Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Yli puoli taivasta revontulia - 11.10.2017 klo 20.00 - 11.10.2017 klo 23.00 Laitila Havainto numero 67456

Näyttävyys: IV / V

Lähdin jahtiin. Onnistuin! Onneksi ymmärsin startata aikaisin!

Heti pellolle päästyäni oli selvää, että settiä on tulossa. Alhalla näkyi tuttu kaksoiskaari.

Hetken kuluttua se oli kolmoiskaari. Hetken päästä näytti, että taivalla olisi yhteensä neljä vyötä, joista ylin meni pääni yli. Se nousi oikeasti sekunneissa.

Samassa kaikki kaaret ikäänkuin sekoittuivat ja sitten lähdettiin.

Joka puolella tapahtui-myös eteleässä. Etelän tulet muuten taukovaiheessa sinnittelivät pitkään taivalla, mennen harsoksi. Samalla näkyi se kummallinen, yksittäin punainen kaari mikä halkaisi linnuradan.

Mikä ihmeen säde näissä kuvissa on?

Alkuun se näkyi punaisena linnunradan joukossa. Huomasin sen puolituurilla, koska linnunrata hehkui ikäänkuin "väärään" suuntaan...no sehän oli outo, punainen säde.

Sitten se katosi ja hetken taivaalla oli "normaalit" revontulet.

Yht'äkkiä alkoi kaari elämään vasemmalta ja siitä nousi korkea, yksittäinen valko-punainen pilari! Koko tavallinen, vihreä alakaari sitten hävisikin, sen "riehunta"painottui enemmän toiseen (oikeaan) kulmaan kuvassa.

Tämä kaveri pukkaa itseään ylös. Kuin painovoimaa uhmaten kaari nousee..ja nousee..muut tulet melkein jo hävisivät, vain tämä oli jäljellä.

Se lävistää zeniitin pääni yläpuolella. Se jatkuu laskien kohti keskustan valosaastetta. Häkellyttävän näköistä!

Joka puolella vellova sumu antoi kuviin vielä ulottuvuutta..

Mielenkiintoista yrittää kuvata punaista kaarta, kun ympärillä revontulet laittoivat tanssiksi loputon lambada-tyyliin. Setti räjähti käsiin!

Olipa kaunis! Ikinä en ole tuollaista nähnyt! Se oli jotenkin niin kuulaan värinen!

Sitten se vaan yksinkertaisesti hävisi. Kaputt.

Sumu nousi todella sankaksi, jotenka hipsin himaan ja ajattelin laittaa kuvat tänne ja Spaceweatheriin heti.

On muuten erikoinen fiilis seistä pimeällä pellolla, kun kuulee raskaat juoksuaskeleet jotka lähestyvät ja pimeässä ja armottomassa sumussa kuvaajan ohi.

Otus painoi kuin hirvi sellaisen viidenkymmenen metrin päästä kovalla metelillä ohitseni. Totean ykskantaan; taisi olla iso hirvi.

Jatkoin kuvaamista...Jälkeenpäin mietittynä ihme, että hermo piti. Oli vaan niin taivaallinen esitys menossa, ettei moinen "pikkuseikka" saanut minua pakenemaan. Tällä kertaa.


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Hyvin kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

  • Muita erityispiirteitä
    • Violetteja revontulia info

      Yleensä Lapissa tai etelässäkin kovemmissa revontulinäytelmissä voi nähdä violetteja revontulia. Yleisin väri revontulissa vihreän ja punaisen ohella.

    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen yläosat punaiset info

      Yläosiltaan paljain silmin punaisia revontulia havaitaan useimmiten vöissä ja pitkissä säteissä. Tällöin alaosat ovat tyypillisesti vihreitä. Jos ylemmät osat ovat auringonpaisteessa, voi punainen olla vihreää voimakkaampi. Tämä punasävy on peräisin atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

      Yläosaa kohti punertuvia revontulia. Kuva Karri Pasanen. 

       

      Yläosasta punainen revontulivyö. Kuva Simo Aikioniemi.

       
       

      Punaista väriä revontulten yläosassa. Kuva Tom Eklund.

    • Kokonaan punaisia revontulia info

      Kauttaaltaan punaisia revontulia paljain silmin. Kauttaaltaan tummahkon punainen revontuli on hyvin harvinainen ja silmiinpistävän komea ilmestys. Myös tämä ilmiö johtuu erään atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

       

      Kauttaaltaan punainen revontuli. Kuva Tobias Billings.

    • Keltaisia revontulia info

      Paljain silmin keltainen revontuliväri on harvinaisuus, joka voi syntyä kirkkaissa näytelmissä sopivista vihreän, punaisen ja sinisen yhdistelmistä.

    • Sykkiviä revontulia (pulsating) info

      Sykkiviä revontulia (englanniksi pulsating). Sykkivien revontulien kirkkaus vaihtelee useimmiten rytmikkäästi jaksolla, joka on nopeimmillaan vain sekunnin osia, mutta voi olla myös minuutteja. Sykkimistä esiintyy yleensä vain laadukkaammissa näytelmissä varsinkin niiden loppupuolella. Tosin sykkimistä voi seurata vielä uusi purkaus. Toisinaan kirkkauden vaihtelu on samassa vaiheessa koko muodossa, jolloin koko muoto "syttyy ja sammuu" yhtä aikaa. Sykkimistä tavataan myös kaarissa ja vöissä, mutta ennen kaikkea läiskissä.

    • Liehuvia revontulia (streaming) info

      Liehuva (streaming). Liehuvissa revontulissa esiintyy homogeenisten muotojen vaakasuoraa ulottuvuutta pitkin nopeasti eteneviä kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja.

Tekniset tiedot

Canon EOS 6D,Tokina 16-28mm ISO 3200-6400 F2.8, 2,5-8s

Kommentteja: 10 kpl
Marko Pekkola - 12.10.2017 klo 06.50 Ilmianna

Hienoa että tästä muodosta saatiin näin monta havaintoa. Ylläpito tutkii tapausta. 

Pirjo Koski - 12.10.2017 klo 07.27 Ilmianna

Ok! Jännitystä siis ilmassa! 

Matti Helin - 12.10.2017 klo 08.57 Ilmianna

Hieno. Onkohan kenelläkään all-sky timelapsea viime yöltä? 

Mikko Ankelo - 12.10.2017 klo 11.16 Ilmianna

Upea havainto ja hienot kuvat!

Lasse Nurminen - 12.10.2017 klo 11.47 Ilmianna

Olikos tämä jo alkuillasta? Hyvä koppi!

Jonkinmoinen vaalea juova otti myös itsellä silmään keskemmällä taivasta (suunta melkolailla sama kuin kuvissasi). Kameran näytöltä mielsin omani kuitenkin ohuiksi pilviksi, joita Raision nurkilla vöinä kulki yli taivaankannen. Täytynee vielä koneelta katsoa tarkemmin mitä laatua oli.

Pirjo Koski - 12.10.2017 klo 12.22 Ilmianna

Kiitos pojat! Oli tuo kyllä sen verran eksoottinen ilmestys! 

Pirjo Koski - 12.10.2017 klo 15.19 Ilmianna

alkuillasta heti juu. Emma joskus ohjeisti, että näitä kannattaa pitää silmällä, jos vaikka näkyisi. Pää pyörii välillä kuin pöllöllä...

Emma Bruus - 12.10.2017 klo 15.32 Ilmianna

Tää on kyllä suorastaan sikakomee tapaus! Oikeat mimmit ja jäbät käyneet taas pihalla hillumassa :)

Oma bongaus meni ihan plörinäksi kun piti skarpisti nukkua työkeikkaa varten. Aamulla sitten Marko kahvin kanssa mainitsi että taas oli punertavaa kaarta pukannut...ja se työreissukin peruuntui. No ensikerralla ehkä muutakin kuin pelkkää puhetta :D

Anna-Liisa Pyykkö-Faler - 12.10.2017 klo 18.33 Ilmianna

Onpa ollut komea valonäytelmä Laitilan taivaalla! Kiitos kuvaajalle!

Pirjo Koski - 12.10.2017 klo 21.33 Ilmianna

Kiitos paljon! Emman loppukaneetti hymyilyttää huomennakin! 

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä