/bRTL1W3e0ok
Juha K. aiempi postaamani Rikun videolinkki toimii minulla. Tässä kuitenkin linkki Rikun taivaanvahtihavaintoo jos vaikka toimisi sieltä:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43829
Kiitos, hyvin aukeaa linkit nyt. Hienoja!
Mikko, mitä tulille tapahtui pian kuvien 3 ja 4 jälkeen? Jatkuiko tulet samanlaisena vai räjähtikö taivas loimuihin?
Juho Pöllänen: Havaintokertomuksesta asia käy jotenkin ilmi, mutta kuvan 3 ja 4 jälkeen lähdin Ruissalosta ajamaan autolla kohti Ruskoa. Ruissalon sillalta kuitenkin kuvasin vielä kuvat 1 ja 2 n. 10 minuuttia jälkeenpäin. Sen jälkeen olin jonkin aikaa automatkalla enkä nähnyt kunnolla kuin vihreää taivasta. Raisiossa sitten ehkä vartin päästä valosaasteen keskellä seurasin kun revontulet lehahti zeniittiin saakka luoden kauniin koronan. Ne kuvat meni pilalle valosaasteen takia.
Täytyy vielä mainita, että tuntia aiemmin (n. klo 20.40) noita vaakaraitoja oli vielä laajemmalla alueella. Silloin tein havaintoa parvekkeltani Turussa ja minä hullu poistin siellä otetun kuvan, koska luulin taivaan olevan täynnä yläpilviä :-( (joita ei siis ollut yhtään)
Ja taas kerran TÄRKEÄ lisämaininta: Ykkös-, vitos, ja kutoskuvan linssiheijastumat ei liity noihin vaakaraitoihin. Jätin nekin kuvat mukaan, sillä ovat hyvä esimerkki miten 8 millinen voi aiheuttaa linssiheijastumaa valosaasteen keskellä. Aluksi ihmettelin kyllä niitäkin, mutta Panu Lahtisen kommentti selvitti sen asian :)
Moi kaikki, ei ole ollut hirveasti aikaa etsiä selitysta noille mutta joko en osaa valita oikeita sanoja hauille, tai sitten noitä ei tunneta. Toistaiseksi vaikuttaa silta että lähimmäksi pääsee selitys että ovat tietyn tyyppisiä alfven aaltoja. Alfvenin aallot ovat vahan niinkuinaaniaaltoja mutta esiintyvat magneettikentissa olevassa aineessa.
Tässä kaksi vihjettä melko korkealentoisiin tieteellisiin juttuihin
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/97GL52855/pdf
julkaisu on hieman vanha 1977, mutta vuodelta 2003 vähän tuoreempi julkaisu
Width and brightness of auroral arcs driven by inertial Alfven waves doi:10.1029/2001JA007537, 2003 HarryHei,
Ilmatieteen laitoksen tutkija FT Tiera Laitinen on pyynnöstäni ystävällisesti perehtynyt tässä puheena olevaan 'raita/aalto'-asiaan ja keskustellut siitä kollegoidensa kanssa. Tässä hänen vastauksensa:
Yleensähän revontulten muodot kuvastavat suoraan avaruudesta tulevan elektronisadannan vaihteluita, mutta sellaista mekanismia ei tunneta, joka tuottaisi diffuusiin harsoon tuollaisen raidoituksen. Hyvin ohuita yläpilviäkään ei ehkä vielä kannata pitää ihan sataprosenttisen poissuljettuna, mutta eiväthän nuo minustakaan pilviltä näytä.
Kyllä minusta parhaalta selitysehdotukselta vaikuttaa tässäkin ketjussa jo esiintyneet ilmakehän painovoima-aallot tai muut tiheysvaihtelut. Revontulivalon emissiointensiteetti on suoraan verrannollinen ilman tiheyteen tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen emissio alkaa laskea tiheyden kasvaessa. Painovoima-aallot voivat noissa korkeuksissa aiheuttaa amplitudiltaan hyvinkin suuria (kymmeniä prosentteja) tiheysvaihteluja, joten kyllä siitä ihan näkyviä raitoja voi aiheutua. Tilanne voi kuitenkin olla geometrisesti monimutkaisempi kuin "raitoja harsossa". Maksimiemission antava ilman tiheys saavutetaan aina jollain korkeudella, joten tuossa saattaisi olla kyse pikemminkin harson pystysuuntaisesta aaltoilusta. Tämä hypoteesi ennustaa, että raitoja ei voi koskaan nähdä suoraan altapäin, eikä myöskään näkösäteen suuntaisina, vaan vain alaviistosta ja poikittain tai vinossa katselusuuntaan nähden. ..."Viesti jatkuu seuraavassa kommentissa...
FT Tiera Laitisen vastaus jatkuu:
"Olisi mielenkiintoista kuulla, noudattavatko havainnot tuota hypoteesini ennustetta. Ainakin kaikissa minun katsomissani kuvissa näin näytti olevan, eli harso saattoi ulottua taivaanlaelle, mutta raidat hävisivät noustaessa tarpeeksi kauas horisontista.""Myös olisi kiinnostavaa, jos joku optiikkansa/havaintomaisemansa hyvin tunteva havaitsija osaisi laskea kuvastaan raitojen välimatkan, koska se olisi tuon ilmakehässä olevan aallon aallonpituus. (Laskussa voi olettaa harson olevan vaikka 100 km:n korkeudessa.)"
- Tiera,
suuret kiitokset sinulle ja kollegoillesi asiaan perehtymisestä! Uskon, että se vie tämän ilmiön määrittämistä ratkaisevasti eteenpäin.
Raita/aalto-havaintoja tehneet & kuvanneet vastannevat kysymyksiisi tuota pikaa.
Hui, alkaako tästä kuitenkin tulla yksi Vahdin menestystarinoista? Oishan se melkonen juttu, jos Mikko sais maailmanhistoriaan "Peussan revontuliraidat"! :D
Katsoin nopeasti omat kuvat ja ne tukevat painovoima-aalto hypoteeesiä.Raidat jäävät alemmaksi.ehkä alle 45 asteen korkeuteen.Ylempänä ei näy raitoja.Kaikkein räikeimmät raidat Kotkan tähdistössä,Altairista alas länsihorisonttiin.
Lisäksi himmeämpiä raitoja koillisessa Ajomiehestä Oinakseen ulottuvalla alueella.
Samaten Karhunvartijan pohjoisosissa jossain Gamma-tähden korkeudella raitoja.
Kaikki raidat joko poikittain näkösäteeseen nähden tai vinoittain.Ei pitkittäin.Tämähän käy mielenkiintoiseksi..:)
Raija, monilla on näistä parempiakin kuvia. Juha Kinnunen tässä on puuhamiehenä toiminut mallikkaasti :)
Joo, minä oon pudonnut tämän tason keskustelusta kärryltä jo aikaa sitten, nyt vain satuin katsomaan, missä se on menossa. Ei kai nimeäminen kuvien tasosta ole kiinni, vaan siitä, kuka ekana teki havainnon? Vähän niin kuin tyyliin "Moilasen kaari". Eikö se tämä Moilanen hillunut jonkun kaupan katolla tuossa naapurikunnassa ja hokannut silloin, että katohan vaan, tuolla taitaa olla halojen joukossa Moilasen kaari. Ottiko se lie edes kuvaa sillä kerralla, en muista enää tarinaa. Mutta nimeksi tuli Moilanen. - Mää piän Mikko sulle peukkuja tässä revontulirantuasiassa! :)
Myös minun kuvani tukevat tuota oletusta. Suoraan yläpuolella tai edessä (kohti pohjoista) ei raitoja näkynyt. Niitä ei näkynyt myöskään kaaressa havaintopisteestä itään katsottaessa. Ainoastaan lännen suunnalla.
Sivusuuntaisena (kuva suoraan länteen) tämä omakin havainto oli:
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43804
Kuvasta kun katsoo, niin raidat alkavat Käärmeenkantajan delta ja epsilon tähtien tasolta (vas. puun vieressä), jotka olivat kuvaushetkellä noin 7 asteen korkeudella. Raidat siis näkyvät jo noin 5 asteen korkeudella. Korkeimmilleen ne ylettyvät saman tähdistön alphan korkeudelle eli aavistuksen yli 30 asteen.
Tuollainen pilvityyppihän on olemassa. Yläpilviä, raidoittuvat nätisti tasaisin välein. Itseasiassa minulla on tuosta pilvityypistä havainto tämän havainnon jälkeen, päivä tai kaksi, ja siksi se pisti silmään. Tämä oli päivällä. Ohutta raidoittunutta pilviharsoa ja hyvin pienellä alalla korkealla taivaalla.
Spaceweatherin arkistoista löytyy googlaamalla väitettyjä painovoima-aalloitettuja ilmahehkuja useamman esimerkin verran. Vaikkapa http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=101211
tai tämä hieman tuoreempi tapaus http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=117043
Omasta mielestäni sangen samanoloisia reposaaltojen kanssa. Paitsi se toispuoleisuus ja juuri auringonlaskun puolella... Miltähän revontulien valaisemat "valaisevat yöpilvet" näyttäisivät? Toisaalta niille tyypillistä hienorakennetta ei ole havaittavissa plus tutkakuva-arkistoista olisi varmaan selvitettävissä oliko yläilmakehässä jääpilvilauttoja vai ei (miksi NLC:n aiheuttavia partikkeliesiintymiä kutsutaan?)
Ja ettei lähde keskustelu taas sivuraiteille niin unohtakaa kaikki edellisen kommenttini tajunnanvirta joka alkaa suunnilleen linkkien jälkeen. Päähäni tulee termi polaariset mesosfääriset pilvet (englanniksi tietty, en jaksa tarkistaa menikö oikeinä) mutta kyllähän nuo revot olivat niin etelässä ettei suoranaisesti nistä lie kyse millään.
Valaisevia yöpilviä ei enää tähän aikaan vuodesta pohjoisella pallonpuoliskolla esiinny. Sen sijaan revontulia ja valaisevia yöpilviä havaittiin yhtäaikaa tämän vuoden elokuussa. Revontulista tuskin olisi valaisemaan valaisevia yöpilviä, jotka heijastavat Auringon valoa ja näyttävät tämän vuoksi "valaisevilta".
Minun mielestäni nuo raidat vaikuttavat siltä, että etualalla on hyvin hentoja ja ohuita undulatus- eli lainemaisia pilviä, jotka osittain blokkaavat revontulten näkymisen. Tämä voisi saada aikaan revontulten raitaisen olemuksen.
Näitä kuvattiin eri paikkakunnilla, samassa kohtaa reposia ja samoihin aukoihin. Siksi en itse usko perusspilviin. Ja taivaalla ei ollut mitään pilviä. Tähdtkin näkyy kkomeasti läpi juovista.
Eilen illalla aloin jo väsäämään kommenttia/ihmetystäni liittyen pariin kohtaan. Tässäkin tulen mainitsemaan yöpilvet mutta vähän eri ajatuksella kuin yllä. Kun noita kuvia katsoo niin minulle tulee sellainen olo että tämä aaltoinen revontuli "pilvi" on vaaka-asennossa, mikä ei "sopisi" normaaleihin reposiin. Toinen juttu joka pisti silmään on että ainakin joissakin kuvissa väri poikkeaa normaali reposten väristä ainakin joissakin kuvissa. Jos näin on, se voisi kieliä se siitä että säteily ei olisikaan revontulten neutraalin hapen viivasateilyä vaan jotain muuta - en osaa äkkiseltään arvata mitä. Se jos tämä ilmiö olisi vaaka-asenossa voisi vinkata siihen suuntaan että hiukkaset osuu johonkin paljon tiheämpään. Silloin aallot joita näemme ovat tuon jonkin tiheysvaihteluita. Tässä kohtaa tulee ajatusleikissä vastaan yöpilvet tai muut 80-100 km korkeudessa olevat pilvet ja esim vesimolekyylit (H2O) tai muut molekyylit. Auringosta tulleet hiukkaset voisivat vuorovaikuttaa näiden kanssa, jolloin ne hajoisivat H, H2, OH, ja O ioneja/jne jotka taas altistuisivat auringon hiukkasille.. Säteily voisi olla OII, H tai sitten myös samankaltaisia kuin ilmahehkussa olevaa säteilyä. Jatketaan ajatusleikkiä....
Oma havaintoni Mikkelissä näytti hyvinkin samanlaiselta kuin kolmoskuvassa, mutta valotettuna pilvet alkoivat näkyä. Luulin ettei taivaalla ole pilviä, koska tähdet näkyivät jne. Ei varmastikaan ole sama asia, en mistään kuvistani löytänyt samannäköistä raidoittumista, mistä täällä keskustellaan. Laitan nyt kuitenkin esimerkkinä miltä silmin näkymättömät pilvet voivat kuvissa näyttää (kaksi viimeistä kuvaa, suuntana länsi, klo 22.45, 18 mm optiikka, korkeutta taitaa olla 30+ astetta): https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/44282
Pilvien mahdollisuudesta tuli nyt mieleeni seuraava asia. Koska raitoja on havaittu laajalla alueella (ainakin Turun seudulla ja Etelä-Pohjanmaalla), niin jos kysymys olisi pilvistä, niitä olisi pitänyt myös esiintyä varsin laajasti. Tällöin niitä pitäisi joissakin kuvissa olla myös revontulisäteiden ja kaarien edessä. Eli näkyykö vastaavaa raidoittumista tuona yönä muissa revontulimuodoissa kuin harsossa? Pilviraidat tietysti sattuvat silmään helpommin tasaisesta harsosta kuin vaihtelevammista muodoista, mutta kyllä niiden pitäisi muita muotoja yhtälailla varjostaa. Samin kuvissa onkin siitä hyviä esimerkkejä.
Tämä keskustelu on hajaantunut niin moneen eri havaintoon, että alkaa olla aika hallitsematonta seurata kaikkia kommentteja :-) Ehkä olisikin parasta kerätä kaikki eri havaitsijoiden kuvat yhteen paikkaan, tai yhdelle henkilölle joka olisi kiinnostunut asiasta. Näitähän kuvattiin kuitenkin monilla paikkakunnilla ja asiaa on pohdittu paljon eri havainnoissa. Itse olen sitä mieltä, että normaali yläpilvi ei ole kyseessä.
Niin olisi ja mukaan tarkistetut kuvausajat. Tähdenlentojen korkeuslaskennan metodiikkaa voisi ehkä yrittää soveltaa, jos löytyisi samanaikaisia havaintoja.
Juha Kinnunen: Loistojuttu, että kutsuit lisää asiantuntija-apua! Paljon tehokkaampi strategia kuin jäädä odottelemaan, että joku tutkija sattuisi törmäämään keskusteluun :D
Tiera Laitinen: mukavaa, että "ostit" - ainakin alustavasti - painovoima-aaltoteorian. Tosin, minun on vaikea keksiä, miten pystyraidat istusivat aaltoteoriaan? Eihän niiden toki tarvitse olla samaa alkuperää, mutta pystyraidat on kuitenkin hyvä pitää mielessä vaakaraitoja pähkäiltäessä. Muutama esimerkki pystyraidoista: Tampere, Hyvinkää, Kitee.
Harry Lehto: Mainitset vaakatasoisuusongelman. Samaa olen pohtinut, eli jos harso on ulottuvuuksiltaan samakaltainen kuin revontulivyö (eli "roikkuva verho"), niin vaakatasoiset aallot eivät aiheuttaisi siihen raitoen rivistöä. Ja jos harso oliskin ulottuvuuksiltaan "pilvi" (leveyden ja korkeuden lisäksi "syvyyttä"), niin ei oikein siihenkään pitäisi syntyä raidoitusta. Harson pitäisi (jos 3D-hahmotukseni on oikein) olla aika ohut vaakasuuntainen kerros? Vähän vaikea täältä maankamaralta käsin sanoa, minkä "muotoinen" revontuliharso on oikeasti. Olisi kyllä helpompi ymmärtää toisensuuntaisen aaltoilun olevan aiheuttajana. Pitäisikö sitenkin kallistua Alfvenin (tms.) suuntaan...
Mikko, voisitko sinä olla ko. kuvien kerääjä, kun ensimmäisenä taisit raportoida?
Tero, kiitos vaan itsellesi. Tässä on nyt niin monta ja hyvää havaintoa sekä paljon osaamista & kiinnostuneita, että eiköhän tuohon vielä syy löydy.
Pystysuuntaisen raidoituksen geometria toimii, jos säleverhon säleiden leveys eli aallonpituus kasvaa korkeuden kasvaessa. Näennäinen ratapölkkyperspektiivi synnyttää vaikutelman, että harso on vaakasuuntainen ohut pilvi. Mukana voi olla myös Alfven-mekanismia, kun pelissä on varautuneita partikkeleita.
Tero Sipinen: Nuo pystyraidat ovat selvästi magneettikentän suuntaisia, joten ne aiheuttaa varmasti avaruudesta tulevan elektronisateen vaihtelu. Ilman tiheysvaihtelut eivät mielestäni niissä tule kyseeseen. Mutta pystyraidat näyttävät olevan kapeassa revontulikaaressa, kun taas nämä vaakaraidat ovat laajassa harsossa. Siksi tuntuu todennäköiseltä, että kyseessä olisi eri ilmiö. Kävi kyllä minullakin mielessä, että voisivatko tuollaiset pystyraidat jostakin perspektiivistä näyttää vaakaraidoilta, mutta en keksi miten niistä saisi väännettyä vaakaraitakuvissa näkyvän ilmiön. Asiaa varmistaisi, jos saisi laskettua raitojen välimatkan kummassakin tapauksessa.
Korkeusväli jolla revontulivaloa syntyy riippuu ilman tiheydestä, eli se on sama revontulimuodosta riippumatta (samalle emissioviivalle, eri väreillä on kyllä sitten eri korkeudet niin kuin kaarten kuvista usein helposti näkee). Eli jos harso on sitä tavallista neutraalin happiatomin vihreää, niin silloin sen paksuus pystysuunnassa on suunnilleen sama kuin sivulta otetuissa kaarikuvissa näkyvä vihreän valon korkeus. Jos harso on riittävän leveä, niin silloin sitä voi tosiaan ajatella "ohuena" vaakasuuntaisena kerroksena. Sitten jos kyseessä olisi jokin eksoottisempi emissioviiva, kuten Harry Lehto ehdotti, niin sen paksuus voisi olla jotain ihan muuta.
Tiera Laitinen: Tuli vielä mieleen tällainen, ehkä vähän "erikoinen" ajatus, mutta muistaakseni tuolla reposviikolla puhuttiin radiossa Föhn-tuulesta. Sehän aiheuttaa talvikuukausina mm. helmiäispilviä korkealle. Voisiko olla mahdollista että Föhn-tuuli aiheuttaisi jo lokakuussa jonkinlaista epävakauttta ja aaltoilua yläilmakehään?
Wikipediasta lainaus:
"Läntiseen ilmavirtaukseen syntyy vuoristoaaltoja, jotka nostavat alemman ilmakehän kosteuden kylmään stratosfääriin. Siellä se härmistyy jääkiteiksi, jotka muodostavat helmiäispilviä"
Tuo sopisi läntiseen ja luoteiseen ilmansuuntaan, jossa noita aaltoja reposissa näkyi?
Tällainen harrastelijan ajatus vielä mukaan tähän "soppaan"
Vaakaraitoja esiintyi itä - länsisuuntaisessa harsossa myös idän suunnalla.
Tapio, laitatko vielä myös linkin niihin äskettäin ottamiisi missä tosiaan näkyy myös kaaren itäpäässä raita. Taitaa olla nyt eka sellainen havainto -?
Tiera, miten em. istuu hypoteesiisi?
Olen raportoinut kaaren itäpään raidoista,täältä Mäntyharjulta ne alkoivat näkyä klo 20.15,mitenhän muualla?
Kaivelin arkistoa ja sain 3 kpl kahden kuvan sarjoja länsihorisontin raidoista 1-3 min:n resoluutiolla.Kuvankäsittelyllä sain rakennettua niistä kahden ruudun "elokuvia" joista pystyi tutkimaan raitojen dynamiikkaa tarkemmin ja selvisi seuraavaa:
-raidat liikkuu lounaaseen harsoa pitkin suht nopeasti.Liike näkyy kuvia vaihtamalla selvästi.
-raidat muuttaa muotoaan hitaasti;reunoja katoaa,syntyy aukkoja,jne.
-2 min:n resoluutiolla näkyy miten harson reuna väistää ylhäältä tulevaa sädettä.
Täytyy jatkaa kuvankäsittelyharjoituksia,näistähän irtoaa vaikka mitä..:)
Havaitsin raitoja myös peräpään kaarissa.
Tuossa olisi ilmeisesti siellä itäpäästäkin raitoja
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/44149
7.10. raitoja näkyi sekä lännessä että idässä, 12.10. vain lännessä.
Revitin omaa timelapsevideota, niin että raidat tulisivat paremmin näkyviin. Raidat vasemmassa reunassa. Laitoin droppoxiin:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/72372535/20151007-Meteoriihi-kokotaivasrepo-edit-FHD-revitys-TommiJärvilehtoVaasa.mp4
Mikko Peussa: Katsoin tänään meteorologiemme kanssa vanhoja sääkarttoja, ja 7.10. oli luoteen ja pohjoisen välistä heikkoa tuulta. Ei siis ollut föhn-päivä. Yleisesti ottaen vuoriston ylittävät tuulet kyllä aiheuttavat tuollaista aaltoilua, ja se voi edetä ilmakehässä ylöspäin.
Tuolta 100 km:n korkeudesta ei tietenkään ole suoria tuulihavaintoja eivätkä säämallitkaan ulotu sinne asti. Jos olen tulkinnut kuvia oikein, niin nuo raidat ovat suunnilleen pohjois-etelä-suuntaisia, ja silloin niitä aiheuttavien aaltojen pitäisi edetä länsi-itä-suunnassa.
Tapio Tereniuksen uusimmat kuvat sopivat mielestäni erinomaisesti aaltohypoteesiin, koska niissä näkyy selvästi, että aaltoja on sekä idässä että lännessä, mutta ei siinä välissä lähellä taivaanlakea. Sopii hyvin siihen ajatukseen, että kyseessä on harson aaltoilu, joka jatkuu koko kuva-alan yli, mutta näkyy raitoina vain tietyillä katselukulmilla.
Ehdotin silloin heti mahdollisuudeksi eräänlaista polarisaatiota? Olisikohan mitään sinne päinkään?
Sen verran aiheeseen, että näin ja kuvasin myös näitä tummia vaakaraitoja 7.10 alkuillasta. Tulkitsin ne ensin pilviksi, mutta ihmettelin, miksi ne eivät näytä kellertäviltä, katuvalojen värjäämiltä, kuvissa. Erikoisia.
Kuvista ei muuten mitään kaksisia tullut, käsivaralta kun nappasin.
Totta Matti Helin! Kirjoitin tässä ketjussa tuolla edellä myös näin aiheesta:
"Täytyy vielä mainita, että tuntia aiemmin (n. klo 20.40) noita vaakaraitoja oli vielä laajemmalla alueella. Silloin tein havaintoa parvekkeltani Turussa ja minä hullu poistin siellä otetun kuvan, koska luulin taivaan olevan täynnä yläpilviä :-( (joita ei siis ollut yhtään)"
Tiera:tarkoititko että aallot etenevät lännestä itään vai idästä länteen?Minun havaintojen mukaan aallot(raidat) etenevät idästä länteen.
Sain rakennettua neljän kuvan sarjan tapahtumista Ajomiehen tähdistössä,siinä himmeät raidat näyttäs olevan suuntautuneita kohti magneettista pohjoisnapaa tai jotain sellaista,en osaa selittää.
Pitäiskö julkaista vielä kolmas havainto saman yön tapahtumista?Mitähän ylläpito tuumaa moisesta..
Jaaha, minullakin taitaa olla samoja raitoja kuvattuna Jyväskylästä, ainakin näissä kahdessa kuvassa:
https://flic.kr/p/zBHGnH
https://flic.kr/p/yEQbBe
Raidat näyttäisivät liikkuvan idästä länteen:
http://hilska.org/raidat/IMG_5919.JPG
http://hilska.org/raidat/IMG_5920.JPG
http://hilska.org/raidat/IMG_5921.JPG
http://hilska.org/raidat/IMG_5922.JPG
Samoissa kuvissa myös eri revontulimuotoja 'raidoitettuna' (tai vain harson yläpuolella), kuvattu 7.10. Aurassa, kuvaussuunta suunnilleen länteen ja kello oli 21:57. 15mm/4s/ISO1000
Loppupäätelmä uupuu toistaiseksi? Kuvia on nyt monilta havaitsijoilta eri paikkakunnilta tästä ilmiöstä ja kaikenlaisia teorioita on esitetty paljon. Asiantuntijoitakin on tullut mukaan keskusteluun, joten itse ainakin odottelen mihin tässä lopulta päädytään? Jos jotain uutta ja erikoista liittyy tähän hienoon reposiltaan, niin olisi kiva kuulla missä mennään?
Tämähän on ollut sellainen monien eri havaitsijoiden yhteisprojekti ja paljon asiasta kiinnostuneita on mukana. Eniten ehkä kaipaan tähän keskusteluun Taivaanvahdin omien asiantuntijoiden kommentteja, joita ei ole paljon keskusteluissa näkynyt?
Kaadutaan kaikki yhdessä saappaat jalassa, jos ollaan väärillä jäljillä. Jos kuitenkin ilmiössä on jotain uutta ja erikoista, niin jaettu ilo kaikkien havaitsijoiden ja kuvaajien kesken on paras ilo :)
Tommi Järvilehdon timelapse oli todella havainnollistava. Kiitos!
Pelkään, että tähän ei yhtäkkiä mitään loppupäätelmää saada. Ainakaan sellaista, jossa yksiselitteisesti osattaisiin selittää fysiikka ilmiön takana.
Mutta eniten minuakin kiinnostaisi tietää, onko ilmiöstä aikaisempia havaintoja. Googlella en ole vastaavia kuvia löytänyt. Pitäisi viitsiä alkaa kahlaamaan Taivaanvahdin revontulikuvia läpi. Jotenkin tuntuisi erikoiselta, että ilmiö olisi nähty vasta kahtena iltana lokakuussa 2015, eikä koskaan aikaisemmin.
Totta Antti. Tommi Järvilehdon videossa näkyy ilmiö havainnollisesti ja yhdessä vaiheessa videota on tutun näköinen tilanne tähänkin havaintoon liittyen. Ehkä paras näkemäni dokumentti sille, että kyseessä ei ole mitkään tuntemamme yläpilvet tai normi reposmuodot!
Ilmahehkussa jonkinlaista vaakaraitaa on näkynyt
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41312
Pitäisi katsoa 17.3.2015 kuvat läpi, jos niissä siinä klo 21 harsovaiheessa näkyisi myös vaakaraitaa.
Tuli mieleen, että voiko syntytavalla olla tekemistä asian kanssa. Nimittäin tämä revontulimyrsky ei johtunut koronan massapurkauksesta vaan hitaan ja nopean aurinkotuulen yhteisvaikutuksesta.
"During the late hours of Oct. 7th a co-rotating interaction region (CIR) is expected to hit Earth's magnetic field. CIRs are transition zones between slow- and fast-moving solar wind streams. Solar wind plasma piles up in these regions, producing density gradients and shock waves that do a good job of sparking auroras."
Lähde: http://www.spaceweather.com
Kävin nopeasti läpi 17.3.2015 revontulikuvat,n 100 kpl, enkä heti löytänyt vaakaraitoja.Muutaman epäilyttävän tapauksen usmasin mutta ei mitään vakuuttavaa.
Kiinnostavia kohtia olivat klo 21.07 etelä,klo 21.50 itä ja klo 22.19 etelä.
Elinakin on kuvannut vaakaraitoja Latviassa.
http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=118612
Date Taken: 2015:10:07 22:48:20
Nyt kun aloin itsekin omia kuvia tarkemmin tutkimaan, löytyi saman tyylisiä vaakaraitoja 7.10. yöltä Pietarsaaresta. Ei tämä hävittäjäkoneiden aikaansaannosta voisi olla?
Matti, ihan oikeassa ei ollut koronamassapurkaus vaan korona-aukon aikeuttama purkaus. Tällaisessa aukossa Auringon magneettiviivat eivät palaudu Auringon pintaan vaan sojottavat avoimina avaruuteen. Korona-aukossa aurinkotuulen nopeus voi olla 700-800km/s kun se normaalisti on noin puolet tästä. Sama aukko on edelleen aktiivinen - voidaan seurata STEREO A ja B satelliiteilla joten jo nyt kannattaa merkitä kalenteriin 2-5.11, jos vaikka jatkuis silloin. Jos silloin näkyy samannäköisiä raitoja, niin laittakaa ihmeessä heti taivaanvahtiin vaikkette heti ehtis lataamaan kuvaa ja ehdotan että vapaamuodoisen tekstin alussa voisi esiintyä joko "raitoja on" tai "raitoja ei" ja jos on niin missä suunnassa. Jos on niin voisi koettaa ottaa valotuksen sillai etta se olisi keskitetty tasa 5 minuutille. (tai joka 15 minuutille.) Toivottavasti sillon on maanlaajuisesti selkeää ja kellot kalibroitu. Vois koettaa niiden kolmioittamista. Ks myös alla oleva linkki
http://www.swpc.noaa.gov/news/sometimes-aurora-can-be-predicted
Harry, NOAA ennustaa nyt revontuliaktiivisuuden nousua alkaen to 29.10. iltayö Suomen aikaa (Kp=4), aiheuttajana 'heliospheric current sheet'. Miten Auringon magneettiviivat käyttäytyvät tuossa tilanteessa, vrt. CIR ja koronan aukko? Onko mahdollista, että syntyy 'raidoittumiselle' otolliset olosuhteet?
Hyvä ajatus tuo synkronoitu kuvaus.
Tuo heliospheric current sheet johtuu Auringon suuriskaalaisesta avaruuteen kiertyneestä magneettikentästä tai oikeastaan magneettikentän vaihtumisesta positiivistesta negatiiviseksi tämä tapahtuu lyhyellä matkalla ja siihen syntyy tollaine virtalakana. Tuo virtakenttä kiihdyttää hiukkasia. CMEssa taas lentaa hiukkasia suurella nopeudella avaruuteen siinä CME purkauksessa ja nama osuessaan maan ionosfääriin aiheuttavat reposet. Korona-aukossa taas magneettikenttä viivat jatkuvat suoraan auringosta ulos. Magneettikenttä kiihdyttää hiukkasia. Aiemmin raidat olivat tuollaisen korona-aukon mukana, mutta kannattaa olla varuillaan. -- Meniköhän nuo yksityskohdat oikein. Saa korjata ihan vapaasti.
Raitoja näkyi taas kuvissa.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/45144
Olivat nyt aika himmeitä, joten en paljaalla silmällä huomannut ja muutenkin keskityin paremmin kuvaamaan protonikaarta.
Palaanpa vielä tähän vanhaan ketjuun, nimittäin olin yhteydessä Noora Partamieheen, joka ennen oli Ilmatieteen laitoksen revontuliasiantuntija mutta nyt Huippuvuorilla. Hän arveli, että kuvissa näkyvä vaakaraidoittunut valo ei ehkä olekaan revontulta vaan ilmahehkua. Ilmahehkussa on samoja hapen emissioviivoja kuin revontulissakin, ja siinä on monesti ennenkin havaittu vastaavia raitoja, kuten joku muu jossain näistä keskusteluista muistaakseni jo mainitsikin. Ilmahehkussa tuollaiset raidat on ennenkin tulkittu nimenomaan ilmakehän painovoima-aaltojen aiheuttamiksi. Yllätys minulle oli, että ilmahehku voisi olla niin kirkasta kuin näissä kuvissa näyttää ja esiintyä taivaalla selvinä vyöhykkeinä. Hyvin kiinnostava tapaus siis, jatkamme vielä varmaan sen selvittelyä.
Euroopan Eteläinen Observatorio on julkaissut aihetta sivuavan mielenkiintoisen videon youtubessa.Löytyy nimellä ESOCast 78:Airglow.Julkaisija siis European Southern Observatory.
Laitoin myös youtubeen hakusanan atmospherical gravity waves,materiaalia löytyy mutta aika vaativaa,sulattelu ei onnistu yhdeltä istumalta..
Kiitos vaan kovasti Tiera Laitiselle, Harry Lehdolle, sekä kaikille muillekin kiinnostuneille. Mukavaa että tämä monien eri kuvaajien, eri paikkakunnilla havaitsema ja taltioima ns. "vaakaraidoitus" on herättänyt asiallista ja mielenkiintoista keskustelua.
Ilmahehkukuvia kun katselin, niin tuo raidoitus varmaankin selittyy juuri paino-voima -aalloilla. Mutta että se olisikin ilmahehkua, eikä revontuliharso, tuntuu aika erikoiselta.
Tämähän käy aina vaan mielenkiintoisemmaksi, kiitos Tiera & co.!
Mikko, onko tämän Markun vinkkaaman videon kohdassa 3:10...3:14 sellaista 'kärrynpyörä'-efektiä, mitä kerroit silloin nähneesi Turussa? Sitä on heikommin myös kohdassa 5:22.
Juha ja kumppanit. Ilta oli niin erikoisen tapahtumarikas ja kiireinen, että on itsekin syytä olla tarkkana havainnon suhteen, ettei luulo mene tiedon edelle :) Sellainen muistikuva minulla kuitenkin on, että nuo raidat liikkui kuin kellonviisarit vastapäivään silloin kun ne oli parhaiten näkyvissä.
Eniten raitoja oli perusrevontulien yläpuolella olevassa voimakkaan vihreässä ja laajassa harsomaisessa kaaressa ja sen länsi- ja luoteisosissa. Aikaisemmin myös lähempänä pohjoista. Videossa Juhan mainitsemissa kohdissa on vastaavaa liikettä, mutta nämä raidat 7.10 oli huomattavan selväpiirteisiä ja hyvin tiheässä. Liike ei ollut nopeaa, mutta sen kellonviisarimaisen liikkeen vastapäivään erotti mielestäni kyllä. Mutta niin kuin edellä kerroin, varovainen on oltava. Kuvat on varmasti se tarkin ja luotettavin osa tätä havaintoa ja niitähän on paljon muillakin.
Siitä voin olla kuitenkin melko varma, että mitään peruspilviä tai yläpilviä ei ollut. Revontuliharson hävittyä ja sitä ennen taivas oli täysin kirkas tuolla korkeudella.
Antti Rinteen tavoin yritän sulatella ilmahehkuehdotusta. Jos kuvissa näkyvä vihreä harso olisi kokonaan ilmahehkua, niin voisi tietysti ajatella, että kohonneen revontuliaktiviteetin aikana ilmahehkukin olisi vahvistunutta. Mutta taitaa kuitenkin ilmahehku ja revontulet olla senverran erisyntyisiä (kemia? versus elektromagnetismi?) ettei kai ole kyse revontulikelin "boostaavasta" vaikutuksesta ilmahehkuuun?
Jos taas ajattelee, että kuvissa on revontuliharson ja ilmahehkun yhdistelmä, niin luulisi, ettei paljon heikompi ilmahehku juuri erotu revontuliharson joukosta. Tuossa edellä linkatussa videossa ilmahehku toki näkyy hyvin selvästi, mutta kun ottaa huomioon kuvauspaikan ja kuinka hyvin esim. Linnunrata näkyy ja kuvittelee samaan valotukseen tavanomaisen reposharson, niin ei paljon muuta näkyisikään.
Ja vaikka raidallinen ilmahehku olisi yhtä kirkas kuin yhtenäinen revontuliharso, niiden yhdistelmässä raitojen pitäisi olla vihreän ja vähän kirkkaamman vihreän vaihtelua. Kuvissa on ennemminkin vihreän ja vihreän puutteen vaihtelua. Siis yksi ilmiö (repoa tai hehkua) jossa "ohuempia" kohtia.
Kaikenkaikkiaan, vaikea minun siis sulattaa, että olisi ilmahehkusta kyse. Ainakin sellaisenaan kuin sen ymmärrän.
Sattuikos muuten kenelläkään olemaan animaatioksi asti kuvia raitareposista?
Hyvää pohdintaa Antti ja Tero. Minua kyllä kiinnostaa kovasti nuo 'vastapäivään kiertyvät kellonviisarit', koska detaljieroistaan huolimatta vaikuttaisi, että Mikon havainnossa ja videossa on kyse samansukuisesta ilmiöstä. Mikään tunnettu reposrakennehan tuo ei liene. Ovatko reposkaarissa kuvatut raidat muuten samansuuntaisia kuin nuo 'kellonviisarit'?
Korvan taakse jäi kutittamaan myös videossa mainittu havainto, että viime vuosien aikana ilmahehku on voimistunut ja samaan aikaan myös kuvaustekniikka on kehittynyt.
Huomasin jonkinlaisia vaakaraitoja myös omassa havainnossani, kakkoskuvassa:https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43661
Tosin ei yhtä säännönmukaisia kuin tässä.
@ Tero: raitarepos-timelapseen on linkki tämän pitkän ketjun kommentissa Tommi Järvilehto - 22.10.2015 klo 08.58. Selvät raidat ilmestyvät n. viiden sekunnin kohdalla.
Aivan totta Pentti, siinähän on hyvä animaatio raitojen kehityksestä. (Muistin vain Riku Talvion Hornet-jättövanavideon). Äkkiseltään katsoen raitojen väli säilyy aika samana. Raidat näyttävät liikkuvan poispäin kamerasta (eikä pitkillä valotuksilla taida ihan helposti tulla liikkeen vauhdin ja kuvataajuuden välisestä yhdistelmästä johtuvaa harhaa, jossa videossa liike näkyy takaperoisena?). Tuosta voisi joku osaava kalkuloida kulmanopeutta. Onkohan havaintoa painovoima-aaltojen nopeudesta? Siis esim. ilmahehkun yhteydessä havaittuna?
Painovoima-aallothan on niitä samoja, jotka aiheuttavat valaisevien yöpilvien aaltorakenteet. Toki niitä on eri kokoisia. Se, mikä itselleni tuli mieleen tähän liittyen on se, onko alemman ilmakehän virtaukset ylipäätänsä sellaisia, että painovoima-aallot pääsisivät etenemään ilmakehän yläosiin? Alemman ilmakehän filtteröintivaikutushan on nimenomaan yksi tekijä yöpilvien syntymisessä (päästävät läpi vain sellaisia vaihenopeuksia, jotka sitten murtuessaan siirtävät energiansa perusvirtaukselle, joka siitä jarruuntuu ja kääntyy poispäin navalta, jolloin napa-alueille syntyy pakotettu konvektio, joka tuo mesosfäärin yläosiin kosteutta, jne.).
Timo: ainakin Atoptics -sivuilla (mistä alunperin ajatuksen painovoima-aalloista nappasinkin) mainitaan, että painovoima-aallot olisivat syypää myös ilmahehkun aaltoiluun. Samalla sivustolla kerrotaan (vihreän) ilmahehkun esiintymiskorkeudeksi 90-100 km eli aikalailla reposten korkeuksissa. Jos siis sitä aprikoit, että yltääkö alailmakehän vaikutukset reposkorkeuksiin?
Samaisella sivustolla painovoima-aaltojen liikkeellepanevaksi voimaksi mainitaan mm. vuoristoja ylittävät tuulet, voimakkaat ukkosmyrskyt ja suihkuvirtausten tuuliväänteet, mutta mielenkiintoisesti myös auringon säteily ("solar radiation")! Ei ole tarkemmin kerrottu, mitä tuolla tarkoitetaan, aurinkotuultako? Mutta jotenkin tuntuisi sopivan voimakkaisiin revontuliin :)
Siis tarkennuksena: ylemmässä ilmakehässä todellakin aaltoilee, alhaalta ylöspäin etenevät aallot ovat itse asiassa ylemmän ilmakehän virtausten tärkein energianlähde. Mutta ainakin painovoima-aaltoihin pätee, että ne pääsevät etenemään ylöspäin vain jos niiden vaihenopeus poikkeaa perusvirtauksen nopeudesta. Toisin sanoen, koko alempi ilmakehä toimii suodattimena, joka päästää lävitseen vain vietyn horisontaalisen vaihenopeuden omaavia aaltoja. Tyypillisesti talvella virtausolot on sellaiset, että läpi pääsee enemmän aaltoja kuin kesällä, mutta tilanne vaihtelee tietysti koko ajan säätilan mukana. Kirjallisuuden perusteella talvella mesosfääriin nousee pääasiassa aaltoja, joilla on itäinen vaihenopeus (alempana länsituulia).
Lisäksi aaltojen nousemiseen vaikuttaa niiden horisontaalisen ja vertikaalisen aaltoluvun välinen suhde, siten että horisontaalisesti pitkät aallot nousevat loivemmassa kulmassa ja ovat siten herkempiä esim. taipumaan takaisin alaspäin sopivissa tilanteissa. Painovoima-aallot ovat aallonpituudeltaan sieltä lyhyestä päästä, joten nousevat nopeammin ylös. Samalla ne säilyttävät paremmin amplitudinsa noustessaan, eivät ennätä vaimentua esim. säteilyjäähtymisen kautta (aallon painevaihteluun liittyy vastaava lämpötilavaihtelu, mikä on oleellinen esim. yöpilvien tapauksessa).
Jatkoa:
En ole tuohon atoptics-juttuun perehtynyt, mutta auringon säteily aiheuttaa ainakin vuorovoima-aallon ilmakehään. Se on kyllä kooltaan planetaarista luokkaa, ei painovoima-aalto. Lisäksi säteily voisi synnyttää aaltoja esim. otsonipitoisuuden paikallisten vaihteluiden kohdalla (säteilylämmitys riippuu otsonipitoisuudesta), tai synnyttämällä turbulenssia otsonikerroksen yläpuolella, jos lämpötilaprofiili menee yliadiabaattiseksi ja laukaisee konvektion. Mutta siis solar radiation viittaa auringosta tulevaan sähkömagneettiseen säteilyyn, siis esim. UV, IR ja näkyvään valoon.
Katsokaahan todella mielenkiintoista havaintoa ja sen selitystä tämän päivän spaceweather.comissa!
Havaitsin myös saman kuin Juha Kinnunen.
Tästä ilmiöstä kannattaisi tehdä nyt erillenen osio, johon voitaisiin kerätä samantyyppisten ilmiöiden aikaansaannokset yläilmoissa. Myös ylä-pilvien aikaansaannokset, koska niiden yhdennäköisyydet ovat vertailukelpoisia.
Löysin myös vaakaraitoja revontulikuvan Aurora Borealis Picture Gallery, kuva 68, joka on otettu 30.11.2013 kello 20,36. Kuvaajasta tai paikasta ei tietoa.
Katselin tuossa ko. yön kuvia ja melko selvät raidat kuvasin luonteen suunnalla.
http://mattihelin.kuvat.fi/kuvat/Maisemat/Taivaan+tapahtumia/MJH_4788.jpg
Täydennyksenä 19.12. kirjoittamaani kommenttiin tässä linkki kyseisen päivän spaceweather.comin etusivulle, jossa siis selitetään ko. havaintoa.
Onko tuo Matin tänään linkkaama kuva muuten sikäli erilainen kuin muut tässä keskustelussa tähän mennessä esille tuodut, että siinä esiintyy (vas. reunassa) todellakin 'revontuliraidoilta' näyttävää rakennetta - eikä 'raidoitusta revontulikaaressa tai -harsossa', kuten muissa esitellyissä kuvissa? Hämmentävyyttä lisää se, että raidat ja vieressä olevat tavanomaiset säteiset kaarenpätkät näyttävät olevan toisistaan aivan erillisiä. Kuka haluaa selittää?
Voisin kuvitella, että revontulien molekyylit harsokerrosten alapinnassa rullaantuvat ilmavirtausten vaikutuksesta, kuten usein ohuiden pilvien alapinnoissakin tapahtuu.
Melko kirkkaat olivat, koska jäivät niinkin hyvin kiinni (suljinaika hieman alle sekunti, iso 1250, f2,8) mutta joo, ovat kyllä hieman niinkuin olisivat eri tasossa. Voisiko olla, että muiden havainnoissa raidallinen harso onkin eri korkeudella oleva harso ja raidat?
Saman näköisiä raitoja kuin omissakin kuvissani.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43749
Kannattaa lukea tästä pitkästä ketjusta ainakin kommentti:
"Tiera Laitinen - 25.11.2015 klo 17.09"
Siinä on aika kovan luokan asiantutemusta tähän ja muidenkin havaintojen kuvissa näkyvään raidoitukseen.
Ja kuten kommentin lopussa mainitaan, niin selvittely ilmeisesti jatkuu?
Itse en osaa tähän ketjuun ja ilmiöön enää muuta listätä ;-)
Instagramissa käyttäjällä arvesirevaag on tietojen mukaan viikon takaa kuva, jossa olisi aika samankaltaisia raitoja. Kuva on eteläisestä Norjasta läheltä Stavangeria.
Historiaa olette tehneet, se on nyt dyyni. Onneksi olkoon
https://yle.fi/uutiset/3-11181408