22° ylläsivuava kaari on suoraan Auringon päällä näkyvä värillinen kaari. Yleensä se nähdään 22° renkaan kanssa, jota se sivuaa.
22° ylläsivuavan kaaren muoto vaihtelee Auringon korkeuden mukaan. Matalalla Auringolla se on melko jyrkkä V-muoto. Korkealla Auringolla 22° yllä- ja allasivuavat kaaret muodostavat yhden kokonaisen halon, joka on vaakaellipsin muotoinen, tai hyvin korkealla Auringolla täysin rengasmainen. Suomessa Aurinko tai Kuu ei kuitenkaan nouse niin korkealle, että täysin rengasmainen 22° sivuava kaari olisi mahdollinen.
Sivuavat kaaret eivät luonnossa ole useinkaan edellä kuvatun ideaalitapauksen kaltaisia. Esimerkiksi matalalla Auringolla ylläsivuava kaari saattaa selkeän V-muodon sijaan näkyä pelkkänä kirkastumana 22° renkaan yläosassa.
22° yllä- ja allasivuava kaari yhtyvät teoriassa jo valonlähteen korkeudella 29 astetta. Alhaisin valonlähteen korkeus millä täydet sivuavat on luonnossa valokuvattu on 40 asteen tuntumassa. Useimmiten vielä 50 asteen korkeudellakin - mikä on suurinpiirtein kesäauringon keskipäivän korkeus Etelä-Suomessa - yllä- ja allasivuava kaari näkyvät erillisinä.
Hyvin korkealla Auringolla esiintyvä renkaan muotoinen 22° sivuava ei eroa muodoltaan 22° renkaasta, mutta vahvoja viitteitä sen osuudesta ilmiöön antaa renkaan epätavallisen suuri kirkkaus ja terävyys.
Talvella jääsumussa näkyy joskus ulkovalojen tuottamia pilareita jotka päästään haarautuvat V-muodoksi. Nämä ovat 22° ylläsivuavia kaaria.
Kirkkaan ulkovalaisimen alla on mahdollista seurata 22° sivuavan valonlähteen korkeudesta riippuvaa muodonmuutosta liikkumalla lähemmäksi ja kauemmaksi valosta. Halo ilmenee lampun valossa kauniina, erillisistä kiteistä muodostuneena kolmiulotteisena pintana.
22° sivuava kaari on yleinen halo jonka voi havaita noin 100 kertaa vuodessa. Vuoden lämpimämmällä puolisikolla on hyvä olla tarkkana ettei sekoita sitä ylempään 23° parheliaan, joka lämpöaaltojen aikaan on 22° sivuavaa kaarta yleisempi halo.

Matalan Auringon 22° ylläsivuava kaari. Kuva Arja-Sisko Airila.

Matalan auringon 22° ylläsivuava kaari. Näkyvillä on myös pilari ja heikot sivuauringot sekä hyvin heikosti 22° rengasta. Kuva Jouni Reivonen.

Auringon päällä näkyvät 22° ylläsivuava kaari ja 22° rengas. Kuva Jari Luomanen.

Jääsumuun muodostunut täysi 22° sivuava kaari Kuun ympärillä. Näkyvillä on myös muita haloja. Ylä- ja alakoverat Parryn kaaret ovat tiiviisti kiinni 22° sivuavassa ja lähinnä vain kirkastavat sitä. Niiden voi kuitenkin havaita heikosti erkanevan 22° sivuavasta kaaresta. Kuva Jukka Ruoskanen.

Toiselta puolelta täysi 22° sivuava kaari ja 22° rengas. Kuva Marko Riikonen.

Täysi 22° sivuava kaari ja 22° rengas yläpilvessä. Kuva Jukka Ruoskanen.

Tämä rengas hyvin korkealla taivaalla olleen Kuun ympärillä lienee terävyytensä perusteella 22° sivuavan kaaren dominoima. Kuva Marko Riikonen.

Silloin tällöin jääsumuun syntyvät ulkovalojen pilarit jakautuvat päistään V-muotoon. Kyse on 22° ylläsivuavasta kaaresta. Kuva Veijo Timonen.

Simulaatiot 22° sivuavista kaarista viidelle valonlähteen korkeudelle. Kun valonlähde nousee yli 75 asteen, 22° sivuava kaari on renkaan muotoinen. Viivalla on piirretty 22° rengas ja horisontti. Oikeassa alakulmassa on simulaatioissa käytetty kide sekä 22° sivuavan kaaren valonreitti. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.
Nyt on rajua kamaa! Onnittelut Erkki. Ylläpito lisäsi Trickerin, ala-aurinkokaaren, Wegenerin ja vasta-auringon.
Neljännen kuvan vasemman reunan suunnalta olisi hyvä saada lisäkuvia; onko vasemmalla artefakti vai jotain muuta. (EDIT: Se on alavasta-aurinkokaari. Halot oikealla ovat ala-aurinkokaari ja aurinkokaari.)
USMilla voisi joku tutkia näkyykö 3. kuvassa 46 asteen allasivuavasta viitettä ja onko 46 asteen renkaan lakikohdassa mitään lisää. Huikea näytelmä!
Huhhuh, mahtava saalis!
Onpas ollu komiaa settiä. Tietysti juuri tänään jouduin olla ikkunattomassa kopissa koko aamupäivän.
Komea setti upeita haloja ja hyvin taltioitu!
Kiitos Erkki kuvalisäyksestä, nyt hahmottaa selvästi missä kohden tuo 4. kuvan vasemman reunan kaari on. Se on alavasta-aurinkokaari. Sama näkyy tietysti jo suoraan vastapuolelta otetussa kuvassa hennon Trickerin molemmin puolin vahvana. Upea rariteetti.
No on melkoinen hässäkkä, kaarta ristiin rastiin niin että heikompaa heikottaa! Sen verran kokosin itseni, että kaivoin (ja merkkasin) 46 allasivuavan (kuvasta kolme löytyi heikkona). Nelikutosen lakikohta näyttää vähän paksuuntuneelta, etten nyt sentään kulmikkaaksi sanoisi. Mutten mitään varmaa saanut irti.
Huh, nyt lentää sateenkaaria päästä. Pelottaa edes ajatella mitä tuolta VIELÄ voisi usmaamalla löytää.
Tajuton setti!
Kiitos kaikille kommentoijille!
Kiitos myöskin ylläpidolle erinomaisesta halo-oppaasta. Kannattaa kaikkien haloilmiöista kiinnostuneiden käydä tutustumassa niihin. Siellä on mm. hyviä kuvia eri halonimikkeiden takana. Ilman niitä ei voisi teitää mitä kaikkea taivaalta löytyy.
Melko vaikuttavaa settiä! Olisko Jouppiskalla olleet tykit päällä, kun on ollut noin hyvin jääkidettä ilmassa...
Kyse oli melko matalalla leijailevasta jääsumusta kesto vähän vaille tunnin. Ilma oli täysin tyyni. Joupiskan suunnalta ei näyttänyt tuleva mitään tykkien lumipilviä. Joupiskalla varmaan tykit olivat päällä. Epäilen kuitenkin että kyse ei ollut siitä. Sumu haihtui kokonaan auringon noustessa yhä korkeammalle. Matkaa Joupiskalle on noin neljä kilometriä.
Kovan luokan näytös. Hankala sanoa 46 kontakteista, luulisi että on siellä olleet, kuvasta ei vain ihan varmuuteen voi mennä. Tässä on hyvin voinut olla Ounasvaarankaari taivaan lakipisteessä tuossa näytelmän terävämmässä vaiheessa (kuva 4). Ja jos 46 kontaktit, sitten Lowitz-orientaatiosta syntyvät 120 kaaret 120 sivuaurinkojen kohdalla. Lumitykityksestä tällainen on syntynyt, ei näitä muuten tule.
Upea halokattaus ja taltiointi! Onnittelut harvinaisuuksista!
Upeat kuvat. Onnittelut havainnosta.
Upeat talvihalot, komea listaus erilaisista halomuodoista.
Hieno setti!
Upea näytelmä ja oikein hyvin taltioitu.
Riikonen tuossa jo muistutti että kannattaa aina ottaa joku kuva maksimivaiheessa suoraan zeniittiin. Siellä voi olla niitä heikkoja harvinaisia kaaria (Kernistä alkaen) joita ei tahdo tulla huomioitua jos on ns. vähänkään jäykempi niska.
Kiitos tärkeästä muistutuksesta. Olen kuullut kyllä tuon suosituksen zeniitin kuvaksesta ennenkin useampaan kertaan. Olen kuitenkin tyhmyyttäni edennyt vasta auringon vastapuolen kuvaukseen. Ehkä seuraavalla kerralla muistan tuonkin. Muistakaa toki muutkin halokuvaajat, vaikka siellä ei näkyisi mitään paljaalla silmällä. Ottakaa toki kuva sieltäkin. Kuva on ueimmiten otettava silloin manuaalisella etäisyyden säädöllä.
Oho, nyt on kyllä järkyttävän komea halonäytelmä!!