Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Astronomical association Ursa
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Astronomical association Ursa

Pintahalo - 10.1.2020 klo 10.00 - 10.1.2020 klo 13.00 Tampere Observation number 87434

Visibility II / V

Tässä ihan pikaista matskua eiliseltä. 

Ensimmäinen on yksittäinen kuva järven rannan ruovikon edessä olevalta samettiselta pinnalta. Leuat loksati auki kun näin nämä kaksi pinta-aurinkokaarta. Sivummalla on mielenkiintoisesti 46 renkaan pätkä mutta ei 22 rengasta kuten Martikainen oli havainnut edellisenä päivänä (tosin myöhemmin näin toisella samettipinnalla samanlaisessa näytelmässä myös 22 renkaan välkkeitä auringon alapuolella. Ehkä ylemmäs noussut aurinko toi 22 renkaan esiin, tai sitten näytemä oli siinä vain sen verran erilainen).

Toinen kuva on mosaiikkipinnalta. Siinä on alasivuaurinkoja vastapuolen "taivaalla". Nämä näkyivät vain yhdessä paikassa aivan rannan tuntumassa sillä järven kulmalla jossa operoin. Niiden kirkkaimmat heijastukset olivat kuin aurinko olisi heijastunut peilistä. Ei pystynyt katsomaan. Kolmannessa kuvassa on kaksi mulaatiota joissa lukitsin laatta-asennossa olevat kiteet atsimutaalisesti vähän eri rotaatioilla. Simulaatioiden kaukaiset sivuauringot ovat 120 ja 180 rotatoituneita sivuaurinkoja. Jälkimmäistä ei voi syntyä ilmassa leijailevilla kiteillä. Tähän liittyy myös yksi ja toinen video.  

Neljäs kuva on kuuden kuvan pino joka näyttää ala-120 sivuauringon. Se esiintyi laajoilla alueilla, aina siellä missä mosaiikkipinnoilla oli alasaurit. Siitä on myös video, mutta ilmiö näkyy huonosti Youtuben kompression jälkeen.

Muutakin mielenkiintoista eilen näkyi, mutta lisäilen niitä sitten tämän postin perään ajallaan. Kun säätiedotusta katsoo, niin järvien jäät saattaa hyvinkin olla tätä talvena paljaina jatkossakin, tarjoten siten uusia saumoja näille ilmiöille.

Lisätty simulaatioanimaatio. Katso kommentti alla.

Lisätty kuva värillisistä spoteista nadiirin seudulla. Tämä alue jäällä oli niille otollinen. Videossa näkyy kuinka valkeat kaaret kulkevat spottien läpi.

Ja vielä viimeinen video jossa näyttäsi olevan valkoisia kaaren pätkiä makro-kokoluokan rakenteissa.

Lisätty simulaatio joka näyttää nykin ja valkeiden kaarten synkronin.

Simulaatiot tehty HaloPoint -ohjelmalla.    


More similar observations
Additional information
  • Valonlähde
    • Auringonvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Pintahalo
  • Yleiset halomuodot auringonvalo
    • 46° rengas info

      46° rengas on suurikokoinen, yleensä punaisen ja vihreän värityksen hallitsema halorengas. Siitä nähdään tavallisesti vain lyhyitä osia, esimerkiksi zeniitinympäristönkaaren alapuolella.

      46° rengas on sekoitettavissa paljolti samanmuotoiseen 46° ylläsivuavaan kaareen. Tämä on mahdollista kuitenkin vain kun valonlähde on alle 32 asteen korkeudella, sillä tätä korkeammalla ei 46° ylläsivuavaa muodostu.

      Näiden kahden halon tunnistus tehdään usein 22° renkaan ja 22° sivuavan kaaren kirkkaussuhteen avulla. Havaintokokemuksen kartuttua myös huomaa, että 46° rengas on väreiltään hailakampi kuin briljantimpi 46° sivuava kaari.

      Silti tilanteet, joissa on hankala sanoa onko kyse 46° renkaasta vai 46° sivuavasta kaaresta, ovat melko tavallisia. Eräs syy tähän on se, ettei jääkiteiden liiketiloista johtuen renkaan ja sivuavan kaaren välillä ole välttämättä selvää rajaa, vaan eriasteiset välimuodot ovat mahdollisia.

      46° renkaan voi nähdä taivaalla noin 15 kertaa vuodessa. Lisäksi se on helposti nähtävissä lumen pinnalla kauniina spektrin värisinä kidekimalluksina.

       

      Hieno 46° rengas (nuoli) Kuun jääsumuhalonäytelmässä. Kuu on yli 32 asteen korkeudella, joten 46° ylläsivuavaa kaarta ei voi esiintyä. Jääsumussa näkyy tyypillisesti parempia 46° renkaita kuin yläpilvissä. Lisäksi Kuun halonäytelmien valokuviin saa Auringon halonäytelmiä helpommin hyvän 46° renkaan pitkien valotusaikojen vuoksi. Valotuksen aikana jääkidepilvet ehtivät liikkua, jolloin ne muodostavat kuvaan tasaisemman taustan jota vasten halot erottuvat paremmin. Kuva Jari Luomanen.  

       

      Jääsumuhalonäytelmä Kuun valossa, kuvaan on merkitty 46° ja 22° renkaat. Kuu on 29-30 asteen korkeudella, mikä mahdollistaisi 46° ylläsivuavan kaaren. 22° sivuavan kaaren puuttuminen kuitenkin kertoo ettei 46° sivuavaa kaarta voi olla halonäytelmässä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Tässä jääsumuhalonäytelmässä näkyvillä ovat harvinaisella tavalla sekä 46° rengas että 46° ylläsivuava kaari. Aurinko on sen verran matalalla, että zeniitinympäristönkaari (zyk) on 46° renkaasta erillään. Sensijaan se on aina kiinni 46° ylläsivuavassa kaaressa. Kuva Olli Sälevä. 

       

      Vaikka 46° rengasta ei visuaalisesti näkyisi taivaalla, on se mahdollista saada tyypillisesti esiin hyvän 22° renkaan sisältävistä halonäytelmistä valokuvauksen pinoamistekniikan avulla. Tässä yläpilvihalonäytelmässä on pinottu useita kahden minuutin aikana otettuja kuvia yhdeksi keskiarvokuvaksi ja näin saatu näkyville pitkä 46° rengas. Kuva Eetu Saarti. 

       

      22° ja 46° renkaat lumen pinnalla. Yksittäisissä kuvissa lumenpintahalot näkyvät tyypillisesti paljon heikommin kuin mitä vaikutelma paikan päällä oli. Pinoamalla päästään lähemmäksi visuaalista vaikutelmaa ja jopa sen yli. Pintahalosta otetaan useita kuvia niin että vaihdetaan paikkaa joka kuvan välillä esimerkiksi metrin verran. Otetut kuvat pinotaan tietokoneella yhdeksi summakuvaksi. Yllä oleva kuva on 69 kuvan pino. Kuva Jari Luomanen.

  • Harvinaiset halomuodot auringonvalo
    • Alasivuaurinko info

      Alasivuauringot näkyvät horisontin alapuolella. Ne sijaitsevat samassa määrin horisontin alapuolella kuin valonlähde on horisontin yläpuolella. Näiden värillisten halojen näkymiseksi havaitsijan alapuolella on oltava jääkiteitä. Tällainen tilanne on mahdollinen joko maanpinnalla jääsumussa tai lentokoneesta havaitessa.

      Jääsumussa alasivuaurinkojen voi nähdä kimaltelevan erillisissä kiteissä varjoista lumipenkkaa vasten. Korkealta paikalta katsoessa jääkiteitä voi olla havaitsijan alapuolella niin paljon, että alasivuauringot ilmenevät samanlaisina kiinteinä valoalueina kuten lentokoneestakin.

      Jääsumussa kirkkalla lampulla luodussa halonäytelmässä halotaivas on mahdollista kääntää ylösalaisin niin että alasivuauringot näkyvät horisontin päällä. Tämä tapahtuu sijoittamalla lamppu horisontin alapuolelle. Koska alasivuauringot aiheuttavat laattakiteet ovat vaakasuunnassa leikattavissa kahteen symmetriseen puolisoon, näkymä vastaa täydellisesti sitä mitä näkyisi horisontin alapuolella jos valo olisi horisontin päällä.

      Lentomatkoilla alasivuauringot eivät ole erityisen harvinaisia, mutta ne ovat lyhytaikaisia ja saattavat siksi mennä sivu suun. Jääsumussa puolestaan on helppoa unohtaa katsoa maata vasten näkyvää alasivuauringon värillistä kidevälkettä.

      Alasivuauringot on mahdollista talvella havaita myös jään pinnalla. Tällöin ne syntyvät joko jäälle kasvaneissa kiteissä tai harvemmin jäälle ilmasta laskeutuneissa kiteissä. Niitä voi nähdä myös kuuraisen auton lasi- ja peltipinnoilla.

       

      Kirkas valkoinen ala-aurinko ja sen molemmilla puolilla näkyvät värilliset alasivuauringot lentokoneesta kuvattuna. Halot sijaitsevat aina yhtä paljon horisontin alapuolella kuin Aurinko on horisontin yläpuolella. Kuva Jouni Finnilä.

       

      Alasivuauringot jään pinnalle sataneissa kiteissä. Kuva Ágnes Kiricsi.

       

      Alasivuauringot jään pinnalle kasvaneissa kiteissä. Kuva Jari Piikki.

       

      Kirkkalla lampulla jääsumuun luodussa halonäytelmässä on horisontin alapuoliset halot, alasivuaurinko ja ala-aurinko, saatu kiepsautettua horisontin päälle sijoittamalla lamppu horisontin alapuolelle. Tavallinen sivuaurinko näkyy horisontin alapuolella lampun tasossa. Kuva Jari Luomanen.

       

      Alasivuauringot auton kuuraisessa tuulilasissa. Sivuaurinkojen läpi kulkee heikko alahorisonttirengas. Valonlähteenä käytetty lamppu on kuvan yläosassa konepellin päällä. Jos valonlähde on tuulilasin toisella puolella, kyse on tavallisista sivuauringoista. Kuva Marko Riikonen.

    • 120° alasivuaurinko info

      120° alasivuaurinko on horisontin alapuolella näkyvä valkea valopallo, joka sijaitsee horisonttia pitkin mitaten 120 asteen päässä valonlähteestä. Halo on mahdollista nähdä lähinnä joko lentokoneesta tai jääsumussa kirkkaan kohdevalon avulla.

      Jääsumussa lamppu hyvä sijoittaa horisontin alapuolelle. Tämä kääntää halotaivaan ylösalaisin jolloin 120° alasivuauringot ovat helpommin havaittavissa horisontin päällä. Koska 120° alasivuauringot aiheuttavat laattakiteet ovat vaakasuunnassa leikattavissa kahteen symmetriseen puolisoon, näkymä horisontin yläpuolella vastaa täydellisesti sitä mitä näkyisi horisontin alapuolella jos valo olisi horisontin päällä.

       

      Valokuva 120° alasivuauringosta Prahan yllä. Liljequistin alasivuaurinkona merkityn halon pätkän vaihtoehtoinen tulkita saattaisi olla myös alahorisonttirengas. Kuva Tomas Trzicky.

       

      Kirkkaalla lampulla jääsumuun luotu halonäytelmä jossa näkyvät alahorisonttirengas, 120° alasivuauringot ja Liljequistin alasivuauringot. Lamppu on sijoitettu horisontin alapuolelle. Kuvan keskellä on valokeilan jääsumuun projisoima havaitsijan varjo. Kuva Jari Luomanen.

       

      Kirkkaalla lampulla jääsumuun luotu halonäytelmä jossa näkyvät muun muassa 120° alasivuauringot. Lamppu on sijoitettu horisontin alapuolelle, jolloin 120° alasivuauringot esiintyvät horisontin yläpuolella. Sama koskee tietenkin myös kuvan muita horisontin alapuolisia haloja, Liljequistin alasivuaurinkoa ja nadiirinympäristön Kerniä. Sensijaan tavalliset 120° sivuauringot ja Liljequistin sivuaurinko näkyvät horisontin alapuolella lampun tasossa. Jälkimmäinen ilmenee hyvin heikkoina valoalueina hankea vasten. Kuva Marko Riikonen.

    • Pinta-aurinkokaaret [Luomanen] info

      Pinta-aurinkokaaret eli Luomasen kaaret ovat lumen pinnalla näkyviä leveitä kaaria. Teoriassa ne risteävät itseään valonlähteessä.

      Nämä eksoottiset aurinkokaaret ovat aitoja pintahaloja, sillä niille ei löydy vastineita ilmassa leijailevien kiteiden aiheuttamista aurinkokaarista - ne risteävät valonlähdettä eri kulmassa kuin taivaalla näkyvät aurinkokaaret. 

      Pinta-aurinkokaaria on havaittu kaksi - toinen niistä leikkaa horisontaalitasoon nähden jyrkässä ja toinen loivassa kulmassa. Näistä edellinen voi olla havaintojen perusteella hyvin voimakkaasti kehittynyt, kun taas jälkimmäinen - joka on havaittu vain kerran - on varsin harvoista valaistuista kiteistä muodostunut laaja valo-alue.  

      Pinta-aurinkokaaret syntyvät valon heijastuessa lumen pinnalle tiettyyn asentoon kasvaneista kiteistä. Valon heijastus joka aiheuttaa "jyrkkäkulmaisen" pinta-aurinkokaaren, tapahtuu noin 20 astetta horisontaalitasosta kallellaan olevasta kidepinnasta. "Loivakulmainen" pinta-aurinkokaari puolestaan muodostuu heijastuksesta pinnasta, joka on noin 70 astetta kallellaan horisontaalitasosta.

      Pinta-aurinkokaarista on saatu havaintoja vain kourallinen. Yhdessä havainnossa kaaret ovat epäsymmetrisiä kiteiden asennon atsimutaalisen preferenssin vuoksi. Tämän epäillään olevan seurasta tuulen vaikutuksesta.

       

      Jyrkkäkulmainen pinta-aurinkokaari näkyy kahtena voimakkaana valoalueena pelto-aukealla. Loivakulmainen pinta-aurinkokaari ei erotu tässä pienikokoisessa kuvassa, katso kuvat isommassa koossa. Kuva Jari Luomanen.

      Simulaatio jyrkkä- ja loivakulmaisista pinta-aurinkokaarista yllä olevaan valokuvaan. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

       

      Pinta-aurinkokaari kuvattuna samalla paikalla kuin ylinnä olevassa kuvassa, mutta yöllä. Valonlähteenä salamavalo. Kuva Jari Luomanen.  

       

      Pinta-aurinkokaari. Kuva Marko Riikonen

       

      Tämä heikosti näkyvä, meren rannalla kuvattu pinta-aurinkokaari on epäsymmetrisesti kehittynyt. Se on havaittiin samana päivänä samalla yllä oleva tapaus. Nähtävästikin meren rannalla käynyt voimakkaampi tuuli oli saanut aikaan kiteiden kasvun atsimutaalisen preferenssin, minkä seurauksena halo vääristyi. Kuva Jarmo Moilanen.

    • Tunnistamaton info

      Tunnistamaton, erikoinen, outo halomuoto. Jos ylläpito tunnistaa kohteen, lisätään se tunnistus ja poistetaan tämä ilmoitus havainnosta.

      Hyvin harvoin voi löytyä kokonaan uusi halo, jolloin sen havainto pysyy luokassa "tunnistamaton", kunnes kohde saa nimen tai työnimen.

Comments: 8 pcs
Tero Sipinen - 11.1.2020 klo 22.54 Report this

Melkoista! Eli sama kiteiden paikallisesti vaihteleva rotaatio monisteli 120-alasaurit ja siirteli niiden Auringon puolella näkyneiden kaarien paikkaa?

Marko Riikonen - 11.1.2020 klo 23.06 Report this

Joo, tiukasti rykmentoituneita kiteitä siellä täytynee eri suuntiin osoittaen olla mikä nämä kaikki ilmiöt selittää. HaloPointtia pyörittelemällä olen saanut jonkinlaisia simulaatioita muunkin tyyppisistä esiintymistä. Ehkä kaikki tapaukset HaloPointilla saisi toisinnettua, mutta mulla tuo aivokirurginen osaaminen on sen verran heikkoa, ettei meinaa aina tajuta missä asennoissa ne kiteet simulaatioissa on kun atsimutaalinen lukitseminen otetaan peliin.  

Mikko Peussa - 11.1.2020 klo 23.15 Report this

Näitä on kyllä mielenkiintoista ihmetellä ja yrittää opetella ymmärtämään. Eikä varmaan monikaan silti opi kaikkea edes elämänsä aikana. Ei riitä pelkkä päivittäinen vilkaisu halolistaan.

Turun seudulle tarvitsisi saada nyt jonkinlainen luentoilta haloista ammattilaisen toimesta. Haloista innostuneita harrastajia on kyllä jonkin verran. Kukas ottaa vinkistä vaarin ja alkaa järjestellä haloiltaa näille seuduille?

Marko Riikonen - 11.1.2020 klo 23.21 Report this

Täsmennetäänpä tuota havaintoni "Simulaatioiden kaukaiset sivuauringot ovat 120 ja 180 rotatoituneita sivuaurinkoja." Sen on epäselvä noin, parempi yhdellä sanalla lisättynä: "Simulaatioiden kaukaiset värilliset sivuauringot ovat 120 ja 180 rotatoituneita sivuaurinkoja.

Mutta riippumatta atsimutaalisesti lukitun laatta-asentoisen kiteen rotaatiosta, 120 asteen kulmassa auringosta pitäisi kai aina olla sivuarinko. Eipä siis mikään ihme kun näissä videoissa näyttäsi sillä kulmalla pysyvän valkeat läikät sitkeästi. Pitäisi tehdä simuanimaatio, jossa rotaatiota vaihtaa yhden asteen välein. Valitettavasti minulla ei HaloPointin batch-simulointi toimi, joten joutuisi tekemään käsin. 

Marko Riikonen - 12.1.2020 klo 15.33 Report this

Lisäsin viidenneksi kuvaksi simuanimaation, jossa on kierretty atsimutaalisesti lukittua kidettä yksi aste kerrallaan 60 asteen verran. Katsoin myös mitä valonkulkuja sieltä löytyy. Alahorisonttirenkaan tasossa liikkuvat valkoiset spotit ovat alahorisonttirenkaan valonkulkuja, liikkuvat värilliset spotit ovat 120 rotatoituneiden alasivuaurinkojen valonkulkuja (kuten 32567). Tavallisilla alasivuauringoilla (325) on vain liikkuvat elementit, tosin pysyvät aika isolla rotaatioalueella paikallaan. 120 sivuauringoilla on vain paikallaan pysyvä elementti, sen valonkulkuja ei löydy liikkuvista elementeistä. Sitten tuossa on myös alazeniitinympäristönkaaren ja ala-Kernin elementit.

Tällaisen käsityksen muodostin noin pikaisesti asiaa tarkasteltuani. Kuvat ovat myös ladattavissa. StoneImage Viewerillä saa tasaisesti liikkuvan animaation.

Jouni Hovi - 12.1.2020 klo 17.49 Report this

Eihän näistä pysy enää yhtään mitenkään kärryillä :D

Samapa tuo sillä eihän täällä ole enää edes jäätä havaittavaksi asti.

 

Marko Riikonen - 13.1.2020 klo 16.24 Report this

No ei tässä itsekään pysy kärryillä. Tuokin simu selittää vain periaatteellisella tasolla mitä on meneillään. Kun katsoo tarkemmin, niin huomaa ettei simussa ole spektriläikkiä ala-120 saureista ala-auringon suuntaan pitkällä pätkällä, mutta kuvassa kuitenkin näkyy heti kaksi väreiltään vastakkaissuuntaista spektriläikkää tuolla alueella. Ne on kyllä simuloitavissa. Tässä nykyisessä simussa on regulaareja oppikirjahexagoneja, mutta kokeilin juuri jos ottaa peliin eksootisempia hegaxoneja, sitten saa tuonne väliinkin värillisiä sivuaurinkoja. Ja niitä on silloin myös alle 22 asteen etäisyydellä alasivuauringoista. Pitänee tutkia asiaa lisää.

Marko Riikonen - 15.1.2020 klo 13.48 Report this

Jos kiinnostaa, lisätty kaksi videota joihin linkit havaintotekstin lopussa. Lisätty myös kuva ja uusi simuanimaatio.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.