Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Yli puoli taivasta revontulia - 30.3.2020 klo 22.30 - 31.3.2020 klo 00.10 Rovaniemi Observation number 89520

Visibility IV / V

Sari Pietikäinen, Corona Borealis, Rovaniemi

Hups. Väsytti hurjasti edellisen yön kuvaaminen, mutta onneksi viime hetkellä tein päätöksen lähteä pihalle. Kameran akutkin oli osittain lataamatta lähdön hetkellä.. Tulet loimotteli kirkkaana taivaalla jo lähestyessäni lähintä mahdollista kuvauspaikkaa. Siellä oli "yllättäen" muutama muukin samalla asialla, ja piti ihan parkkipaikkaa etsiä ennenkun pääsin asiaan. Enpä ole tälle kaudelle tämmösiä reposia nähnyt. Koko ajan tapahtui monessa suunnassa, niin ettei tiennyt mihin ois kameran suunnannut. Kuu ja Venus toivat kuvaamiseen omat haasteensa, mutta itse tykkään niistä, vaikka ne tulilta vähän tehoa vievätkin kuvissa.
Suurimman osan ajasta minkä olin paikalla oli jonkunsortin korona päällä. Tosin yllättävän himmeänä verrattuna muuhun tapautumaan taivaalla. Reposet oli selvästi vihreät silmin katsottuna, ja välillä oli havaittavissa violetteja säteitä. 

Ois sinne jääny vielä kuvattavaa, mutta oikeastaan onni, että akut lopulta hyytyi, koska videopalaveri heti aamusta... :D Huhhuh.


More similar observations
Additional information
  • Kirkkaus
    • Kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Revontulikorona info

      Revontulikorona (englanniksi corona) on magneettiseen taivaanlakeen eli zeniittiin, hieman havaitsijan zeniitin eteläpuolelle muodostuva viuhkamainen, tavallisimmin säteistä tai vöistä koostuva rakenne. Korona on yleensä revontulinäytelmän kauneinta antia. Se on kirkas ja aktiivinen, mutta toisaalta myös lyhytaikainen.

       

      Revontulikorona. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Revontulikorona. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Vöistä muodostunut korona. Kuva Markku Ruonala.

       

      Revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

  • Muita erityispiirteitä
    • Violetteja revontulia info

      Yleensä Lapissa tai etelässäkin kovemmissa revontulinäytelmissä voi nähdä violetteja revontulia. Yleisin väri revontulissa vihreän ja punaisen ohella.

    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

Comments: 8 pcs
Satu Juvonen - 1.4.2020 klo 11.58 Report this

Upeita kuvia!

Eero Karvinen - 1.4.2020 klo 12.11 Report this

Hyvin erottuu "Structured diffuse aurora" alue kuvista.

Pentti Ketola - 1.4.2020 klo 13.02 Report this

Kauniita kuvia, jokaiselle jotakin!

Heidi Rikala - 1.4.2020 klo 17.56 Report this

Komeat revontulet ! Eero Karvisen kommentissa mainitaan "Structured diffuse aurora" niin mitä se tarkoittaa?

Eero Karvinen - 1.4.2020 klo 21.25 Report this

Se on tuo revontuliovaalin eteläinen diffuusi, yleensä kaarimainen alue, joka liittyy alimyrskyn kehittymiseen. Suoraan alapuolelta näkee siinä alueessa erilaisia rakenteita, kuten tuossa vitoskuvassa. Siinä on Van Allenin vyöhykkeen ja plasmalevyn rajapinta. Eteläreunassa on hyvin energeettisiä elektroneja, pohjoisreunassa vähemmän energeettisiä elektroneja.

Olli Sälevä - 1.4.2020 klo 22.05 Report this

Hienot kuvat. Onko tietoa olivatko muut kuvaajat paikallisia vai vieläkö oli turisteja joukossa?

Sari Pietikäinen - 1.4.2020 klo 22.45 Report this

Kiitos kaikki!
Enpä minäkään tiennyt mitä tuo "structured diffuse" tarkoittaa. Piti oikein googlata, mutta en välttämättä ole yhtään viisaampi edelleenkään. :D 

Olli: Koitin pysytellä etäällä muista kuvaajista, mutta kyllä sieltä ainakin englantia kuului. Ehkä pari turistia. Muutamaan vaihto-opiskelijaan törmäsin viikko sitten, nekin oli kotiin lähdössä. Parkkipaikan tungoksesta päätellen porukka oli enimmäkseen paikallista. :D Turistithan tulis bussilla.

 

Raija Ollikainen - 2.4.2020 klo 06.28 Report this

@Sari, hienot kuvat! @Eero Karvinen, hienot kommentit! Poikkeustilan ajalle riittää nyt googlailtavaa, saa nähdä riittävätkö älli ja vieteri. ;D

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.