Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Pääsateenkaari - 21.5.2019 klo 18.04 - 21.5.2019 klo 18.07 Paimio Havainto numero 83146

Näyttävyys: III / V

Mikko Peussa, Ursa (Länsi-Suomi)

Tämän anomaalisen sateenkaaren kuvaamista vaikeutti ikävä pilvi, joka aina välillä asettui Auringon eteen ja hävitti kaaren. Joka kerta kun sateenkaari taas näkyi, se hämmästytti muodoillaan. Sateenkaari oli valitettavasti melko himmeä, mutta kuvaamisen arvoinen.

Lisätiedot
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Yleiset valoilmiöt
    • Pääsateenkaari info

      Pääsateenkaari eli 1. kertaluokan sateenkaari on spektrin väreissä näyttäytyvä kaari, joka syntyy valon taittuessa ja heijastuessa sadepisaroissa taivaalla. Sen uloin väri on punainen ja sisin väri on sininen/lila.

      Pääsateenkari näkyy vastakkaisella puolella taivasta kuin sen aiheuttava valonlähde. Tyypillinen valonlähde on Aurinko, mutta äärimmäisen harvoin myös Kuu voi aiheuttaa Suomessa sateenkaaren. Kuun sateenkaarelle on oma katogoriansa Taivaanvahdissa.

      Välittömästi pääsateenkaaren sisäpuolella voi esiintyä yksi tai useampi interfenrenssikaari.

      Täydellisesti kehittynyt pääsateenkaari on havaitsijan pään varjon kohtaa, eli niin sanottua alavasta-aurinkopistettä ympäröivä rengas. Tavallisesti ilmiön katkaisee horisontti, mutta korkealta paikalta sen voi nähdä jatkuvan myös horisontin alapuolelle.

      Sateenkaari muuttuu vähitellen sumukaareksi kun pisaroiden koko pienenee. Mitä pienempiä pisarat ovat, sitä pienempi on kaaren säde, sitä paksumpi se on ja sitä enemmän siinä alkaa dominoida valkea väri. Yleensä sateenkaari ja sumukaari ovat selkeästi erillisiä ilmiötä, mutta joskus taivaalla voi esiintyä hankalia välimuotoja.

      Ensisijaisena ohjenuorana ilmiöiden erottelussa voi käyttää väriä. Jos pääkaressä on selkeä spektrin kirjo eikä valkeaa väriä, se on sateenkaari. Jos taas kaaressa dominoi valkoinen ja osa spektrin väreistä puuttuu, kyse on sumukaaresta. 

      Sateenkaaressa nähdään joskus anomalioita. Ne raportoidaan Taivaanvahdissa merkitsemällä rasti myös anomaalisen sateenkaaren ruutuun. Yksi anomalia on epäjatkuvuuden kohta, jossa sateenkaaren säde muuttuu. Toinen on sateenkaaren jakautuminen kahdeksi kaareksi.

      Eri kertaluokan sateenkaaria on havaittu neljä. Pääsateenkaaren ulkopuolella esiintyvä sivusateenkaari eli 2. kertaluokan sateenkaari nähdään varsin usein pääsateenkaaren kanssa. Sensijaan valonlähteen puolella sijaitsevat 3. ja 4. kertaluokan sateenkaaret ovat hyvin harvinaisia. Kullekin kertaluokan sateenkaarelle Taivaanvahdissa on oma kategoriansa.

       

      Sisinnä pääsateenkaari ja uloinna sivusateenkaari. Kuva Eetu Saarti.

       

      Pääsateenkaari vasemmalla ja oikealla sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Monesti pääsateenkaaresta nähdään vain pätkä matalalla horisontissa. Kuva Eetu Saarti.

       

      Auringon ollessa aivan horisontissa sateenkaari värjäytyy punavoittoikseksi tai jopa kokonaan punaiseksi. Pääsateenkaaren lisäksi kuvan oikeassa laidassa on himmeä sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Lentokoneesta valokuvattu pääsateenkaari. Myös sivusateenkaari näkyy heikosti. Kuva Jouni Finnilä.

       

      Pääsateenkaaren sisäpuolella näkyy sarja intenrefenssikaaria. Kuva Arja-Sisko Airila. 

       
       

      Erikoinen tilanne jossa pääsateenkaari näkyy horisontissa (aurinko on siis 42 asteen korkeudella). Taivaalla on himmeä sivusateenkaari. Kuva Jouni Matula.

       

      Tiheässä sateessa sateenkaari voi näkyä läheisiä rakennusia tai metsää vasten. Tässä pääsateenkaari erottuu heikosti kerrostalon takana olevaa metsää vasten. Kuva Matias Takala. 

       

      Tämä pääsateenkaaren jakautuminen yläosaa kohti lienee merkki litistyneistä vesipisaroista. Kuva Jaakko Kuivanen

    • Sivusateenkaari info

      Sivusateenkaari eli 2. kertaluokan sateenkaari on spektrin väreissä näyttäytyvä kaari, joka syntyy valon taittuessa ja heijastuessa sadepisaroissa taivaalla. Sivusateenkaari havaitaan lähes aina sitä kirkkaamman pääsateenkaaren kanssa. Sivusateenkaaren uloin väri on sininen/lila ja sisin väri on punainen, pääsateenkaarella värijärjestys on päinvastainen.

      Nämä kaksi sateenkaarta sijaitsevat vastakkaisella puolella taivasta kuin ne aiheuttava valonlähde. Tyypillinen valonlähde on Aurinko, mutta äärimmäisen harvoin myös Kuu voi aiheuttaa Suomessa sateenkaaren. Kuun sateenkaarelle on oma katogoriansa Taivaanvahdissa.

      Pää- ja sivusateenkaaret saartavat teoriassa täydellisinä renkaina havaitsijan pään varjon kohtaa, eli niin sanottua alavasta-aurinkopistettä. Tavallisesti niiden näkymisen kuitenkin katkaisee horisontti.

      Sivusateenkaari esiintyy teoriassa aina pääsateenkaaren kanssa, mutta joskus kaukainen sadekuuro tai Auringon paiste voi olla rajatunut niin ettei pääsateenkaarta näykään. Toinen poikkeustilanne on silloin kun valonlähde on niin korkealla, että pääsateenkaari on jo horisontin alapuolella, mutta sivusateenkaari yhä horisontin yläpuolella. Pääsateenkaaren säde on 42 astetta, eli se laskee horisontin alapuolelle 42 asteen auringon korkeudella. Sivusateenkaaren säde on 51 astetta.

      Eri kertaluokan sateenkaaria on havaittu neljä. Auringon puolella taivasta esiintyvät 3. ja 4. kertaluokan sateenkaaret ovat hyvin harvinaisia. Kullekin kertaluokan sateenkaarelle Taivaanvahdissa on oma kategoriansa.

       

      Kirkkaan pääsateenkaaren ulkopuolella on himmeämpi sivusateenkaari. Kaarten värit ovat päinvastaisessa järjestyksessä. Kuva Aki Taavitsainen

       

      Punainen väri kaaren sisäreunalla kertoo että kyse on sivusateenkaaresta. Kuva Mirko Lahtinen.

  • Harvinaiset valoilmiöt
    • Anomaalinen sateenkaari info

      Anomaalinen sateenkaari on sateenkaaressa näkyvä poikkeama. Näitä poikkeamia on pääsääntöisesti kahden tyyppisiä.

      Ensinnäkin sateenkaaren havaitaan joskus jakautuvan kahdeksi kaareksi. Jakautuminen tapahtuu kun riittävän suuri osa pisaroista on litistyneitä. Jo 1-2% litistyminen pyöreästä muodosta aikaansaa selvän jakautumisen. Alempi kaari on tällöin litistyneiden pisaroiden aikaansaama. Simulaatioissa jakautuminen tapahtuu havaintoja noudatellen sateenkaaren yläosaa kohti.

      Jakautunut sateenkaari saattaa olla mahdollista sekoittaa interferenssikaariin. Interferenssikaaret ovat kuitenkin samalla etäisyydellä pääsateenkaaresta kun taas litistyneiden pisaroiden aiheuttama kaari erkanee ylöspäin mentäessä pääsateenkaaresta yhä kauemmaksi.  

      Toinen sateenkaarissa havaittava anomaalia on epäjatkuvuuden kohta, jossa sateenkaaren säde muuttuu. Tämä on merkki pisarakoon jyrkästä muutoksesta anomalian kohdalla. Mitä pienempiä pisarat ovat, sitä pienempi on myös sateenkaaren säde.


       

      Kuvassa näkyvä sateenkaaren epäjatkuvuus lienee merkki pisarakoon jyrkästä muuttumisesta. Kuva Jaakko Kuivanen.

       

      Kahtia jakaunut sateenkaari kertoo että ilmassa on pyöreiden pisaroiden lisäksi litistyneitä pisaroita. Kuva Marko Riikonen.

       

      Kahtia jakautunut sateenkaari. Kuva Jaakko Kuivanen.

       

      Kahtia jakautunut sateenkaari. Kuva Jaakko Kuivanen.

       

      Tämä sateenkaari näyttää jakautuvan yläosaa kohti tavalla jota ei voi selittää pelkällä interferenssikaarella. Luultavasti kyse on litistyneiden pisaroiden aikaansaamasta ilmiöstä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Simulaatio jossa on käytetty sekä pyöreitä pisaroita että pisaroita jotka ovat litistyneet 2.5%. Jakautuminen tapahtuu sateenkaaren yläosaa kohti ja näkyy vain pääsateenkaaressa. Simulaatio Les Cowley.

Kommentteja: 6 kpl
Olli Sälevä - 21.5.2019 klo 21.28 Ilmianna

Hyvin näkyy kahdentuminen, vaikka himmeä onkin.

Tero Sipinen - 21.5.2019 klo 22.13 Ilmianna

Hieno tapaus.

Anne Pöyhönen - 21.5.2019 klo 22.43 Ilmianna

Upea! Selkeä ja koko mitalta.

Mikko Peussa - 21.5.2019 klo 22.52 Ilmianna

Anomaalisen sateenkaaren lisäksi merkkasin myös pää- ja sivukaaren havaintoon ja otsikko määräytyy nyt ainakin vielä toistaiseksi niiden mukaan. Kiitos paljon kommenteista!

Jani Päiväniemi - 21.5.2019 klo 23.24 Ilmianna

Hieno havainto ja hyvät kuvat!

Lasse Nurminen - 22.5.2019 klo 13.20 Ilmianna

Hieno on! Tällainen tapaus vielä itsellä näkemättä. Vaan eipä noita tavallisia kaariakaan kauhean tiheään pääse näkemään.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.