Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Harvinaisia halomuotoja - 28.4.2019 klo 19.50 - 28.4.2019 klo 20.00 Reading, Berkshire, Iso-Britannia Observation number 82742

Visibility IV / V

Reima Eresmaa, Ursa (Helsinki)

Aurinko matalalla ja kohtuullinen zeniitinympäristön kaari taivaalla. Kernin kaaren mahdollisuus tuntui todelliselta joten laitoin järjestelmäkameran pikavauhtia töihin ja otin joitakin kymmeniä kuvia pinottavaksi. Raakamateriaalin silmäily ei kovin paljoa lupaillut, mutta niin vain Halostack taikoi Kernin kaaren jotenkuten esiin tästäkin aineistosta. Eikä siinä vielä kaikki: Kernin rinnalla näkyy hyvinkin selvästi valkea kaari, jonka tunnistaminen melkeinpä edellyttää simulaatio-ohjelman ajamista.

Pääkuva: ZYK sellaisena kuin sen silmällä näki live-tilanteessa (okei, ehkä hieman ylikorostettu värejä säätämällä...)

Muut kuvat: 30 ruudun keskiarvopino kolmen minuutin ajalta + taustataivaan gradienttivähennys ja histogrammin venytys. Harmaasävykuvassa myös B-R.

Simulaatiot: kussakin tiukasti orientoitu laattakidepopulaatio jonka lisäksi joko Lowitz-, pylväs-, tai voimakkaasti tilttaava toinen laattakidepopulaatio. Valkea kaari vastaa parhaiten pylväs-orientaatiosta tulevaa ala-aurinkokaarta. Toisaalta 46 asteen suunnan halot voisivat (ehkä?) mennä kontaktikaarista, mikä vaatisi Lowitz-populaation. Kuvan ja simulaation vastaavuus voisi olla parempikin, mutta tässä taitaa kidemateriaalin epätasaisuus olla rajoittava tekijä (simulaatioissa auringon korkeus on 2,5 astetta; simulaatio-ohjelma Halopoint).


More similar observations
Additional information
  • Valonlähde
    • Auringonvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Yläpilvet
  • Yleiset halomuodot auringonvalo
    • Zeniitinympäristön kaari info

      Zeniitinympäristön kaari on värikäs, korkealla taivaalla näkyvä halo, joka kiertää taivaan lakipistettä. Halon korkean sijainnin vuoksi on sen näkemiseksi kallistettava päätä takakenoon. Sivuauringot antavat vihjeen zeniitinympäristön kaaren mahdollisuudesta, sillä nämä halot syntyvät samoista jääkiteistä.

      Zeniitinympäristön kaari ei esiinny valonlähteen ollessa yli 32 asteen korkeudella. Halon etäisyys valonlähteesta vaihtelee jonkin verran valonlähteen korkeuden mukaan. Se on kiinni 46° renkaassa valonlähteen korkeuskulmilla noin 16 - 28 astetta. Tätä suuremmilla ja alemmilla valonlähteen korkeuksilla se on siitä irti. 46° ylläsivuavaa kaarta zeniitinympäristönkaari sivuaa aina.

      Zeniitinympäristön kaaren voi havaita noin 30 kertaa vuodessa, mutta suurin osa esiintymisistä on varsin lyhytaikaisia ja verraten vaatimattomia. Harvinaiset kaikkein voimakkaimmat zeniitinympäristön kaaret ovat suurenmoista nähtävää.  

      Jääsumussa ulkovalaisinten valossa zeniitinympäristön kaari ilmenee kolmiulotteisena pintana, joka kaartuu silmien edestä kohti lamppua. Sen voi ulkovalaisimilla nähdä vaikka lamppu olisi yli 32 asteen korkeudella.

      Zeniitinympäristön kaari on mahdollista havaita myös kuuraisessa auton tuulilasissa. Tuulilasihalot saadaan dramaattisimmin esille pimeän aikaan käyttämällä valonlähteenä kirkasta taskulamppua. 

       

      Erittäin kirkas zeniitinympäristön kaari. Tällaisen näkemiseen voi aktiiviharrastajaltakin mennä vuosikymmeniä. Kuva Ari Laine. 

       

      Tässä jääsumuhalonäytelmässä Aurinko on sen verran matalalla, että zeniitinympäristön kaari (zyk) on irrallaan 46° renkaasta. Sen sijaan se on aina kiinni 46° ylläsivuavassa kaaressa. Kuva Olli Sälevä.

       

      Taivaan poikki lipuva viattoman näköinen cirrus-pilven kuitu voi yllättää siihen syttyvällä zeniitinympäristön kaarella. Kuva Mika Aho.

       

      Tavanomainen zeniitinympäristön kaaren esiintymä ei ole kovinkaan kirkas. Tässä kuvassa halo on merkitty nuolella. Näkyvillä on myös 22° rengas ja oikeanpuoleinen sivuaurinko. Kuva Jari Luomanen. 

       

      Zeniitinympäristön kaari (zyk) ei voi näkyä yli 32° valonlähteen korkeuksilla. Tässä ollaan simulaatioiden perusteella lähellä tuota raja-arvoa 29-30 asteessa. Pikkuruiseksi sirpiksi kutistunut zeniitinympäristön kaari on kuvassa ehkä juuri ja juuri irrallaan 46° renkaasta. Kuva Marko Riikonen.

       

       

      Zeniitinympäristönkaari (zyk) auton tuulilasin kuurassa. Valonlähteenä on kirkas led-valo. Kuva on pinottu noin kymmenestä kuvasta joiden välillä kameraa on liikutettu aavistuksen verran. Näin ilmiö saadaan paremmin vastaamaan intensiteetiltään sitä mitä se paljaalla silmällä katsoen oli. Kuva Marko Riikonen. 

  • Harvinaiset halomuodot auringonvalo
    • Ala-aurinkokaari info

      Ala-aurinkokaari on pitkä valkea kaari. Teoriassa se muodostaa taivaanpallolle laajan loopin joka risteää itseään horisontin alapuolella ala-auringon kohdalla. Ala-aurinkokaari lakkaa näkymästä horisontin päällä kun valonlähde nousee 60 astetta korkeammalle.

      Ala-aurinkokaari syntyy tavallisesti niin sanotuissa pylväsasennossa leijailevista kiteistä. Haloa kannattaa siten alkaa katsella taivaalta jos pylväsasennosta muodostuvat yleisemmät halot, 22° ja 46° sivuavat kaaret ovat hyvin kehittyneitä. Myös horisonttirengas on ala-aurinkokaaren pakollinen seuralainen.

      Ala-aurinkokaari muodostuu lisäksi harvinaisemmassa Parry-asennossa leijailevista kiteistä, mutta yleensä Parry-asennon osuus halon on intensiteettistä on merkityksetön.

      Ala-aurinkokaaren näkeminen yläpilvissä voi ottaa vuosikymmenen jos toisenkin. Lumitykityksestä syntyneissä jääsumuissa halo on helpommin tarjolla, varsinkin jos käyttää pimeällä kirkasta kohdevaloa halonäytelmän luomiseen. Tällä tavoin muodotetuissa halonäytelmissä ala-aurinkokaari on nähtävissä jopa joka talvi.

      Ala-aurinkokaaren voi nähdä myös auton kuuraisessa tuulilasissa. Parhaiten tällaiset pintahalot saadaan esiin pimeällä käyttämällä valonlähteenä kirkasta taskulamppua.

       

      Halonäytelmä jääsumussa selkeällä ala-aurinkokaarella. Kuva Jari Luomanen.

       

      Tässä jääsumuhalonäytelmässä näkyvä ala-aurinkokaari on epätavallisesti kirkkammillaan Trickerin vasta-aurinkokaarta sivuavassa kohdassa. Normaalisti ala-aurinkokaari heikkenee näkymättömiin sivuamiskohdassa. Selitys ilmiölle löytyy simulaatioiden perusteella erikoisista litistyneen kuusikulmion muotoisista jääkiteistä. Poikkeuksellista on myös se, että nähtävästi jääkiteen Parry-asento on tässä suurimmalta osalta vastuussa niin ala-aurinkokaaren kuin Trickerin intensiteetistä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Simulaatiot ala-aurinkokaaresta sekä kaikista muista pylväsasennossa leijailevien jääkiteiden aiheuttamista haloista neljälle valonlähteen korkeudelle. Mukaan on simuloitu myös 120° sivuaurinko. Näkymä kattaa puolet horisontin yläpuolisesta taivaasta, Aurinko on vasemmassa laidassa. Simulaatio-ohjelma HaloPoint. 

    • Kernin kaari info

      Kernin kaari on zeniitinympäristön kaarta ympyräksi täydentävä himmeä ja värillinen halo. Se ei ole tasakirkkautinen, vaan siinä on kaksi kirkkaampaa kohtaa.

      Luonnollisella valonlähteellä Kern on onnistuttu tähän mennessä kuvaamaan vain kerran. Tämä tapahtui marraskuussa 2007 Sotkamossa. Kernin kaari näkyy selvästi pinotuissa kuvissa, yksittäisissä kuvissa sen erottuminen on tulkinnanvaraista.

      Tämän jälkeen Kernin kaari on saatu valokuvattua myös käyttämällä valonlähteenä kirkasta kohdevaloa jääsumussa.

      Kernin kaaren kuvaaminen on jatkossakin lähinnä vihkyityneiden harrastajien heiniä, sillä halon sijaitsee korkealla taivaalla alueella jota satunnaisten kuvaajien otokset hyvin harvoin kattavat.

      Historiallisten halonäytelmien piirroksista vain muutama vaikuttaa sellaiselta jossa Kernin kaari olisi oikeasti saattanut olla näkyvillä.  

      Kernin kaari syntyy samassa asennossa leijailevissa kiteissä kuin sivuaurinko ja zeniitinympäristön kaari. Sitä kannattaa yrittää nähdä kun nämä halot ovat erityisen näyttäviä. Kupera peili, joka tiivistää halot paremmin näkyville, on merkittävä apu himmeiden halojen havaitsemisessa. Simulaatioissa Kernin kaari tulee sitä paremmin esiin mitä matalammalla Aurinko on.  

       

      Kernin kaari jääsumuun syntyneessä halonäytelmässä. Kuva on keskiarvopino 30 yksittäisestä kuvasta. Halonäytelmässä oli myös 44° sivuauringot, joskaan tässä ne eivät erotu. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Tässä kirkkaalla lampulla jääsumuun luodussa halonäytelmässä näkyy hyvin heikosti osa Kernin kaarta. Halo on päällekkäin valkean aurinkokaaren kanssa, mutta erottuu siitä heikolla värityksellään. Alavasta-aurinkokaaren ja aurinkokaaren välissä kuvan poikki kulkeva intensiteettiraja on sinirengas. Kuva Marko Riikonen.

       

      Simulaatiot Kernin kaaresta ja zeniitinympäristön kaaresta neljälle valonlähteen korkeudelle. Halo heikkenee valonlähteen korkeuden kasvaessa. Simulaatiossa on käytetty säännöllisen kuusikulmion muotoisia laattakiteitä, joiden pituus-leveyssuhde on 0.5. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

Comments: 8 pcs
Juha Ojanperä - 29.4.2019 klo 12.42 Report this

No nyt on hieno havainto!

Jouni Hovi - 29.4.2019 klo 13.42 Report this

Upeaa!

Mikko Peussa - 29.4.2019 klo 14.11 Report this

Komea havis!

Reima Eresmaa - 29.4.2019 klo 14.12 Report this

Kiitoksia miehet!

Jyri Kosonen - 29.4.2019 klo 15.07 Report this

Kerni vuodessa pitää halotohtorin loitolla, eiku...

Onnittelut jälleen kerran!

Taivaanvahdin infonapin "valokuvattu luonnollisella valonlähteellä vain kerran" tarvitsee kyllä päivittämistä... samaa voi sanoa toki myös monen muunkin harvinaisemman halomuodon infonappitekstin osalta.

Jani Päiväniemi - 29.4.2019 klo 15.55 Report this

Mahtava havainto! Onnittelut!

Olli Sälevä - 29.4.2019 klo 19.32 Report this

Hienoa, että tämmöinen tilanne sattuu asioista ymmärtävän kohdalle.

Marko Riikonen - 30.4.2019 klo 10.43 Report this

Se oli sitten kolmas yläpilvi-Kerni. Kaikki Eresmaan nappaamia. Kun miettii kuinka paljon hienoja zykkejä kuvataan, tulee ajatus että Kernit eivät tosiasiassa ole läheskään niin harvinaisia. Toisaalta Kerninäytelmissä tuntuu aina olevan mukana muutakin kovaa kamaa. Ehkä silloin laatat on paksuja, mikä on hyväksi Kernille. Ohuista laatoista syntynyt hyväkään zykki ei tuota Kerniä helpolla.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.