Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Helmiäispilviä - 30.12.2019 klo 14.27 - 30.12.2019 klo 14.45 Ilmajoki Observation number 87040

Visibility IV / V

Marko Myllyniemi, Lakeuden Ursa

Töistä lähtiessä olin katsovinani (firman rakennusten keskeltä), että taivas hehkuu Auringon suunnalla ja että olisiko vähän halottelua ilmassa. Työmatkalla poikkesin pikaisesti Motonetissä (mainos) ja jatkoin matkaa, jossain vaiheessa Alajoen paikkeilla tajuntaan alkoi iskostua (kun pääsi kunnolla peltolakeuksille), että helmiäisethän siellä taivaalla hehkuvat ja vieläpä varsin värikkäät sellaiset. Eikä tietenkään järkkäriä matkassa!

Eipä siinä, kotitalon pihaan päästyäni kaivoin kännykän esille ja aloin kuvaamaan, osan kuvista ihan automaatilla ja osan pro-moodilla.

Kuvat 2, 3 ja 5 ovat konvertoitu kännykän RAW-kuvista, 1 ja 4 ovat kännykän tuottamia JPG-kuvia, joita on hieman säädetty.

Kännykän kanssa ei näyttäisi ainakaan tässä tapauksessa olevan merkitystä, kummalla tavalla kuvaa. Joka tapauksessa näkyneiden värien esiin saamiseksi kuvia joutuu säätämään niin RAW:ista kuin JPG:stäkin.

Kämpille palatessa hieman yli klo 16 jälkeen horisontissa aaltoili vielä ihan mukavat K-H:t (taivaanranta oli vielä melko pilvetön noita lukuun ottamatta), mutta järkkärin tai superzoomin puuttuessa jäi tämä kuvaamatta.


More similar observations
Additional information
  • Havainto
    • Helmiäispilviä
  • Pilvien laajuus taivaalla
    • Peittävät taivaasta 1/8-osan
  • Helmiäispilvet
    • Tyypin I helmiäispilvi (happo) info

      Helmiäispilvet ovat talvella esiintyviä pilviä, jotka näkyvät parhaiten aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella.

      Vaikka helmiäispilvien nimi viittaa spektriväreihin, Suomessa havaitaan pääasiassa värittömiä, vaaleita helmiäisiä. Huomiota herättävä helmiäispilviin liittyvä piirre Suomessa myös voimakas rusko, joka saa maiseman kylpemään intensiivisessä punaisessa tai purppurassa valossa. Taivaanvahdissa on kategoriat värittömille vaaleille (tyyppi I) ja värillisille (tyyppi II) helmiäisille, sekä helmiäisruskolle. Tällä valinnalla raportoidaan tyypin I värittömät helmiäispilvet. 

      Siinä kun tavalliset pilvet sijaitsevat ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, helmiäiset muodostuvat tämän yläpuolella olevassa stratosfäärissä 15-25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Niitä syntyy kun stratosfäärissä on poikkeuksellisen kylmää, noin -75...-85 C.

      Partikkelit jotka aiheuttavat helmiäisiä ovat joko puhdasta vesijäätä (tyyppi II) tai kemialtaan erilaisia kiteitä joissa kaikissa on ainesosana typpihappo (tyyppi I).

      Stratosfäärin lämpöolojen muutokset ovat varsin verkkaisia, minkä vuoksi helmiäspilviä nähdään yhtäjaksoisesti vähintään muutama päivä elleivät alapilvet peitä näkymää. Helmiäiset ovat esiintymiseltään laaja-alaisia ja voivat esiintyä samanaikaisesti kaikkialla Suomessa. Esiintymien painopiste on kuitenkin Lapissa.

      Helmiäisten ilmaantumista taivaalle voi uumoilla stratosfäärin lämpötilaennusteiden avulla. Suomessa 1996-2014 tehdyistä helmiäishavainnoista selviää, että niitä oli nähty joulukuulta maaliskuulle. Suurin osa esiintyi joulu-tammikuussa, maaliskuussa helmiäisiä oli raportoitu vain yhtenä vuonna.  

      Helmiäispilvistä vastuussa olevat partikkelit voivat synnyttää myös Bishopin renkaan. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Itse helmiäispilvetkin erottuvat yleensä Auringon ollessa horisontin päällä, mutta tällöin ne ovat tavallisesti hyvin haamuja pilvikuituja ja jäävät helposti huomaamatta.

       

      Tyypin I helmiäispilviä. Kuva Panu Lahtinen.

       

      Yöpilvimäisiä tyypin I helmiäisiä. Kuva Mikko Peussa.

       

      Puoli tuntia ennen auringonlaskua valokuvattuja aaltomaisia helmiäispilviä. Nämä helmiäiset erottuivat poikkeuksellisen hyvin päivätaivaalta. Kuva Marko Riikonen. 

    • Tyypin II helmiäispilvi (vesijää) info

      Helmiäispilvet ovat talvella esiintyviä pilviä, jotka näkyvät parhaiten aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella.

      Vaikka helmiäispilvien nimi viittaa spektriväreihin, värilliset (tyyppi II) helmiäiset ovat Suomessa harvinaisia. Pääasiassa meillä nähdään värittömiä, vaaleita (tyyppi I) helmiäisiä. Huomiota herättävä helmiäispilviin liittyvä piirre Suomessa myös voimakas rusko, joka saa maiseman kylpemään intensiivisessä punaisessa tai purppurassa valossa. Taivaanvahdissa on kategoriat tyypin I ja II helmiäisille, sekä helmiäisruskolle. Tällä valinnalla raportoidaan tyypin II spektrivärejä esittävät helmiäispilvet. 

      Siinä kun tavalliset pilvet sijaitsevat ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, helmiäiset muodostuvat tämän yläpuolella olevassa stratosfäärissä 15-25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Niitä syntyy kun stratosfäärissä on poikkeuksellisen kylmää, noin -75...-85 C.

      Partikkelit jotka aiheuttavat helmiäisiä ovat joko puhdasta vesijäätä (tyyppi II) tai kemialtaan erilaisia kiteitä joissa kaikissa on ainesosana typpihappo (tyyppi I).

      Stratosfäärin lämpöolojen muutokset ovat varsin verkkaisia, minkä vuoksi helmiäspilviä nähdään yhtäjaksoisesti vähintään muutama päivä elleivät alapilvet peitä näkymää. Helmiäiset ovat esiintymiseltään laaja-alaisia ja voivat esiintyä samanaikaisesti kaikkialla Suomessa. Esiintymien painopiste on kuitenkin Lapissa.

      Helmiäisten ilmaantumista taivaalle voi uumoilla stratosfäärin lämpötilaennusteiden avulla. Suomessa 1996-2014 tehdyistä helmiäishavainnoista selviää, että niitä oli nähty joulukuulta maaliskuulle. Suurin osa esiintyi joulu-tammikuussa, maaliskuussa helmiäisiä oli raportoitu vain yhtenä vuonna.  

      Helmiäispilvistä vastuussa olevat partikkelit voivat synnyttää myös Bishopin renkaan. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Itse helmiäispilvetkin erottuvat yleensä Auringon ollessa horisontin päällä, mutta tällöin ne ovat tavallisesti hyvin haamuja pilvikuituja ja jäävät helposti huomaamatta.

       

      Suomessa koettiin talvella 2012-2013 poikkeuksellisen pitkä 13 päivää kestännyt helmiäispilvien putki. Jakson toiseksi viimeisenä päivänä pilvissä näkyi myös harvinaisia spektrivärejä. Kuva Matti Helin.

    • Helmiäisrusko info

      Helmiäisrusko on helmiäispilviin liittyvä rusko, joka näkyy aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella. Se on yleensä huomiotaherättävän voimakas ja saa maiseman kylpemään punaisessa tai purppurassa valossa.

      Useimmiten jonkinasteinen helmiäsrusko on havaittavissa helmiäispilvien yhteydessä. Helmiäisrusko voi olla myös hallitseva elementti jolloin varsinaiset helmiäispilvet erottuvat heikosti jos lainkaan. Itse helmiäispilvet raportoidaan Taivaanvahdissa värittömien vaaleiden (tyyppi I) ja spektriväristen (tyyppi II) pilvien kategorioissa.

      Helmiäisiin liittyy usein myös Bishopin rengas. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Lisäksi näkyvillä on helmiäisten pilvikuituja, jotka kuitenkin ovat usein hyvin huomaamattomia Auringon ollessa horisontin päällä.

      Helmiäis-Bishop vaihettuu vähitellen helmiäisruskoksi illalla kun aurinko jatkaa painumistaan horisontin alapuolelle. Aamulla päinvastoin. Aina Bishopin rengasta ei kuitenkaan näy, vaikka aamulla tai illalla olisi havaittu helmiäisiä. Tällöin helmiäisruskokin vaikuttaisi olevan heikko tai sitä ei ole lainkaan.

       

      Helmiäisruskoa. Kuva Eetu Saarti.

       

      Lähikuvaa helmiäisruskosta. Seassa näkyy myös tyypin I vaaleita helmiäispilviä. Kuva Mika Aho.

       

      Helmiäisruskoa. Kuva Veikko Mäkelä. 

Technical information

Samsung Galaxy S9

Comments: 1 pcs
Timo Alanko - 30.12.2019 klo 17.53 Report this

Olisi varmaan ollut Pohjanmaallakin upea iltapäivä, elleivät peruspilvet olisi olleet häiritsemässä. Helmiäistelevä alue oli kuitenkin kohtuullisen laaja. Meillä tuli Vaasassa onneksi sen verran kunnon aukkojakin pilviin, että sai vähän kunnon kuvaakin. Kaveri oli Raippaluodon suunnilla kuvailemassa. Niitä kuvia odotellessa... 

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.