Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Yli puoli taivasta revontulia - 7.10.2015 klo 21.20 - 7.10.2015 klo 21.40 Turku, Ruissalo Observation number 43679

Visibility IV / V

Mikko Peussa, Ursa (Länsi-Suomi)

Revontulia Turusta Ruissalon sillalta ja läheiseltä pellolta kuvattuna. Vähän myöhemmin näytelmä yltyi lisää ja jopa korona oli komeasti näkyvissä näillä leveysasteilla. Hieno näytelmä ja säät ne vaan suosii edelleenkin harrastajaa :)

Kolmos- ja neloskuvan vaakatasossa olevat päällekkäiset raidat merkkasin tunnistamattomiin muotoihin?

 

EDIT: Kuvassa 1 näkyy linssiheijastumaa oikealla ylhäällä jonka on aiheuttanut kirkas keinovalo (valosaaste) 8 millisen linssin pintaan.

Mysteerimuodot "vaakaraidat" sen sijaan ilmenee kuvissa 3 ja 4.

#epraitoja


More similar observations
Additional information
  • Kirkkaus
    • Kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Revontulikorona info

      Revontulikorona (englanniksi corona) on magneettiseen taivaanlakeen eli zeniittiin, hieman havaitsijan zeniitin eteläpuolelle muodostuva viuhkamainen, tavallisimmin säteistä tai vöistä koostuva rakenne. Korona on yleensä revontulinäytelmän kauneinta antia. Se on kirkas ja aktiivinen, mutta toisaalta myös lyhytaikainen.

       

      Revontulikorona. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Revontulikorona. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Vöistä muodostunut korona. Kuva Markku Ruonala.

       

      Revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

    • Tunnistamaton info

      Tunnistamaton muoto (englanniksi form not identifiable). Käytä tätä tunnistetta, jos epäilet että taivaalla on uusi revontulimuoto. 

      Huomaa kuitenkin, että joskus revontulia joutuu havaitsemaan niin huonoissa oloissa, ettei muodon varma tunnistaminen ole mahdollista, vaikka esimerkiksi rakenteen ja tilan voisi havaitakin.

      Tällainen tilanne voi olla seurausta esimerkiksi vaaleasta taustataivaasta, pilvisyydestä, tai peitteisestä horisontista. 

    • Dyynit info

      Dyynit

      Dyynit ovat himmeä ja hyvin harvinainen muoto, joka on toistaiseksi yhdistetty alkuillasta näkyviin revontuliin.

       

      Revontulidyynit voidaan helpoiten sotkea alapilvirihmoihin. Ilmiökuvauksen täyttääkseen revontulissa pitää esiintyä samansuuntaisten viivojen muodostama, raidallinen kuvio. Raidat ovat helpoiten tunnistettavissa aivan revontulten etureunassa, mutta niitä saattaa esiintyä myös muun revontulen seassa.

      Dyynirevontulet ovat näkyvissä samansuuntaisesti juovittuneena lauttana. Kuva: Tapio Terenius

      Raidallisen dyynilautan reunassa voi toisinaan olla voimakastakin aaltoilua.

      Dyynilautan reunan aaltoilu voi vaihdella vähäisestä jopa suurialaiseen (kuvassa). Kuva Pirjo Koski

  • Muita erityispiirteitä
    • Violetteja revontulia info

      Yleensä Lapissa tai etelässäkin kovemmissa revontulinäytelmissä voi nähdä violetteja revontulia. Yleisin väri revontulissa vihreän ja punaisen ohella.

    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen yläosat punaiset info

      Yläosiltaan paljain silmin punaisia revontulia havaitaan useimmiten vöissä ja pitkissä säteissä. Tällöin alaosat ovat tyypillisesti vihreitä. Jos ylemmät osat ovat auringonpaisteessa, voi punainen olla vihreää voimakkaampi. Tämä punasävy on peräisin atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

      Yläosaa kohti punertuvia revontulia. Kuva Karri Pasanen. 

       

      Yläosasta punainen revontulivyö. Kuva Simo Aikioniemi.

       
       

      Punaista väriä revontulten yläosassa. Kuva Tom Eklund.

    • Sinisiä revontulia info

      Paljain silmin sinisiä sävyjä pääsee näkemään vain kaikkein parhaimmissa revontulinäytelmissä maksimin vaiheilla, tai sen jälkeen. Useimmiten sinisen kuten sinipunaisenkin sävyt ovat havaittavissa revontulten ylimmissä osissa, ja ne näkyvät voimakkaammin, jos ne ovat auringonpaisteessa. Sininen väri on peräisin ionisoituneesta typpimolekyylistä.

       

      Voimakkaan sinistä väriä revontulissa. Kuva Jorma Mäntylä.

       
       

      Yläosastaan sinisiä säteitä. Kuva Tom Eklund.


       

      Yläosasta sinisiä säteitä. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Osin sininen revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

       

      Revontuliharsoa jonka yläosa on heikosti sininen. Kuva Jaakko Hatanpää.

Comments: 96 pcs
Juha Kinnunen - 8.10.2015 klo 12.23 Report this

Hienot kuvat Turun leveysasteelta! Kummallisia raitoja tosiaan, pilvistä ei ilmeisestikään voi olla kyse?

Jani Laasanen - 8.10.2015 klo 14.28 Report this

Itsekin pistin merkille nämä erikoisen näköiset raidat omista kuvistani, jotka otin Paimiossa. Varsinkin kolmas kuvasi näyttää melkein identtiseltä omani kanssa pois lukien taustamaisema. Paimion ja Ruissalon välillä on kuitenkin matkaa yli 30 kilometriä, joten pilvien aiheuttamasta ilmiöstä tuskin on kysymys.

Mikko Peussa - 8.10.2015 klo 18.00 Report this

Vaakaraidat erottui myös visuaalisesti ja tuntia aiemmin niitä oli samalla alueella parvekkeeltani katsoen. Kolmos-ja neloskuvassa ne ovat laajan revontilukaaren läntisessä osassa. Raidat liikkuivat hitaasti kuin kellonviisarit säteittäin vastapäivään - vähän kuin puolat kaaren ulkoreunalla.

Mistä ilmiö johtuu, onkin sitten toinen asia, enkä osaa vasta siihen. Jos tarkasti katsoo ykköskuvan oikeaa yläkulmaa, niin vastaavaa ”kampaviinerimäistä” raitaa on sielläkin, joten olisiko yläpilviä, joita reposet valaisee?

Asiasta voisi vääntää vielä sen verran vitsiä, että jos kyseessä on uusi revontulimuoto, niin ehdotukseni nimeksi on:

”Revontulipuolat [Van Peussa]”

Markku Siljama - 8.10.2015 klo 22.42 Report this

Vaakaraidat näkyi myös täällä Mäntyharjulla valokuvissa selvästi joten pilviä ne ei ole.Etäisyyttä täältä sinne Turun kulmille jotain 400 km..

Pentti Arpalahti - 9.10.2015 klo 00.37 Report this

Vaakaraitojen leveydessä näyttää olevan ratapölkkyperspektiivi, mikä viittaisi siihen, että rakenne on melko matalalla ja maan pinnan tasossa, siis yläpilviä. Helsingissä samana iltana oli myös häiritseviä pilvijuovia, mutta niiden rakenne ei ollut noin säännöllinen. Kokeilin varjoalueen avausta revontuliharson ulkopuolella ja juovat näyttivät jatkuvan siellä. Oikeassa ylälaidassa on sitten vielä salaperäinen siniaaltokuvio. Sitä on hankalampi selittää, kun valotusaika on 15 sekuntia.

Tommi Järvilehto - 9.10.2015 klo 09.08 Report this

Noita vaakaraitoija ihmeteltiin myös vaasassa. Pysyi kauan samassa suht kohdassa yli puoli tuntia. Sitten myöhemmin näkyi myös ainakin yksi selkeä kaari.

Olisko lentosotaharjoituksesta aiheutuneita hävittäjien jättövanoja. tässä Riku Tavion videossa raidat näkyvät myös hyvin ja liikkuvat pilven tavoin:

https://vimeo.com/141789828

Juha Kinnunen - 9.10.2015 klo 11.29 Report this

Tommi, tuo linkki ei toimi.

En oikein usko hävittäjien jättövanoihin, koska niitä oli tuona yönä paljon myös Jyväskylän alueen taivaalla, mutta ne olivat täysin erinäköistä tavaraa.

Omien kokemusteni mukaan revontulien eteen ajautuvien pilvimuodostelmien erottaminen on joskus tosi hankalaa. Luulen että siitä tässäkin on kuitenkin kyse; ehkä myös Mäntyharjulla oli pilviä.

Antti Rinne - 9.10.2015 klo 12.26 Report this

Tilannetta paikan päällä näkemättä ja pelkkiä kuvia katsomalla tuomitsisin nuo raidat kyllä pilviksi. Edellyttää tosin vissiin sitä, että niiden on oltava aika lailla valosaasteettoman paikan yläpuolella, kun näkyvät nimenomaan tummina eikä vaaleina. 

Sami Jumppanen - 9.10.2015 klo 13.15 Report this

Mikkelissä piti ottaa kamera avuksi, kun aloin epäillä nähneeni jotain uutta ja erikoista. Olipa se mitä tahansa, niin kuva oli pakko ottaa. Silmin ei erottanut raidoittumisen syytä. Kameran kuvasta paljastui syyksi pilviraidat.  Silmin näytti päinvastaiselle: revontulet kirkastuvat raidoissa. Oikeasti se on toisin päin, ne tummenevat (väliin jäävissä) pilviraidoissa. Taajama-alueella olin, mutta ilmeisesti pilvet ovat sen verran korkealla ja ohuita, etteivät heijastaneet valosaastetta.

Mikko Peussa - 9.10.2015 klo 22.21 Report this

Mielenkiintoisia kommentteja raitoihin liittyen, kiitos paljon.

Revitin vielä pari kuvaa loppuun tuosta ykköskuvasta, jossa näitä raitoja myös näkyy. Eniten ihmetyttää, että ne eivät tulleet kunnolla näkyviin 15 sekunnin valotuksella, kun kuitenkin Turun valosaaste on aika voimakasta ylöspäin ja antaa normaalisti kyllä runsaasti valoa niin ala- kuin yläpilviin öisin. Nämä tuskin erottuu kuvissa vaikka kaupungin valojen luulisi kyllä tarttuvan pilviin.

Minkä laatuisista pilvistä tässä mahtaa olla kyse, sillä vaikuttavat olevan erittäin korkealla?

Eniten näitä oli n. klo 20.30 luoteessa ja välillä taas ei ollenkaan. Näihin kuviin niitä sitten taas ilmestyi. Ensin olivat laajana viuhkana revontulikaaren yläpuolella ja sitten loppuvaiheessa kaartuivat länteen päin.

Panu Lahtinen - 9.10.2015 klo 22.55 Report this

Nuo revitellyissä kuvissa olevat viirut osoittavat kaikki samaan pisteeseen, joten ovatten peräisin mitä ilmeisimmin objektiiviin paistaneesta valosta.

Kiinnostavammalta näyttää nuo 4. kuvan vasemmassa laidassa olevat rannut, joista olen olettanut muidenkin kirjoittavan :-)

Mikko Peussa - 9.10.2015 klo 23.15 Report this

Kiitos Panu. Tuota linssiheijastuma mahdollisuutta mietin itsekin ja niin se varmaan onkin miten asian tulkitset - siis tuossa ykköskuvassa ja niiden revitetyissä versioissa. Linssiheijastumaa tukee ykkoskuvassa myös se, että kakkoskuvassa niitä ei näy, vaikka eroa kuvilla on alle 2 minuuttia. Aivan uudenlainen linssiheijastuma muoto kuitenkin minulle, joten taas oppisin lisää, niin kuin usein täällä on oppinut vuosien varrella.

Ainoa ihmetys noiden suhteen on se, että 20.30 parvekkeeltani niitä tuli myös kuviin luoteessa revontuli kaaren yläpuolelle ja siitä olen kuvannut paljon samalla objektiivilla ilman kyseisiä heijastumia?

Kolmos- ja neloskuvan raidat taas erottui paljain silminkin, joten niissä kyse on varmaan jostain muusta. Taivas oli niin vihreä, että ei sieltä juuri mitään muuta erottanut, ei edes yläpilviä tai mitään muutakaan pilveä, joten niihin en osaa sanoa juuta enkä jaata :) 

Juho Pöllänen - 9.10.2015 klo 23.30 Report this

Tuo kuvissa 1, 5 ja 6 näkyvä ilmiö on tuttu minullekin. Sampalla kuvatessa valosaasteen keskellä moni kuva menee pilalle noista säteistä. Komppaan Panua, objektiivin virheitä. Joku viisaampi saa selittää.

Sen sijaan kuvissa 3 ja 4 on mielenkiintoiset vaakapilarit. Jokin aika sitten täällä käytiin keskustelua vastaavanlaisista pystypilareista. Liekö sukua toisilleen :)

Mauri Korpi - 9.10.2015 klo 23.49 Report this

Täälläkin tuli kuviin tuota vaakaraitaa.  Ainakin 1. ja 4. kuvassa vasemmassa laidassa.

https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43915

Markku Siljama - 9.10.2015 klo 23.59 Report this

Mielenkiintoista,kävin läpi kaikki 160 tästä näytelmästä ottamaani kuvaa ja noita rantuja näkyy ainakin tusinassa kuvia,niin itä kuin länsitaivaalla,osa on pilvistä ja suihkarin jäljistä johtuvia,osa taas tuntemattomia.Täytyy yrittää huomenna saada jotain rapsan tapaista aikasiksi niistä..

Mikko Peussa - 12.10.2015 klo 00.49 Report this

Markku ja muut. Näitä vaakaraitahavaintoja on nyt tullut monilta paikkakunnilta lisää. Eiköhän nyt minua viisaammat näitä jotenkin ala tulkita. Erikoista kuitenkin, oli sitten mitä tahansa :)

Ykkös-, vitos-, ja kutoskuvia ei saa sotkea tähän ilmiöön, sillä ne ovat selviä 8 millisen linssiin osunutta valosaastetta, mutta olkoot esimerkkinä mukana tuostakin linssiheijastumamuodosta!

Mysteeri on siis kolmos- ja neloskuvassa?

Antti Rinne - 12.10.2015 klo 09.42 Report this

Katselin huvikseni vielä lisää ihmisten ottamia revontulikuvia, joissa on myös pilviä. Kyllä nuo raidat on jotain muuta kuin pilviä. Pilvet näkyvät ihan eri lailla.

Tommi Järvilehto - 13.10.2015 klo 17.26 Report this

Kommenttini aikaisemmista raidoista koski noita hävittäjien jättövanoja.

Koskien näitä toisia mystisiä raitoja. Katsoin uudelleen omasta timelapsevideosta ja vaakaraitoja näkyy 26s kohdalla vasemmassa reunassa. Näyttävät liikkuvan itä-eteläsuunnassa:

https://youtu.be/bRTL1W3e0ok

Juha K. aiempi postaamani Rikun videolinkki toimii minulla. Tässä kuitenkin linkki Rikun taivaanvahtihavaintoo jos vaikka toimisi sieltä:

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43829

 

Juha Kinnunen - 13.10.2015 klo 18.24 Report this

Kiitos, hyvin aukeaa linkit nyt. Hienoja!

Juho Pöllänen - 13.10.2015 klo 19.11 Report this

Mikko, mitä tulille tapahtui pian kuvien 3 ja 4 jälkeen? Jatkuiko tulet samanlaisena vai räjähtikö taivas loimuihin?

Mikko Peussa - 13.10.2015 klo 20.00 Report this

Juho Pöllänen: Havaintokertomuksesta asia käy jotenkin ilmi, mutta kuvan 3 ja 4 jälkeen lähdin Ruissalosta ajamaan autolla kohti Ruskoa. Ruissalon sillalta kuitenkin kuvasin vielä kuvat 1 ja 2 n. 10 minuuttia jälkeenpäin. Sen jälkeen olin jonkin aikaa automatkalla enkä nähnyt kunnolla kuin vihreää taivasta. Raisiossa sitten ehkä vartin päästä valosaasteen keskellä seurasin kun revontulet lehahti zeniittiin saakka luoden kauniin koronan. Ne kuvat meni pilalle valosaasteen takia.

Täytyy vielä mainita, että tuntia aiemmin (n. klo 20.40) noita vaakaraitoja oli vielä laajemmalla alueella. Silloin tein havaintoa parvekkeltani Turussa ja minä hullu poistin siellä otetun kuvan, koska luulin taivaan olevan täynnä yläpilviä :-( (joita ei siis ollut yhtään)

Ja taas kerran TÄRKEÄ lisämaininta: Ykkös-, vitos, ja kutoskuvan linssiheijastumat ei liity noihin vaakaraitoihin. Jätin nekin kuvat mukaan, sillä ovat hyvä esimerkki miten 8 millinen voi aiheuttaa linssiheijastumaa valosaasteen keskellä. Aluksi ihmettelin kyllä niitäkin, mutta Panu Lahtisen kommentti selvitti sen asian :)

Harry Lehto - 13.10.2015 klo 22.34 Report this

Moi kaikki, ei ole ollut hirveasti aikaa etsiä selitysta noille mutta joko en osaa valita oikeita sanoja hauille, tai sitten noitä ei tunneta. Toistaiseksi vaikuttaa silta että lähimmäksi pääsee selitys että ovat tietyn tyyppisiä alfven aaltoja. Alfvenin aallot ovat vahan niinkuinaaniaaltoja mutta esiintyvat magneettikentissa olevassa aineessa.

Tässä kaksi vihjettä melko korkealentoisiin tieteellisiin juttuihin

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/97GL52855/pdf

julkaisu on hieman vanha 1977, mutta vuodelta 2003 vähän tuoreempi julkaisu

Width and brightness of auroral arcs driven by inertial Alfven waves doi:10.1029/2001JA007537, 2003   Harry
Juha Kinnunen - 20.10.2015 klo 18.18 Report this

Hei,

Ilmatieteen laitoksen tutkija FT Tiera Laitinen on pyynnöstäni ystävällisesti perehtynyt tässä puheena olevaan 'raita/aalto'-asiaan ja keskustellut siitä kollegoidensa kanssa. Tässä hänen vastauksensa:

Yleensähän revontulten muodot kuvastavat suoraan avaruudesta tulevan elektronisadannan vaihteluita, mutta sellaista mekanismia ei tunneta, joka tuottaisi diffuusiin harsoon tuollaisen raidoituksen. Hyvin ohuita yläpilviäkään ei ehkä vielä kannata pitää ihan sataprosenttisen poissuljettuna, mutta eiväthän nuo minustakaan pilviltä näytä.

Kyllä minusta parhaalta selitysehdotukselta vaikuttaa tässäkin ketjussa jo esiintyneet ilmakehän painovoima-aallot tai muut tiheysvaihtelut. Revontulivalon emissiointensiteetti on suoraan verrannollinen ilman tiheyteen tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen emissio alkaa laskea tiheyden kasvaessa. Painovoima-aallot voivat noissa korkeuksissa aiheuttaa amplitudiltaan hyvinkin suuria (kymmeniä prosentteja) tiheysvaihteluja, joten kyllä siitä ihan näkyviä raitoja voi aiheutua. Tilanne voi kuitenkin olla geometrisesti monimutkaisempi kuin "raitoja harsossa". Maksimiemission antava ilman tiheys saavutetaan aina jollain korkeudella, joten tuossa saattaisi olla kyse pikemminkin harson pystysuuntaisesta aaltoilusta. Tämä hypoteesi ennustaa, että raitoja ei voi koskaan nähdä suoraan altapäin, eikä myöskään näkösäteen suuntaisina, vaan vain alaviistosta ja poikittain tai vinossa katselusuuntaan nähden. ..."

Viesti jatkuu seuraavassa kommentissa...
Juha Kinnunen - 20.10.2015 klo 19.00 Report this

FT Tiera Laitisen vastaus jatkuu:

"Olisi mielenkiintoista kuulla, noudattavatko havainnot tuota hypoteesini ennustetta. Ainakin kaikissa minun katsomissani kuvissa näin näytti olevan, eli harso saattoi ulottua taivaanlaelle, mutta raidat hävisivät noustaessa tarpeeksi kauas horisontista."

"Myös olisi kiinnostavaa, jos joku optiikkansa/havaintomaisemansa hyvin tunteva havaitsija osaisi laskea kuvastaan raitojen välimatkan, koska se olisi tuon ilmakehässä olevan aallon aallonpituus. (Laskussa voi olettaa harson olevan vaikka 100 km:n korkeudessa.)"


- Tiera,

suuret kiitokset sinulle ja kollegoillesi asiaan perehtymisestä! Uskon, että se vie tämän ilmiön määrittämistä ratkaisevasti eteenpäin.

Raita/aalto-havaintoja tehneet & kuvanneet vastannevat kysymyksiisi tuota pikaa.
Raija Ollikainen - 20.10.2015 klo 22.29 Report this

Hui, alkaako tästä kuitenkin tulla yksi Vahdin menestystarinoista? Oishan se melkonen juttu, jos Mikko sais maailmanhistoriaan "Peussan revontuliraidat"! :D 

Markku Siljama - 20.10.2015 klo 23.28 Report this

Katsoin nopeasti omat kuvat ja ne tukevat painovoima-aalto hypoteeesiä.Raidat jäävät alemmaksi.ehkä alle 45 asteen korkeuteen.Ylempänä ei näy raitoja.Kaikkein räikeimmät raidat Kotkan tähdistössä,Altairista alas länsihorisonttiin.

Lisäksi himmeämpiä raitoja koillisessa Ajomiehestä Oinakseen ulottuvalla alueella.

Samaten Karhunvartijan pohjoisosissa jossain Gamma-tähden korkeudella raitoja.

Kaikki raidat joko poikittain näkösäteeseen nähden tai vinoittain.Ei pitkittäin.Tämähän käy mielenkiintoiseksi..:)

Mikko Peussa - 20.10.2015 klo 23.30 Report this

Raija, monilla on näistä parempiakin kuvia. Juha Kinnunen tässä on puuhamiehenä toiminut mallikkaasti :)

Raija Ollikainen - 21.10.2015 klo 00.17 Report this

Joo, minä oon pudonnut tämän tason keskustelusta kärryltä jo aikaa sitten, nyt vain satuin katsomaan, missä se on menossa. Ei kai nimeäminen kuvien tasosta ole kiinni, vaan siitä, kuka ekana teki havainnon? Vähän niin kuin tyyliin "Moilasen kaari". Eikö se tämä Moilanen hillunut jonkun kaupan katolla tuossa naapurikunnassa ja hokannut silloin, että katohan vaan, tuolla taitaa olla halojen joukossa Moilasen kaari. Ottiko se lie edes kuvaa sillä kerralla, en muista enää tarinaa. Mutta nimeksi tuli Moilanen. - Mää piän Mikko sulle peukkuja tässä revontulirantuasiassa! :)

Antti Rinne - 21.10.2015 klo 07.41 Report this

Myös minun kuvani tukevat tuota oletusta. Suoraan yläpuolella tai edessä (kohti pohjoista) ei raitoja näkynyt. Niitä ei näkynyt myöskään kaaressa havaintopisteestä itään katsottaessa. Ainoastaan lännen suunnalla. 

Jani Laasanen - 21.10.2015 klo 08.50 Report this

Sivusuuntaisena (kuva suoraan länteen) tämä omakin havainto oli:

https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43804

Kuvasta kun katsoo, niin raidat alkavat Käärmeenkantajan delta ja epsilon tähtien tasolta (vas. puun vieressä), jotka olivat kuvaushetkellä noin 7 asteen korkeudella. Raidat siis näkyvät jo noin 5 asteen korkeudella. Korkeimmilleen ne ylettyvät saman tähdistön alphan korkeudelle eli aavistuksen yli 30 asteen. 

Lauri Kumpulainen - 21.10.2015 klo 09.02 Report this

Tuollainen pilvityyppihän on olemassa. Yläpilviä, raidoittuvat nätisti tasaisin välein. Itseasiassa minulla on tuosta pilvityypistä havainto tämän havainnon jälkeen, päivä tai kaksi, ja siksi se pisti silmään. Tämä oli päivällä. Ohutta raidoittunutta pilviharsoa ja hyvin pienellä alalla korkealla taivaalla.

Jyri Kosonen - 21.10.2015 klo 09.49 Report this

Spaceweatherin arkistoista löytyy googlaamalla väitettyjä painovoima-aalloitettuja ilmahehkuja useamman esimerkin verran. Vaikkapa http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=101211

tai tämä hieman tuoreempi tapaus http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=117043

Omasta mielestäni sangen samanoloisia reposaaltojen kanssa. Paitsi se toispuoleisuus ja juuri auringonlaskun puolella... Miltähän revontulien valaisemat "valaisevat yöpilvet" näyttäisivät? Toisaalta niille tyypillistä hienorakennetta ei ole havaittavissa plus tutkakuva-arkistoista olisi varmaan selvitettävissä oliko yläilmakehässä jääpilvilauttoja vai ei (miksi NLC:n aiheuttavia partikkeliesiintymiä kutsutaan?)

Jyri Kosonen - 21.10.2015 klo 10.09 Report this

Ja ettei lähde keskustelu taas sivuraiteille niin unohtakaa kaikki edellisen kommenttini tajunnanvirta joka alkaa suunnilleen linkkien jälkeen. Päähäni tulee termi polaariset mesosfääriset pilvet (englanniksi tietty, en jaksa tarkistaa menikö oikeinä) mutta kyllähän nuo revot olivat niin etelässä ettei suoranaisesti nistä lie kyse millään.

Juha Ojanperä - 21.10.2015 klo 10.09 Report this

Valaisevia yöpilviä ei enää tähän aikaan vuodesta pohjoisella pallonpuoliskolla esiinny. Sen sijaan revontulia ja valaisevia yöpilviä havaittiin yhtäaikaa tämän vuoden elokuussa. Revontulista tuskin olisi valaisemaan valaisevia yöpilviä, jotka heijastavat Auringon valoa ja näyttävät tämän vuoksi "valaisevilta".

Juha Ojanperä - 21.10.2015 klo 10.21 Report this

Minun mielestäni nuo raidat vaikuttavat siltä, että etualalla on hyvin hentoja ja ohuita undulatus- eli lainemaisia pilviä, jotka osittain blokkaavat revontulten näkymisen. Tämä voisi saada aikaan revontulten raitaisen olemuksen.

Mikko Peussa - 21.10.2015 klo 11.18 Report this

Näitä kuvattiin eri paikkakunnilla, samassa kohtaa reposia ja samoihin aukoihin.  Siksi en itse usko perusspilviin. Ja taivaalla ei ollut mitään pilviä. Tähdtkin näkyy kkomeasti läpi juovista.

Harry Lehto - 21.10.2015 klo 11.45 Report this

Eilen illalla aloin jo väsäämään kommenttia/ihmetystäni liittyen pariin kohtaan. Tässäkin tulen mainitsemaan yöpilvet mutta vähän eri ajatuksella kuin yllä. Kun noita kuvia katsoo niin minulle tulee sellainen olo että tämä aaltoinen revontuli "pilvi" on vaaka-asennossa, mikä ei "sopisi" normaaleihin reposiin. Toinen juttu joka pisti silmään on että ainakin joissakin kuvissa väri poikkeaa normaali reposten väristä ainakin joissakin kuvissa. Jos näin on, se voisi kieliä se siitä että säteily ei olisikaan revontulten neutraalin hapen viivasateilyä vaan jotain muuta - en osaa äkkiseltään arvata mitä. Se jos tämä ilmiö olisi vaaka-asenossa voisi vinkata siihen suuntaan että hiukkaset osuu johonkin paljon tiheämpään. Silloin aallot joita näemme ovat tuon jonkin tiheysvaihteluita. Tässä kohtaa tulee ajatusleikissä vastaan yöpilvet tai muut 80-100 km korkeudessa olevat pilvet ja esim vesimolekyylit (H2O) tai muut molekyylit. Auringosta tulleet hiukkaset voisivat vuorovaikuttaa näiden kanssa, jolloin ne hajoisivat H, H2, OH, ja O ioneja/jne jotka taas altistuisivat auringon hiukkasille.. Säteily voisi olla OII, H tai sitten myös samankaltaisia kuin ilmahehkussa olevaa säteilyä. Jatketaan ajatusleikkiä....

Sami Jumppanen - 21.10.2015 klo 12.16 Report this

Oma havaintoni Mikkelissä näytti hyvinkin samanlaiselta kuin kolmoskuvassa, mutta valotettuna pilvet alkoivat näkyä. Luulin ettei taivaalla ole pilviä, koska tähdet näkyivät jne. Ei varmastikaan ole sama asia, en mistään kuvistani löytänyt samannäköistä raidoittumista, mistä täällä keskustellaan. Laitan nyt kuitenkin esimerkkinä miltä silmin näkymättömät pilvet voivat kuvissa näyttää (kaksi viimeistä kuvaa, suuntana länsi, klo 22.45, 18 mm optiikka, korkeutta taitaa olla 30+ astetta): https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/44282

Tiera Laitinen - 21.10.2015 klo 13.54 Report this

Pilvien mahdollisuudesta tuli nyt mieleeni seuraava asia. Koska raitoja on havaittu laajalla alueella (ainakin Turun seudulla ja Etelä-Pohjanmaalla), niin jos kysymys olisi pilvistä, niitä olisi pitänyt myös esiintyä varsin laajasti. Tällöin niitä pitäisi joissakin kuvissa olla myös revontulisäteiden ja kaarien edessä. Eli näkyykö vastaavaa raidoittumista tuona yönä muissa revontulimuodoissa kuin harsossa? Pilviraidat tietysti sattuvat silmään helpommin tasaisesta harsosta kuin vaihtelevammista muodoista, mutta kyllä niiden pitäisi muita muotoja yhtälailla varjostaa. Samin kuvissa onkin siitä hyviä esimerkkejä.

Mikko Peussa - 21.10.2015 klo 14.15 Report this

Tämä keskustelu on hajaantunut niin moneen eri havaintoon, että alkaa olla aika hallitsematonta seurata kaikkia kommentteja :-) Ehkä olisikin parasta kerätä kaikki eri havaitsijoiden kuvat yhteen paikkaan, tai yhdelle henkilölle joka olisi kiinnostunut asiasta. Näitähän kuvattiin kuitenkin monilla paikkakunnilla ja asiaa on pohdittu paljon eri havainnoissa. Itse olen sitä mieltä, että normaali yläpilvi ei ole kyseessä.

Pentti Arpalahti - 21.10.2015 klo 14.39 Report this

Niin olisi ja mukaan tarkistetut kuvausajat. Tähdenlentojen korkeuslaskennan metodiikkaa voisi ehkä yrittää soveltaa, jos löytyisi samanaikaisia havaintoja.

Tero Sipinen - 21.10.2015 klo 15.03 Report this

Juha Kinnunen: Loistojuttu, että kutsuit lisää asiantuntija-apua! Paljon tehokkaampi strategia kuin jäädä odottelemaan, että joku tutkija sattuisi törmäämään keskusteluun :D

Tiera Laitinen: mukavaa, että "ostit" - ainakin alustavasti - painovoima-aaltoteorian. Tosin, minun on vaikea keksiä, miten pystyraidat istusivat aaltoteoriaan? Eihän niiden toki tarvitse olla samaa alkuperää, mutta pystyraidat on kuitenkin hyvä pitää mielessä vaakaraitoja pähkäiltäessä. Muutama esimerkki pystyraidoista: Tampere, Hyvinkää, Kitee.

Harry Lehto: Mainitset vaakatasoisuusongelman. Samaa olen pohtinut, eli jos harso on ulottuvuuksiltaan samakaltainen kuin revontulivyö (eli "roikkuva verho"), niin vaakatasoiset aallot eivät aiheuttaisi siihen raitoen rivistöä. Ja jos harso oliskin ulottuvuuksiltaan "pilvi" (leveyden ja korkeuden lisäksi "syvyyttä"), niin ei oikein siihenkään pitäisi syntyä raidoitusta. Harson pitäisi (jos 3D-hahmotukseni on oikein) olla aika ohut vaakasuuntainen kerros? Vähän vaikea täältä maankamaralta käsin sanoa, minkä "muotoinen" revontuliharso on oikeasti. Olisi kyllä helpompi ymmärtää toisensuuntaisen aaltoilun olevan aiheuttajana. Pitäisikö sitenkin kallistua Alfvenin (tms.) suuntaan...

Juha Kinnunen - 21.10.2015 klo 15.44 Report this

Mikko, voisitko sinä olla ko. kuvien kerääjä, kun ensimmäisenä taisit raportoida?

Tero, kiitos vaan itsellesi. Tässä on nyt niin monta ja hyvää havaintoa sekä paljon osaamista & kiinnostuneita, että eiköhän tuohon vielä syy löydy.

Pentti Arpalahti - 21.10.2015 klo 16.04 Report this

Pystysuuntaisen raidoituksen geometria toimii, jos säleverhon säleiden leveys  eli aallonpituus kasvaa korkeuden kasvaessa. Näennäinen ratapölkkyperspektiivi synnyttää vaikutelman, että harso on vaakasuuntainen ohut pilvi. Mukana voi olla myös Alfven-mekanismia, kun pelissä on varautuneita partikkeleita.

Tiera Laitinen - 21.10.2015 klo 16.53 Report this

Tero Sipinen: Nuo pystyraidat ovat selvästi magneettikentän suuntaisia, joten ne aiheuttaa varmasti avaruudesta tulevan elektronisateen vaihtelu. Ilman tiheysvaihtelut eivät mielestäni niissä tule kyseeseen. Mutta pystyraidat näyttävät olevan kapeassa revontulikaaressa, kun taas nämä vaakaraidat ovat laajassa harsossa. Siksi tuntuu todennäköiseltä, että kyseessä olisi eri ilmiö. Kävi kyllä minullakin mielessä, että voisivatko tuollaiset pystyraidat jostakin perspektiivistä näyttää vaakaraidoilta, mutta en keksi miten niistä saisi väännettyä vaakaraitakuvissa näkyvän ilmiön. Asiaa varmistaisi, jos saisi laskettua raitojen välimatkan kummassakin tapauksessa.

Korkeusväli jolla revontulivaloa syntyy riippuu ilman tiheydestä, eli se on sama revontulimuodosta riippumatta (samalle emissioviivalle, eri väreillä on kyllä sitten eri korkeudet niin kuin kaarten kuvista usein helposti näkee). Eli jos harso on sitä tavallista neutraalin happiatomin vihreää, niin silloin sen paksuus pystysuunnassa on suunnilleen sama kuin sivulta otetuissa  kaarikuvissa näkyvä vihreän valon korkeus. Jos harso on riittävän leveä, niin silloin sitä voi tosiaan ajatella "ohuena" vaakasuuntaisena kerroksena. Sitten jos kyseessä olisi jokin eksoottisempi emissioviiva, kuten Harry Lehto ehdotti, niin sen paksuus voisi olla jotain ihan muuta.

Mikko Peussa - 21.10.2015 klo 18.25 Report this

Tiera Laitinen: Tuli vielä mieleen tällainen, ehkä vähän "erikoinen" ajatus, mutta muistaakseni tuolla reposviikolla puhuttiin radiossa Föhn-tuulesta. Sehän aiheuttaa talvikuukausina mm. helmiäispilviä korkealle. Voisiko olla mahdollista että Föhn-tuuli aiheuttaisi jo lokakuussa jonkinlaista epävakauttta ja aaltoilua yläilmakehään?

Wikipediasta lainaus:

"Läntiseen ilmavirtaukseen syntyy vuoristoaaltoja, jotka nostavat alemman ilmakehän kosteuden kylmään stratosfääriin. Siellä se härmistyy jääkiteiksi, jotka muodostavat helmiäispilviä"

Tuo sopisi läntiseen ja luoteiseen ilmansuuntaan, jossa noita aaltoja reposissa näkyi?

Tällainen harrastelijan ajatus vielä mukaan tähän "soppaan"

Tapio Terenius - 21.10.2015 klo 18.30 Report this

Vaakaraitoja esiintyi itä - länsisuuntaisessa harsossa myös idän suunnalla.

Juha Kinnunen - 21.10.2015 klo 21.46 Report this

Tapio, laitatko vielä myös linkin niihin äskettäin ottamiisi missä tosiaan näkyy myös kaaren itäpäässä raita. Taitaa olla nyt eka sellainen havainto -?

Tiera, miten em. istuu hypoteesiisi?

Markku Siljama - 21.10.2015 klo 22.37 Report this

Olen raportoinut kaaren itäpään raidoista,täältä Mäntyharjulta ne alkoivat näkyä klo 20.15,mitenhän muualla?

Kaivelin arkistoa ja sain 3 kpl kahden kuvan sarjoja länsihorisontin raidoista 1-3 min:n resoluutiolla.Kuvankäsittelyllä sain rakennettua niistä kahden ruudun "elokuvia" joista pystyi tutkimaan raitojen dynamiikkaa tarkemmin ja selvisi seuraavaa:

-raidat liikkuu lounaaseen harsoa pitkin suht nopeasti.Liike näkyy kuvia vaihtamalla selvästi.

-raidat muuttaa muotoaan hitaasti;reunoja katoaa,syntyy aukkoja,jne.

-2 min:n resoluutiolla näkyy miten harson reuna väistää ylhäältä tulevaa sädettä.

Täytyy jatkaa kuvankäsittelyharjoituksia,näistähän irtoaa vaikka mitä..:)

Eelis Warmakoski - 21.10.2015 klo 22.50 Report this

Havaitsin raitoja myös peräpään kaarissa.

Tapio Terenius - 22.10.2015 klo 00.10 Report this

Tuossa olisi ilmeisesti siellä itäpäästäkin raitoja

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/44149

Jukka Hilska - 22.10.2015 klo 02.34 Report this

7.10. raitoja näkyi sekä lännessä että idässä, 12.10. vain lännessä. 

Tommi Järvilehto - 22.10.2015 klo 08.58 Report this

Revitin omaa timelapsevideota, niin että raidat tulisivat paremmin näkyviin. Raidat vasemmassa reunassa. Laitoin droppoxiin:

https://dl.dropboxusercontent.com/u/72372535/20151007-Meteoriihi-kokotaivasrepo-edit-FHD-revitys-TommiJärvilehtoVaasa.mp4

Tiera Laitinen - 22.10.2015 klo 15.35 Report this

Mikko Peussa: Katsoin tänään meteorologiemme kanssa vanhoja sääkarttoja, ja 7.10. oli luoteen ja pohjoisen välistä heikkoa tuulta. Ei siis ollut föhn-päivä. Yleisesti ottaen vuoriston ylittävät tuulet kyllä aiheuttavat tuollaista aaltoilua, ja se voi edetä ilmakehässä ylöspäin.

Tuolta 100 km:n korkeudesta ei tietenkään ole suoria tuulihavaintoja eivätkä säämallitkaan ulotu sinne asti. Jos olen tulkinnut kuvia oikein, niin nuo raidat ovat suunnilleen pohjois-etelä-suuntaisia, ja silloin niitä aiheuttavien aaltojen pitäisi edetä länsi-itä-suunnassa.

Tapio Tereniuksen uusimmat kuvat sopivat mielestäni erinomaisesti aaltohypoteesiin, koska niissä näkyy selvästi, että aaltoja on sekä idässä että lännessä, mutta ei siinä välissä lähellä taivaanlakea. Sopii hyvin siihen ajatukseen, että kyseessä on harson aaltoilu, joka jatkuu koko kuva-alan yli, mutta näkyy raitoina vain tietyillä katselukulmilla.

Joni Virtanen - 22.10.2015 klo 16.59 Report this

Ehdotin silloin heti mahdollisuudeksi eräänlaista polarisaatiota? Olisikohan mitään sinne päinkään?

Matti Helin - 22.10.2015 klo 18.42 Report this

Sen verran aiheeseen, että näin ja kuvasin myös näitä tummia vaakaraitoja 7.10 alkuillasta. Tulkitsin ne ensin  pilviksi, mutta ihmettelin, miksi ne eivät näytä kellertäviltä, katuvalojen värjäämiltä, kuvissa. Erikoisia.

Kuvista ei muuten mitään kaksisia tullut, käsivaralta kun nappasin. 

Mikko Peussa - 22.10.2015 klo 21.54 Report this

Totta Matti Helin! Kirjoitin tässä ketjussa tuolla edellä myös näin aiheesta:

"Täytyy vielä mainita, että tuntia aiemmin (n. klo 20.40) noita vaakaraitoja oli vielä laajemmalla alueella. Silloin tein havaintoa parvekkeltani Turussa ja minä hullu poistin siellä otetun kuvan, koska luulin taivaan olevan täynnä yläpilviä :-( (joita ei siis ollut yhtään)"

Markku Siljama - 22.10.2015 klo 23.40 Report this

Tiera:tarkoititko että aallot etenevät lännestä itään vai idästä länteen?Minun havaintojen mukaan aallot(raidat) etenevät idästä länteen.

Sain rakennettua neljän kuvan sarjan tapahtumista Ajomiehen tähdistössä,siinä himmeät raidat näyttäs olevan suuntautuneita kohti magneettista pohjoisnapaa tai jotain sellaista,en osaa selittää.

Pitäiskö julkaista vielä kolmas havainto saman yön tapahtumista?Mitähän ylläpito tuumaa moisesta..

Jesse Kyytinen - 22.10.2015 klo 23.42 Report this

Jaaha, minullakin taitaa olla samoja raitoja kuvattuna Jyväskylästä, ainakin näissä kahdessa kuvassa:


https://flic.kr/p/zBHGnH

https://flic.kr/p/yEQbBe

Jukka Hilska - 23.10.2015 klo 16.33 Report this

Raidat näyttäisivät liikkuvan idästä länteen:

http://hilska.org/raidat/IMG_5919.JPG

http://hilska.org/raidat/IMG_5920.JPG

http://hilska.org/raidat/IMG_5921.JPG

http://hilska.org/raidat/IMG_5922.JPG

 

Samoissa kuvissa myös eri revontulimuotoja 'raidoitettuna' (tai vain harson yläpuolella), kuvattu 7.10. Aurassa, kuvaussuunta suunnilleen länteen ja kello oli 21:57. 15mm/4s/ISO1000

Mikko Peussa - 24.10.2015 klo 00.18 Report this

Loppupäätelmä uupuu toistaiseksi? Kuvia on nyt monilta havaitsijoilta eri paikkakunnilta tästä ilmiöstä ja kaikenlaisia teorioita on esitetty paljon. Asiantuntijoitakin on tullut mukaan keskusteluun, joten itse ainakin odottelen mihin tässä lopulta päädytään? Jos jotain uutta ja erikoista liittyy tähän hienoon reposiltaan, niin olisi kiva kuulla missä mennään?

Tämähän on ollut sellainen monien eri havaitsijoiden yhteisprojekti ja paljon asiasta kiinnostuneita on mukana. Eniten ehkä kaipaan tähän keskusteluun Taivaanvahdin omien asiantuntijoiden kommentteja, joita ei ole paljon keskusteluissa näkynyt?

Kaadutaan kaikki yhdessä saappaat jalassa, jos ollaan väärillä jäljillä. Jos kuitenkin ilmiössä on jotain uutta ja erikoista, niin jaettu ilo kaikkien havaitsijoiden ja kuvaajien kesken on paras ilo :)

Antti Rinne - 24.10.2015 klo 00.38 Report this

Tommi Järvilehdon timelapse oli todella havainnollistava. Kiitos! 

Pelkään, että tähän ei yhtäkkiä mitään loppupäätelmää saada. Ainakaan sellaista, jossa yksiselitteisesti osattaisiin selittää fysiikka ilmiön takana. 

Mutta eniten minuakin kiinnostaisi tietää, onko ilmiöstä aikaisempia havaintoja. Googlella en ole vastaavia kuvia löytänyt. Pitäisi viitsiä alkaa kahlaamaan Taivaanvahdin revontulikuvia läpi. Jotenkin tuntuisi erikoiselta, että ilmiö olisi nähty vasta kahtena iltana lokakuussa 2015, eikä koskaan aikaisemmin. 

Mikko Peussa - 24.10.2015 klo 01.35 Report this

Totta Antti. Tommi Järvilehdon videossa näkyy ilmiö havainnollisesti ja yhdessä vaiheessa videota on tutun näköinen tilanne tähänkin havaintoon liittyen. Ehkä paras näkemäni dokumentti sille, että kyseessä ei ole mitkään tuntemamme yläpilvet tai normi reposmuodot!

Matti Helin - 24.10.2015 klo 08.19 Report this

Ilmahehkussa jonkinlaista  vaakaraitaa on näkynyt

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41312

 

Pitäisi katsoa 17.3.2015 kuvat läpi, jos niissä siinä klo 21 harsovaiheessa näkyisi myös vaakaraitaa. 

Tuli mieleen, että voiko syntytavalla olla tekemistä asian kanssa. Nimittäin tämä revontulimyrsky ei johtunut koronan massapurkauksesta vaan hitaan ja nopean aurinkotuulen yhteisvaikutuksesta. 

"During the late hours of Oct. 7th a co-rotating interaction region (CIR) is expected to hit Earth's magnetic field. CIRs are transition zones between slow- and fast-moving solar wind streams. Solar wind plasma piles up in these regions, producing density gradients and shock waves that do a good job of sparking auroras."

Lähde: http://www.spaceweather.com

Markku Siljama - 24.10.2015 klo 10.39 Report this

Kävin nopeasti läpi 17.3.2015 revontulikuvat,n 100 kpl, enkä heti löytänyt vaakaraitoja.Muutaman epäilyttävän tapauksen usmasin mutta ei mitään vakuuttavaa.

Kiinnostavia kohtia olivat klo 21.07 etelä,klo 21.50 itä ja klo 22.19 etelä.

Pentti Arpalahti - 25.10.2015 klo 13.48 Report this

Elinakin on kuvannut vaakaraitoja Latviassa.

http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=118612

Date Taken: 2015:10:07 22:48:20

Sami Mutka - 25.10.2015 klo 23.44 Report this

Nyt kun aloin itsekin omia kuvia tarkemmin tutkimaan, löytyi saman tyylisiä vaakaraitoja 7.10. yöltä Pietarsaaresta. Ei tämä hävittäjäkoneiden aikaansaannosta voisi olla?

Harry Lehto - 26.10.2015 klo 00.10 Report this

Matti, ihan oikeassa ei ollut koronamassapurkaus vaan korona-aukon aikeuttama purkaus. Tällaisessa aukossa Auringon magneettiviivat eivät palaudu Auringon pintaan vaan sojottavat avoimina avaruuteen. Korona-aukossa aurinkotuulen nopeus voi olla 700-800km/s kun se normaalisti on noin puolet tästä. Sama aukko on edelleen aktiivinen - voidaan seurata STEREO A ja B satelliiteilla joten jo nyt kannattaa merkitä kalenteriin 2-5.11, jos vaikka jatkuis silloin. Jos silloin näkyy samannäköisiä raitoja, niin laittakaa ihmeessä heti taivaanvahtiin vaikkette heti ehtis lataamaan kuvaa ja ehdotan että vapaamuodoisen tekstin alussa voisi esiintyä joko "raitoja on" tai "raitoja ei" ja jos on niin missä suunnassa. Jos on niin voisi koettaa ottaa valotuksen sillai etta se olisi keskitetty tasa 5 minuutille. (tai joka 15 minuutille.) Toivottavasti sillon on maanlaajuisesti selkeää ja kellot kalibroitu. Vois koettaa niiden kolmioittamista.  Ks myös alla oleva linkki

http://www.swpc.noaa.gov/news/sometimes-aurora-can-be-predicted

Juha Kinnunen - 27.10.2015 klo 13.26 Report this

Harry, NOAA ennustaa nyt revontuliaktiivisuuden nousua alkaen to 29.10. iltayö Suomen aikaa (Kp=4), aiheuttajana 'heliospheric current sheet'. Miten Auringon magneettiviivat käyttäytyvät tuossa tilanteessa, vrt. CIR ja koronan aukko? Onko mahdollista, että syntyy 'raidoittumiselle' otolliset olosuhteet?

Hyvä ajatus tuo synkronoitu kuvaus.

Harry Lehto - 27.10.2015 klo 19.33 Report this

Tuo heliospheric current sheet johtuu Auringon suuriskaalaisesta avaruuteen kiertyneestä magneettikentästä tai oikeastaan magneettikentän vaihtumisesta positiivistesta negatiiviseksi tämä tapahtuu lyhyellä matkalla ja siihen syntyy tollaine virtalakana. Tuo virtakenttä kiihdyttää hiukkasia. CMEssa taas lentaa hiukkasia suurella nopeudella avaruuteen siinä CME purkauksessa ja nama osuessaan maan ionosfääriin aiheuttavat reposet. Korona-aukossa taas magneettikenttä viivat jatkuvat suoraan auringosta ulos. Magneettikenttä kiihdyttää hiukkasia. Aiemmin raidat olivat tuollaisen korona-aukon mukana, mutta kannattaa olla varuillaan.  -- Meniköhän nuo yksityskohdat oikein. Saa korjata ihan vapaasti.

Mauri Korpi - 3.11.2015 klo 23.02 Report this

Raitoja näkyi taas kuvissa.

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/45144

Olivat nyt aika himmeitä, joten en paljaalla silmällä huomannut ja muutenkin keskityin paremmin kuvaamaan protonikaarta.

Tiera Laitinen - 25.11.2015 klo 17.09 Report this

Palaanpa vielä tähän vanhaan ketjuun, nimittäin olin yhteydessä Noora Partamieheen, joka ennen oli Ilmatieteen laitoksen revontuliasiantuntija mutta nyt Huippuvuorilla. Hän arveli, että kuvissa näkyvä vaakaraidoittunut valo ei ehkä olekaan revontulta vaan ilmahehkua. Ilmahehkussa on samoja hapen emissioviivoja kuin revontulissakin, ja siinä on monesti ennenkin havaittu vastaavia raitoja, kuten joku muu jossain näistä keskusteluista muistaakseni jo mainitsikin. Ilmahehkussa tuollaiset raidat on ennenkin tulkittu nimenomaan ilmakehän painovoima-aaltojen aiheuttamiksi. Yllätys minulle oli, että ilmahehku voisi olla niin kirkasta kuin näissä kuvissa näyttää ja esiintyä taivaalla selvinä vyöhykkeinä. Hyvin kiinnostava tapaus siis, jatkamme vielä varmaan sen selvittelyä.

Markku Siljama - 25.11.2015 klo 23.41 Report this

Euroopan Eteläinen Observatorio on julkaissut aihetta sivuavan mielenkiintoisen videon youtubessa.Löytyy nimellä ESOCast 78:Airglow.Julkaisija siis European Southern Observatory.

Laitoin myös youtubeen hakusanan atmospherical gravity waves,materiaalia löytyy mutta aika vaativaa,sulattelu ei onnistu yhdeltä istumalta..

Mikko Peussa - 25.11.2015 klo 23.59 Report this

Kiitos vaan kovasti Tiera Laitiselle, Harry Lehdolle, sekä kaikille muillekin kiinnostuneille. Mukavaa että tämä monien eri kuvaajien, eri paikkakunnilla havaitsema ja taltioima ns. "vaakaraidoitus" on herättänyt asiallista ja mielenkiintoista keskustelua.

Antti Rinne - 26.11.2015 klo 11.44 Report this

Ilmahehkukuvia kun katselin, niin tuo raidoitus varmaankin selittyy juuri paino-voima -aalloilla. Mutta että se olisikin ilmahehkua, eikä revontuliharso, tuntuu aika erikoiselta.

Juha Kinnunen - 26.11.2015 klo 12.08 Report this

Tämähän käy aina vaan mielenkiintoisemmaksi, kiitos Tiera & co.!

Mikko, onko tämän Markun vinkkaaman videon kohdassa 3:10...3:14 sellaista 'kärrynpyörä'-efektiä, mitä kerroit silloin nähneesi Turussa? Sitä on heikommin myös kohdassa 5:22.

Mikko Peussa - 26.11.2015 klo 13.36 Report this

Juha ja kumppanit. Ilta oli niin erikoisen tapahtumarikas ja kiireinen, että on itsekin syytä olla tarkkana havainnon suhteen, ettei luulo mene tiedon edelle :) Sellainen muistikuva minulla kuitenkin on, että nuo raidat liikkui kuin kellonviisarit vastapäivään silloin kun ne oli parhaiten näkyvissä.

Eniten raitoja oli perusrevontulien yläpuolella olevassa voimakkaan vihreässä ja laajassa harsomaisessa kaaressa ja sen länsi- ja luoteisosissa. Aikaisemmin myös lähempänä pohjoista. Videossa Juhan mainitsemissa kohdissa on vastaavaa liikettä, mutta nämä raidat 7.10 oli huomattavan selväpiirteisiä ja hyvin tiheässä. Liike ei ollut nopeaa, mutta sen kellonviisarimaisen liikkeen vastapäivään erotti mielestäni kyllä. Mutta niin kuin edellä kerroin, varovainen on oltava. Kuvat on varmasti se tarkin ja luotettavin osa tätä havaintoa ja niitähän on paljon muillakin.

Siitä voin olla kuitenkin melko varma, että mitään peruspilviä tai yläpilviä ei ollut. Revontuliharson hävittyä ja sitä ennen taivas oli täysin kirkas tuolla korkeudella.

Tero Sipinen - 27.11.2015 klo 00.11 Report this

Antti Rinteen tavoin yritän sulatella ilmahehkuehdotusta. Jos kuvissa näkyvä vihreä harso olisi kokonaan ilmahehkua, niin voisi tietysti ajatella, että kohonneen revontuliaktiviteetin aikana ilmahehkukin olisi vahvistunutta. Mutta taitaa kuitenkin ilmahehku ja revontulet olla senverran erisyntyisiä (kemia? versus elektromagnetismi?) ettei kai ole kyse revontulikelin "boostaavasta" vaikutuksesta ilmahehkuuun?

Jos taas ajattelee, että kuvissa on revontuliharson ja ilmahehkun yhdistelmä, niin luulisi, ettei paljon heikompi ilmahehku juuri erotu revontuliharson joukosta. Tuossa edellä linkatussa videossa ilmahehku toki näkyy hyvin selvästi, mutta kun ottaa huomioon kuvauspaikan ja kuinka hyvin esim. Linnunrata näkyy ja kuvittelee samaan valotukseen tavanomaisen reposharson, niin ei paljon muuta näkyisikään.

Ja vaikka raidallinen ilmahehku olisi yhtä kirkas kuin yhtenäinen revontuliharso, niiden yhdistelmässä raitojen pitäisi olla vihreän ja vähän kirkkaamman vihreän vaihtelua. Kuvissa on ennemminkin vihreän ja vihreän puutteen vaihtelua. Siis yksi ilmiö (repoa tai hehkua) jossa "ohuempia" kohtia.

Kaikenkaikkiaan, vaikea minun siis sulattaa, että olisi ilmahehkusta kyse. Ainakin sellaisenaan kuin sen ymmärrän.

Sattuikos muuten kenelläkään olemaan animaatioksi asti kuvia raitareposista?

Juha Kinnunen - 27.11.2015 klo 11.20 Report this

Hyvää pohdintaa Antti ja Tero. Minua kyllä kiinnostaa kovasti nuo 'vastapäivään kiertyvät kellonviisarit', koska detaljieroistaan huolimatta vaikuttaisi, että Mikon havainnossa ja videossa on kyse samansukuisesta ilmiöstä. Mikään tunnettu reposrakennehan tuo ei liene. Ovatko reposkaarissa kuvatut raidat muuten samansuuntaisia kuin nuo 'kellonviisarit'?

Korvan taakse jäi kutittamaan myös videossa mainittu havainto, että viime vuosien aikana ilmahehku on voimistunut ja samaan aikaan myös kuvaustekniikka on kehittynyt.

Vesa Vauhkonen - 30.11.2015 klo 18.12 Report this

Huomasin jonkinlaisia vaakaraitoja myös omassa havainnossani, kakkoskuvassa:https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43661

 

Tosin ei yhtä säännönmukaisia kuin tässä.

Pentti Arpalahti - 30.11.2015 klo 22.24 Report this

@ Tero: raitarepos-timelapseen on linkki tämän pitkän ketjun kommentissa Tommi Järvilehto - 22.10.2015 klo 08.58. Selvät raidat ilmestyvät n. viiden sekunnin kohdalla.

Tero Sipinen - 1.12.2015 klo 08.25 Report this

Aivan totta Pentti, siinähän on hyvä animaatio raitojen kehityksestä. (Muistin vain Riku Talvion Hornet-jättövanavideon). Äkkiseltään katsoen raitojen väli säilyy aika samana. Raidat näyttävät liikkuvan poispäin kamerasta (eikä pitkillä valotuksilla taida ihan helposti tulla liikkeen vauhdin ja kuvataajuuden välisestä yhdistelmästä johtuvaa harhaa, jossa videossa liike näkyy takaperoisena?). Tuosta voisi joku osaava kalkuloida kulmanopeutta. Onkohan havaintoa painovoima-aaltojen nopeudesta? Siis esim. ilmahehkun yhteydessä havaittuna?

Timo Nousiainen - 1.12.2015 klo 16.50 Report this

Painovoima-aallothan on niitä samoja, jotka aiheuttavat valaisevien yöpilvien aaltorakenteet. Toki niitä on eri kokoisia. Se, mikä itselleni tuli mieleen tähän liittyen on se, onko alemman ilmakehän virtaukset ylipäätänsä sellaisia, että painovoima-aallot pääsisivät etenemään ilmakehän yläosiin? Alemman ilmakehän filtteröintivaikutushan on nimenomaan yksi tekijä yöpilvien syntymisessä (päästävät läpi vain sellaisia vaihenopeuksia, jotka sitten murtuessaan siirtävät energiansa perusvirtaukselle, joka siitä jarruuntuu ja kääntyy poispäin navalta, jolloin napa-alueille syntyy pakotettu konvektio, joka tuo mesosfäärin yläosiin kosteutta, jne.). 

 

Tero Sipinen - 1.12.2015 klo 22.35 Report this

Timo: ainakin Atoptics -sivuilla (mistä alunperin ajatuksen painovoima-aalloista nappasinkin) mainitaan, että painovoima-aallot olisivat syypää myös ilmahehkun aaltoiluun. Samalla sivustolla kerrotaan (vihreän) ilmahehkun esiintymiskorkeudeksi 90-100 km eli aikalailla reposten korkeuksissa. Jos siis sitä aprikoit, että yltääkö alailmakehän vaikutukset reposkorkeuksiin?

Samaisella sivustolla painovoima-aaltojen liikkeellepanevaksi voimaksi mainitaan mm. vuoristoja ylittävät tuulet, voimakkaat ukkosmyrskyt ja suihkuvirtausten tuuliväänteet, mutta mielenkiintoisesti myös auringon säteily ("solar radiation")! Ei ole tarkemmin kerrottu, mitä tuolla tarkoitetaan, aurinkotuultako? Mutta jotenkin tuntuisi sopivan voimakkaisiin revontuliin :)

Timo Nousiainen - 2.12.2015 klo 09.22 Report this

Siis tarkennuksena: ylemmässä ilmakehässä todellakin aaltoilee, alhaalta ylöspäin etenevät aallot ovat itse asiassa ylemmän ilmakehän virtausten tärkein energianlähde. Mutta ainakin painovoima-aaltoihin pätee, että ne pääsevät etenemään ylöspäin vain jos niiden vaihenopeus poikkeaa perusvirtauksen nopeudesta. Toisin sanoen, koko alempi ilmakehä toimii suodattimena, joka päästää lävitseen vain vietyn horisontaalisen vaihenopeuden omaavia aaltoja. Tyypillisesti talvella virtausolot on sellaiset, että läpi pääsee enemmän aaltoja kuin kesällä, mutta tilanne vaihtelee tietysti koko ajan säätilan mukana. Kirjallisuuden perusteella talvella mesosfääriin nousee pääasiassa aaltoja, joilla on itäinen vaihenopeus (alempana länsituulia).

Lisäksi aaltojen nousemiseen vaikuttaa niiden horisontaalisen ja vertikaalisen aaltoluvun välinen suhde, siten että horisontaalisesti pitkät aallot nousevat loivemmassa kulmassa ja ovat siten herkempiä esim. taipumaan takaisin alaspäin sopivissa tilanteissa. Painovoima-aallot ovat aallonpituudeltaan sieltä lyhyestä päästä, joten nousevat nopeammin ylös. Samalla ne säilyttävät paremmin amplitudinsa noustessaan, eivät ennätä vaimentua esim. säteilyjäähtymisen kautta (aallon painevaihteluun liittyy vastaava lämpötilavaihtelu, mikä on oleellinen esim. yöpilvien tapauksessa).

Timo Nousiainen - 2.12.2015 klo 09.26 Report this

Jatkoa:

En ole tuohon atoptics-juttuun perehtynyt, mutta auringon säteily aiheuttaa ainakin vuorovoima-aallon ilmakehään. Se on kyllä kooltaan planetaarista luokkaa, ei painovoima-aalto. Lisäksi säteily voisi synnyttää aaltoja esim. otsonipitoisuuden paikallisten vaihteluiden kohdalla (säteilylämmitys riippuu otsonipitoisuudesta), tai synnyttämällä turbulenssia otsonikerroksen yläpuolella, jos lämpötilaprofiili menee yliadiabaattiseksi ja laukaisee konvektion. Mutta siis solar radiation viittaa auringosta tulevaan sähkömagneettiseen säteilyyn, siis esim. UV, IR ja näkyvään valoon.

 

Juha Kinnunen - 19.12.2015 klo 20.12 Report this

Katsokaahan todella mielenkiintoista havaintoa ja sen selitystä tämän päivän spaceweather.comissa!

Jukka Kytömäki - 19.12.2015 klo 20.42 Report this

Havaitsin myös saman kuin Juha Kinnunen.

Tästä ilmiöstä kannattaisi tehdä nyt erillenen osio, johon voitaisiin kerätä samantyyppisten ilmiöiden aikaansaannokset yläilmoissa. Myös ylä-pilvien aikaansaannokset, koska niiden yhdennäköisyydet ovat vertailukelpoisia.

Löysin myös vaakaraitoja revontulikuvan Aurora Borealis Picture Gallery, kuva 68, joka on otettu 30.11.2013 kello 20,36. Kuvaajasta tai paikasta ei tietoa.

Matti Helin - 25.1.2016 klo 14.00 Report this

Katselin tuossa ko. yön kuvia ja melko selvät raidat  kuvasin luonteen suunnalla.

http://mattihelin.kuvat.fi/kuvat/Maisemat/Taivaan+tapahtumia/MJH_4788.jpg

Juha Kinnunen - 25.1.2016 klo 19.15 Report this

Täydennyksenä 19.12. kirjoittamaani kommenttiin tässä linkki kyseisen päivän spaceweather.comin etusivulle, jossa siis selitetään ko. havaintoa.

Onko tuo Matin tänään linkkaama kuva muuten sikäli erilainen kuin muut tässä keskustelussa tähän mennessä esille tuodut, että siinä esiintyy (vas. reunassa) todellakin 'revontuliraidoilta' näyttävää rakennetta - eikä 'raidoitusta revontulikaaressa tai -harsossa', kuten muissa esitellyissä kuvissa? Hämmentävyyttä lisää se, että raidat ja vieressä olevat tavanomaiset säteiset kaarenpätkät näyttävät olevan toisistaan aivan erillisiä. Kuka haluaa selittää?

Jukka Kytömäki - 25.1.2016 klo 23.36 Report this

Voisin kuvitella, että revontulien molekyylit harsokerrosten alapinnassa rullaantuvat ilmavirtausten vaikutuksesta, kuten usein ohuiden pilvien alapinnoissakin tapahtuu.

Matti Helin - 26.1.2016 klo 09.56 Report this

Melko kirkkaat olivat, koska jäivät niinkin hyvin kiinni (suljinaika hieman alle sekunti, iso 1250, f2,8) mutta joo, ovat kyllä hieman niinkuin olisivat eri tasossa. Voisiko olla, että muiden havainnoissa raidallinen harso onkin eri korkeudella oleva harso ja raidat? 

Pirjo Koski - 26.1.2016 klo 17.46 Report this

Saman näköisiä raitoja kuin omissakin kuvissani.

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43749

Mikko Peussa - 26.1.2016 klo 20.08 Report this

Kannattaa lukea tästä pitkästä ketjusta ainakin kommentti:

"Tiera Laitinen - 25.11.2015 klo 17.09"

Siinä on aika kovan luokan asiantutemusta tähän ja muidenkin havaintojen kuvissa näkyvään raidoitukseen.

Ja kuten kommentin lopussa mainitaan, niin selvittely ilmeisesti jatkuu?

Itse en osaa tähän ketjuun ja ilmiöön enää muuta listätä ;-)

Tapio Terenius - 27.1.2016 klo 15.19 Report this

Instagramissa käyttäjällä arvesirevaag on tietojen mukaan viikon takaa kuva, jossa olisi aika samankaltaisia raitoja. Kuva on eteläisestä Norjasta läheltä Stavangeria.

Timo Salonen - 30.1.2020 klo 04.49 Report this

Historiaa olette tehneet, se on nyt dyyni. Onneksi olkoon

https://yle.fi/uutiset/3-11181408

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.