Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Keinovalopilareita - 22.1.2019 klo 00.15 - 22.1.2019 klo 00.30 Turku Havainto numero 80670

Näyttävyys: II / V

Mikko Peussa, Ursa (Länsi-Suomi)

Tämän talven parhaat jääkidepilvet omalle kohdalle ja kv-pilareita leijui taivaalla siellä sun täällä Pansion seudulla.

Pakkasta oli -20 astetta ja univelkainen havaitsija, mutta aika paljon sain silti kasattua näytelmästä talteen kohmeisin sormin. Aavistelin tällaisen mahdollisuuden tulevan yöksi, joten pakko se oli reissulle lähteä.

Lisätiedot
  • Valonlähde
    • Keinovalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Jääsumu
  • Yleiset halomuodot keinovalo
    • Auringonpilari info

      Auringonpilari on Auringosta ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

Kommentteja: 5 kpl
Lasse Nurminen - 22.1.2019 klo 09.11 Ilmianna

Nätin sävykkäät ja selkeät pilarit saitkin. Illan puolella tuolla oli vielä totaalisen tyhjää.

Olli Sälevä - 22.1.2019 klo 18.33 Ilmianna

Komeat kuvat ja pilareissa mukavasti eri värejä.

Tero Sipinen - 22.1.2019 klo 23.57 Ilmianna

Tavattoman nätit pilarit ja mainiot kuvat!

Mikähän on tuo kolmoskuvan tumma pystyraita? Varjostuma?

Mikko Peussa - 23.1.2019 klo 00.15 Ilmianna

Kiitoksia vaan kommenteista. Tummaa raitaa ihmettelin itsekin, mutta en oikein keksinyt sille mitään järkevää selitystä. Varjoksi sitä vaan ajattelin. Oli näkyvissä tuossa pilariryhmässä muissakin samalta paikalta otetuissa kuvissa. Illan toisissa kuvissa ja eri pilariryhmissä ei ollut, joten tuskin mikään kameran aiheuttama virhe? Jos miettii millaista reittiä pitkin pilari silmiin ja kennolle piirtyy, niin voisi ajatella, että lampun edessä on jokin kapea masto tai vaijeri, joka yltää jonkin verran lamppua korkeammalle. Luulisi kyllä silloin, että varjo olisi paljon leveämpi, eikä noin terävä? Täytyypä käydä joskus katsomassa onko siellä jotain aiheuttajaa näkyvissä :)

Lasse: Aika usein - jos olosuhteet on muuten kunnossa - jääkidepilviä alkaa näkyä paremmin puolenyön jälkeen ja aamuyöstä.

Tero Sipinen - 23.1.2019 klo 01.03 Ilmianna

Jotain ihan lampun lähellä olevaan pystysuoraa tolppaa tms itsekin ajattelin. Ja itseasiassa, kun tarkkaan katsoo, niin taitaa tuo tumma raita vähän leventyä ylöspäin. Sopisi varjon geometriaan, jos oletetaan, että se aiheutuu koko lampun yli ulottuvasta pystysuorasta varjostajasta.

Vai hetkinen, minkäsmuotoisen varjon sellainen heittää (pilarin kideparveen)? ja miten perspektiivi vaikuttaa? Ja se, että valonlähde ei ole ihan pistemäinen? Pitääpä laittaa tyynyn alle muhimaan tämä "sädegeometrinen" pähkinä :)

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.