Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Pintahalo - 3.1.2019 klo 10.16 - 3.1.2019 klo 10.33 Jämsä Havainto numero 80059

Näyttävyys: II / V

Mirko Lahtinen, Ursa (Länsi-Suomi)

menin ulos kuvailemaan auringon noustua ja aukeammalle paikalle saavuttuani katsoin auringon suuntaan ja mietin että ei kai nyt sentään mutta olihan se ja laadukas yksilö olikin

jälkimmäiset kuvat klo 12:35


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Valonlähde
    • Auringonvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Pintahalo
  • Harvinaiset halomuodot auringonvalo
    • Pinta-aurinkokaaret [Luomanen] info

      Pinta-aurinkokaaret eli Luomasen kaaret ovat lumen pinnalla näkyviä leveitä kaaria. Teoriassa ne risteävät itseään valonlähteessä.

      Nämä eksoottiset aurinkokaaret ovat aitoja pintahaloja, sillä niille ei löydy vastineita ilmassa leijailevien kiteiden aiheuttamista aurinkokaarista - ne risteävät valonlähdettä eri kulmassa kuin taivaalla näkyvät aurinkokaaret. 

      Pinta-aurinkokaaria on havaittu kaksi - toinen niistä leikkaa horisontaalitasoon nähden jyrkässä ja toinen loivassa kulmassa. Näistä edellinen voi olla havaintojen perusteella hyvin voimakkaasti kehittynyt, kun taas jälkimmäinen - joka on havaittu vain kerran - on varsin harvoista valaistuista kiteistä muodostunut laaja valo-alue.  

      Pinta-aurinkokaaret syntyvät valon heijastuessa lumen pinnalle tiettyyn asentoon kasvaneista kiteistä. Valon heijastus joka aiheuttaa "jyrkkäkulmaisen" pinta-aurinkokaaren, tapahtuu noin 20 astetta horisontaalitasosta kallellaan olevasta kidepinnasta. "Loivakulmainen" pinta-aurinkokaari puolestaan muodostuu heijastuksesta pinnasta, joka on noin 70 astetta kallellaan horisontaalitasosta.

      Pinta-aurinkokaarista on saatu havaintoja vain kourallinen. Yhdessä havainnossa kaaret ovat epäsymmetrisiä kiteiden asennon atsimutaalisen preferenssin vuoksi. Tämän epäillään olevan seurasta tuulen vaikutuksesta.

       

      Jyrkkäkulmainen pinta-aurinkokaari näkyy kahtena voimakkaana valoalueena pelto-aukealla. Loivakulmainen pinta-aurinkokaari ei erotu tässä pienikokoisessa kuvassa, katso kuvat isommassa koossa. Kuva Jari Luomanen.

      Simulaatio jyrkkä- ja loivakulmaisista pinta-aurinkokaarista yllä olevaan valokuvaan. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

       

      Pinta-aurinkokaari kuvattuna samalla paikalla kuin ylinnä olevassa kuvassa, mutta yöllä. Valonlähteenä salamavalo. Kuva Jari Luomanen.  

       

      Pinta-aurinkokaari. Kuva Marko Riikonen

       

      Tämä heikosti näkyvä, meren rannalla kuvattu pinta-aurinkokaari on epäsymmetrisesti kehittynyt. Se on havaittiin samana päivänä samalla yllä oleva tapaus. Nähtävästikin meren rannalla käynyt voimakkaampi tuuli oli saanut aikaan kiteiden kasvun atsimutaalisen preferenssin, minkä seurauksena halo vääristyi. Kuva Jarmo Moilanen.

Tekniset tiedot

Canon EOS 600D, EFS 10-18mm, Tamron SP 70-300mm VC USD, EFS 18-55mm

Kommentteja: 7 kpl
Tero Sipinen - 3.1.2019 klo 11.41 Ilmianna

Upea tapaus! Oikeinkin mallikas yksilö, onnittelut!

Mikko Peussa - 3.1.2019 klo 11.50 Ilmianna

Komea bongaus!

Tero Sipinen - 3.1.2019 klo 13.30 Ilmianna

Nyt sitten vaan ilta-auringolla uusi tarkastus, näkyykö samalla paikalla, eri valonsuunalla. Ja timelapsea siitä, miten kaaret muuttuu valonlähteen korkeuden mukaan. ;)

Mirko Lahtinen - 3.1.2019 klo 16.39 Ilmianna

Kiitos kommenteista! Ilta-aurinko ei valitettavasti tuohon kohtaan paista metsästä johtuen ja muualla pellolla tuommoista kidettä ei ollut niin hyvin tarjolla.

Marko Pekkola - 3.1.2019 klo 17.07 Ilmianna

Mahtavaa. Tästä suomalaisen löytämästä halomuodosta tunnetaan vielä toistaiseksi todella vähän havaintoja. 

Olli Sälevä - 3.1.2019 klo 19.23 Ilmianna

Hyvät kuvat ja hyvä muistutus tästäkin ilmiöstä.

Tero Sipinen - 5.1.2019 klo 00.12 Ilmianna

Kiitos, Mirko, kun laitoit haviksen heti tuoreeltaan; minäkin sain bongattua, jee! (itsehän oletkin jo konkari kahdella havainnolla! :)

Kävin muuten illalla lampun kanssa bongauspaikallani, mutta keinovalolla ei enää irronnut. Paremman lampun ja/tai paremmat kiteet olisi kai vaatinut.

Mielenkiintoinen keissi, kun tuli havaintoja suht laajlti: Jämsä, Hollola, Hämeenkyrö, Kouvola. Pisin "linnuntie": Hämeenkyrö-Kouvola, yli 200 km. Vihjaisiko siihen suuntaan, että tätä olisi mahdollista bongata useamminkin (ei tarvinne olla mikään paikallinen, harvinaislaatuinen  "täsmäsää" että muodostuu sopivia kiteitä?).

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.