Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Muu valoilmiö - 2.6.2018 klo 13.57 Uusikaupunki Havainto numero 81712

Näyttävyys: II / V

Ei näkyvillä

Spaceweather-sivustolla oli 27.2.2019 Mika-Pekka Markkasen jääpinnalla löytämä erikoinen väri-ilmiö, joka ainakin yhden simulaatiotutkimuksen mukaan voisi selittyä interferenssin kautta. Toisaalta aikoinaan suomalaiset havaitsijat löysivät ja kuvasivat samantyylistä itiöpölyn synnyttämää väri-ilmiötä lätäköiden pinnalla. Viime kesänä osui kameraani oheinen lakan terälehtiä mukaileva väri-ilmiö, joka voi olla sukua noille kahdelle muulle interferenssi-ilmiölle. Lakka kasvoi mäntyjen alla kallioisella niemellä kahden kallion välisessä notkelmassa, jossa suurin osa kasvustosta oli kanervaa. Värit löytyivät 4 kuvasta, joista kahdessa terälehdet ovat varjossa ja kahdessa auringonvalossa, jolloin myös värit olivat haaleita. Kun katsoo ykköskuvan spektriä, huomaa, kuinka värit toistuvat symmetrisesti "keskikohdan" molemmin puolin. Tämä viittaisi jonkinlaiseen hilaan (puiden lehvästöä?), jonka läpi siilautunut valo synnyttäisi spektrin. Ilmiön huomasin vasta kotona kuvia selatessani.

Lisätiedot
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Harvinaiset valoilmiöt
    • Muu valoilmiö info

      Muu valoilmiö -luokassa voit raportoida sellaisia harvinaisia ilmakehän optisia ilmiöitä, jotka eivät kuulu tämän sivuston muihin ilmiöluokkiin, ja jotka ovat omassa lajissaan komeita. Muun valoilmiön alla ei ole tarkoitus raportoida niitä erittäin yleisiä valoilmiöitä, joita ei kerätä Taivaanvahtiin, kuten tavanomaisia pilvisäteitä.

      Valetieteellisiä ilmiöitä tai nk. ufo-raportteja ei kerätä tälle sivustolle. Ufo-raportilla tarkoitetaan tilannetta, jossa ilmiön näkijä on jo valmiiksi vakuuttunut siitä, että hänen näkemänsä kohde on varmasti luonnontieteellisin keinoin selittämätön tai on selitettävissä vain yliluonnollisesti tai vieraan sivilisaation vierailulla.

      Taivaanvahtiin voi raportoida tunnistamattomia komeita taivaanilmiöitä, mikäli kyse on asiallisesta tiedustelusta ja havainnosta.

Kommentteja: 14 kpl
Tero Sipinen - 13.3.2019 klo 15.29 Ilmianna

Hämmentävä! Hieno! Hämmentävän hieno!

Näyttää tuo terälehden pinta sellaiselta "kimaltelevalta" että sen pinnan hienorakenteella on varmaan tekemistä asian kanssa. Ykköskuvassa spektriraidat on varjoisalla alueella, eli ehkä heijastuneena vastapäisistä terälehdistä? Kakkoskuva vähän vaikeampi tulkita. Ei näytä olevan suorassa valossa, eikä oikein vastavalossakaan?

Kokeilitko varjostaa jollakin nähdäksesi, mistä suunnasta ilmiö tlee? Esim. ykköskuvassa, että heijastuuko tosiaan vastapuolen terälehdistä? Vai oliko ilmiön "tulosuunta" / lähde ilmeinen?

Vai... voisikohan kyseessä olla Quetelet-renkaat? Lehden hyvin heijastavalla pinnalla (valkoisena hehkuva, kimalteleva suorastaan) olisi pieniä hiukkasia (siitepölyä, mahdollilsesti aika läheltä peräisin :)

Tero Sipinen - 13.3.2019 klo 19.43 Ilmianna

Mietin tuota Quetelet -teoriaa ja sitä, että siinä hiukkasten pitäisi kai olla hieman kohollaan pinnasta. Mietin myös tuota terälehden pintarakennetta. Onkohan se hydrofobinen? Silloin se voisi olla täynnä mikroskooppisia karvoja tai nystyjä ja nuo pienet rakenteet voisivatkin olla vastussa diffraktiosta (siitepölyn sijaan). Quetelet -renkaat syntyisivät siis kun ensin nystyjen yläosista diffraktoitunut ja sen jälkeen lehden pinnasta heijastunut valo interferoisi ensin lehden pohjasta heijastuneen ja sen jälkeen nystyjen yläosasta diffraktoituneen valon kanssa.

Oli synty mikä tahansa, taitaa olla melko harvoin kuvattu ilmiö?! Ensi kesänä pitää siis etsiä soilta leväoptisten ilmiöden lisäksi lakkaoptisia ilmiötä :)

Eero Karvinen - 13.3.2019 klo 23.22 Ilmianna

En yleensä taivaanvahdissa odota näkeväni kukkia, mutta tuossa valon sironnassa ja kuvioinnissa on ideaa. Onnittelut hienosta havainnosta!

Pentti Arpalahti - 14.3.2019 klo 01.25 Ilmianna

Kukka on ykköskuvassa kovassa valossa ja heteiden varjojen perusteella aurinko on oikealla n. 45 asteen kulmassa. Kakkosessa kukka näyttäisi olevan epäsuorassa pehmeässä valossa ja heteiden hennot varjot ovat värijuovien päällä ikäänkuin jostakin pinnasta olisi heijastunut valoa vasemmalta puolelta. Värijuovat ja varjot ovat kuvissa eri asennoissa toisiinsa nähden.

Jyri Kosonen - 14.3.2019 klo 06.12 Ilmianna

Saattaa jäädä huomaamatta, mutta ykköskuvasta löytyy spektriraitaa myös valoisammalta alueelta, heteistä katsottuna oikealla ja alapuolella, kukan tyvessä. Wrottuu paljon himmeämmin kuin varjopuolen raidat kun kontrastia vähemmän.

Tero Sipinen - 16.3.2019 klo 10.25 Ilmianna

Tämä on kyllä mielenkiintoinen pulma. Olen edelleen vakuuttunut, että ilmiö syntyy terälehden rakenteessa. Jos spektri olisi syntynyt jossain kukan ulkopuolella, niin lähteen pitäisi olla todella lähellä, kun ilmiö on noin pienialainen (spektri leviää se aiheuttajan etääntyessä). Moniraitaisuus ja värien järjestys voi olla myös hankala selitettävä ulkoisen lähteen tapauksessa. Ja se että ilmiö osuu moneen kukkaan. (No okei, pitkä spektriraita ja paljon kukkia - helpostihan sellainen osuisi moneen kukkaan).

Pentin mainitsemat heteiden varjot raidan päällä kakkoskuvassa taitavat koostua kuitenkin vain jostain tahroista ja terälehden juonteista?

Pintarakenneteoriassa (quetelet tms.) eniten hämää se, että spektriä näkyy myös varjossa. Mutta tuli mieleen sellainenkin mahdollisuus, että jospa ilmiö syntyykin lehden alapinnassa ja kuultaa läpi? Ykköskuvan kirkkaat raidat ei kyllä näytä läpikuultavilta, mutta kakkoskuva näyttää kovastikin siltä, että raita kuultaisi läpi. Lakat tuppaavat kasvamaan kosteissa paikoissa, joten vedenpinta voisi heijastaa auringonvaloa alapintaan. Mutta havaintopaikan kuvausta lukiessa ei vaikuta siltä, että olisi ollut lätäköitä lähellä?

Oli selitys mikä tahansa, olisi kiva saada tähän selvyys. Tosi metka ilmiö.

Pentti Arpalahti - 17.3.2019 klo 05.27 Ilmianna

Valonlähteeksi voisi riittää kameran tai optiikan pinnasta heijastunut auringon valo. Se kai mallaisi quetelet-ilmiön geometriaan. Ilmiö tulisi esiin vain kameran ollessa sopivassa kohdassa ja asennossa.

Tero Sipinen - 17.3.2019 klo 10.15 Ilmianna

Optiikan heijastaman auringonvalon mahdollisuutta olin itsekin miettinyt, mutta jo kertaallen hylännyt. Tasolasisen suotimen heijastus ainakin olisi tarpeeksi voimakas, mutta se näkyisi muutenkin kukassa (ei olisi enää niin varjoisen näköinen). Lisäksi heijastus tasolasista vaatisi että kameran asento on täsmälleen oikea, mutta silti osunut neljään kuvaan. (Tietysti, jos kuvamäärä on suuri, niin sattuu helpommin useampaan kuvaan).

Mutta heijastus lievästi kuperasta etulinssistä ei kai olisi niin tarkka kameran asennosta (vrt. ajatukseen pallosta heijastavana pintana: sitä saa pyöritellä mihin kulmaan tahansa, heijastuksen suunta pysyy samana, enää pallon sijainnilla on vaikutusta). Kuperan linssin heijastus ei myöskään antaisi kukkaan niin pajon valoa (kuten tasopinnan heijastus) että se muuten näkyisi kuvassa. Toisaalta, olisiko kuperan linssin hajaannuttama heijatus tarpeeksi voimakas noin selkeisiin raitoihin?

Lisäksi, linssin suunnalta tulevan valaisun teoriassa on ongelmana se, että kun ykköskuvan raidat katkeavat kesken, varjostajan pitäisi olla kukan ja kameran välissä.

Harry Lehto - 17.3.2019 klo 13.22 Ilmianna

Tuo näyttää minusta kaksi (tai kolme)rakointerferometrian kuviolta. Siihen viittaa tuon keskiviivaan verrattuna suhteellisen voimakkaat interferenssi kuviot, jotka ovat keskiviivan molemmin puolin "peilikuvia". 

Karkea lasku (saa korjata jos huomatte virheitä): Arvioidaan vöiden välinä noin 1mm, ja aallonpituutena keskimääräistä 500nm=0.5mikrometriä, saadaan noiden suhteeksi 2000.

Silloin jos nuo kuvion synnyttävää kaksi rakoa olisivat 1mm toisistaan olisi niin niiden etäisyys kukasta 2000 kertaa tuo 1mm eli 2m. 

Suomenmännyllä neulaset tulevat pareittain samasta tupesta, ja voisi kyllä ymmärtää että niistä syntys kaksi tai kolme rinnakkaista ja samansuuntaista rakoa (voisi tämä olla kolmerakointerferenssikuviokin), ja näin olleen saada aikaiseksi tämänlaisen kuvion. Kuvion pitäisi näkyä myös valkoisella paperilla tosin tuo kukan terälehden kaltevuus saattaa lisätä kuvion näkymistä ja "pituusterävyyttä". Kuvion pitäisi liikkua ja muuntua auringon liikkuessa taivaalla. Olisi itseasiassa testattavissa laserosoittimella vaikka tänään. :-)

Pentti Arpalahti - 19.3.2019 klo 02.57 Ilmianna

Raitojen katkeaminen voisi selittyä sillä, että kukan terälehden alla oleva verholehti varjostaa kukan takaa tulevaa valoa. Kakkoskuvassa näyttäisi erottuvan paremmin verholehden varjo. Jos valo tulisi kukan etupuolelta ja interferenssi syntyy terälehden pinnalla, niin heteiden takana juovien pitäisi ainakin vähän erottua. Etupuolen valonlähde ja ulkoinen interferenssin aiheuttaja puolestaan tekisivät raidat heteiden palhoihin.

Tero Sipinen - 19.3.2019 klo 22.17 Ilmianna

Pentiltä hyvä hoksaus tuo verholehden varjo! Kreditit myös Jukka Kytömäelle, joka muutama päivä sitten viestitteli tästä havainnosta ja oli oivaltanut saman. Ja oikein mainioita nuo valon suuntaan ja ilmiön syntypaikkaan liittyvät päätelmät.

Harry Lehto - 20.3.2019 klo 19.25 Ilmianna

Mielstäni ei sovi verholehtien muotoon - siis siihen että valo tulis alhaalta ja näkyis verholehden varjo - mitenkähän se valo tulis alhaalta. Helpommin se tulee ylhäältä. Jos valon matkalla eteen tulee pieni oksa niin valo kyllä katkeaa - interferenssivalokin.  Valon ei tarvitse näkyä heteiden kohdalla tai niiden takana.

 

Harry Lehto - 20.3.2019 klo 19.28 Ilmianna

Jatkanpa vähän, jos varjoa etsitään niin se voisi olla meistä takana näkyvän terälähden varjo. Vai?

 

Tero Sipinen - 20.3.2019 klo 20.41 Ilmianna

Kuvista vain kakkonen näyttääkin takaa/alta valaistulta, ja siihen sopii verholehtivarjostus kuin nenä päähän. Alhaalta tulevalle valolle on edellisissä kommenteissa esitetty yksi selitys: heijastus vedestä.

Ykköskuvassa raita taas näyttää ennemminkin ylhäältä tulevalta. Ja tosiaan, voisi se takimmainen terälehti ehkä olla varjostaja.

Raitojen jakaumakin on hieman erinäköinen ykkös- ja kakkoskuvan välillä? Ja kakkoskuvassa, kahdessa vasemmanpuoleisessa terälehdessä näyttää olevan vähän muutakin valoisaa juovaa, suurinpiirtein pystysuunnassa, suurinpiirtein poikittain väriraitoihin nähden. Ja lähimmässä terälehdessä taitaa olla myös pari himmeää raitaa.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.