Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Revontuliharso - 9.3.2004 klo 22.00 Kustavi Observation number 87834

Visibility I / V

Alustavassa 1200 repodian tarkistuksessa (6000:sta) varhaisin silmiin sattunut dyynijuttu näkyy kuudessa diassa. Myös tuolloin olin merkinnyt oudon rakenteen diakehykseen, mutta jättänyt ilmiön sinne lepäämään. Ajattelun laiskuutta, mutta toisaalta pitää yrittää olla itselle armollinen, sillä yövalvominen ja kaikki diatouhu kehystämisineen ja merkintöineen vei isosti aikaa ja voimia - varsinkin kun aamulla on töihin lähtö. Ihan extreemisti esimerkiksi 21./22.10.2001 valotin yhtenä yönä reposia 34 pitkää rullaa. (Havainnon kellonaika tähtien suunnan avulla.)


More similar observations
Additional information
  • Kirkkaus
    • Himmeät revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

    • Dyynit info

      Dyynit

      Dyynit ovat himmeä ja hyvin harvinainen muoto, joka on toistaiseksi yhdistetty alkuillasta näkyviin revontuliin.

       

      Revontulidyynit voidaan helpoiten sotkea alapilvirihmoihin. Ilmiökuvauksen täyttääkseen revontulissa pitää esiintyä samansuuntaisten viivojen muodostama, raidallinen kuvio. Raidat ovat helpoiten tunnistettavissa aivan revontulten etureunassa, mutta niitä saattaa esiintyä myös muun revontulen seassa.

      Dyynirevontulet ovat näkyvissä samansuuntaisesti juovittuneena lauttana. Kuva: Tapio Terenius

      Raidallisen dyynilautan reunassa voi toisinaan olla voimakastakin aaltoilua.

      Dyynilautan reunan aaltoilu voi vaihdella vähäisestä jopa suurialaiseen (kuvassa). Kuva Pirjo Koski

Comments: 1 pcs
Matti Helin - 30.1.2020 klo 07.40 Report this

Tässäpä taitaa olla varhaisin dyynihavainto koskaan. Onneksi olkoon :) 

 

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.