Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Harvinaisia halomuotoja - 24.5.2020 klo 19.25 - 24.5.2020 klo 20.45 Reading, Iso-Britannia Observation number 90861

Visibility IV / V

Reima Eresmaa, Ursa (Helsinki)

Matalan auringon pyramidikidenäytelmä jonka pääroolihahmona ylempi 20° parhelia ja sivurooleissa erinäisten astelukujen renkaita ja mahdollisesti joku parheliakin.

Epämääräiset ja himmeät rengashalot kiinnittivät huomioni pihapelien lomassa ja katsoin asiakseni kuvata näytelmää. Ensi vaiheessa kuvasin kotipihasta (pretty good privacy), myöhemmissä vaiheissa lähiniityiltä joissa näkymä on avoin horisonttiin asti (no privacy). Keskipilvisyydelle en mahtanut oikein mitään.

Pääkuva on yksittäinen ja maltillisesti käsitelty ruutu näytöksen loppuvaiheesta.

Kuvat 2-5 ovat pinoja joissa vaihteleva määrä ruokaa sisällä. Gradientit on vähennetty ja histogrammit venytetty kaikissa näissä, ja oikeissa puoliskoissa vielä B-R kaiken tämän päälle. Auringon korkeudet näissä ovat suunnilleen 11°, 9°, 7° ja 2°.

Kuvat 6 ja 7 ovat samasta pinosta veistettyjä. Tässä kohden auringon korkeuskulma on n. 1,5°.

Merkkasin muotoja sen mitä kehtasin, eli ainakin nuo 20°, 23° ja 35° renkaat sekä 20° parhelia ovat omasta mielestäni aika selviä tapauksia. Nämä kaikki myös näkyivät visuaalisesti suuren osan ajasta, jos ei muuten niin ainakin peilin kautta. Tulkinnanvaraisempia tapauksia voisi olla 18° rengas ja 35° parhelia; näitä en nyt ainakaan vielä merkannut havaintoon.


More similar observations
Additional information
  • Valonlähde
    • Auringonvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Yläpilvet
  • Yleiset halomuodot auringonvalo
    • Auringonpilari info

      Auringonpilari on valonlähteestä ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

  • Harvinaiset halomuodot auringonvalo
    • 18° rengas [Rankin] info

      18° rengas eli Rankinin halo on yksi kuudesta rengasmaisesta halosta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Tyypillisesti 18° rengas on kirkkaampi Auringon sivuilla ja voi puuttua kokonaan Auringon ylä- ja alapuolelta. Jos renkaassa on selkeät kirkastumat Auringon tasossa, nämä ovat 18° parhelioita.

      Rankinin halon voi odottaa näkevänsä taivaalla noin kolme kertaa vuodessa. Tätä, niin kuin muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Jääsumussa pyramidihaloja tavataan Suomessa hyvin harvoin. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen niukkuus maassamme.  

      Lohtua kuitenkin tarjoaa se, että kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tosin suoraan on tähän mennessä lumella nähty vain 9° ja 24° renkaita, muut halot on saatu esille ottamalla halonäytelmästä useita valokuvia, jotka on sitten pinottu yhdeksi keskiarvokuvaksi. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Hyvä seikka on, ettei lämpötilojen tarvitse olla tällöin läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

      Pyramidihalonäytelmä, jossa on mukana 18° rengas (nuoli). Kirkas kaari auringon päällä on ylempi 23° parhelia. Kuva Jari Luomanen.

       

      Pyramidihalonäytelmä 18° renkaalla. Kuva Mika Aho.

       

      Keskiarvopino halonäytelmästä lumen pinnalla paljastaa useita pyramidirenkaita, joiden joukossa on myös 18° rengas.Kuva on pinottu 379 yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

    • 20° rengas [Burney] info

      20° rengas eli Burneyn halo on yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Se nähdään tavallisesti 18° renkaan yhteydessä, mutta on tätä harvinaisempi. Hyvin harvoin 20° rengas esiintyy ilman 18° rengasta.

      Paljain silmin katsoessa Burneyn halo ei välttämättä erotu 18° renkaan ulkopuolelta, mutta kuperan peilin kautta havaittuna ilmiö tulee helpommin esiin. Se mikä paljain silmin näytti yhdeltä renkaalta, jakautuukin kahdeksi renkaaksi, joiden välissä on kapea kaistale tummempaa taustataivasta.

      20° renkaan voi nähdä keskimäärin kerran vuodessa. Kameran avulla sen saa saaliiksi usemmastakin pyramidihalojen näytelmästä, varsinkin jos ottaa runsaasti peräkkäin kuvia jalustalta ja pinoaa ne keskiarvokuvaksi.

      Burneyn haloa, niin kuin muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Pyramidihaloja tavataan selvästi harvemmin kotimaan talven jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen vähäisyys maassamme.

      Toisaalta kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tähän mennessä lumella on paljain silmin nähty vain 9° ja 24° renkaita, mutta muut renkaat on saatu esille kuvia pinoamalla. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Hyvä puoli on, ettei lämpötilojen tarvitse olla läheskään niin alhaisia, kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

       

      Pyramidihalonäytelmä 20° renkaalla. Kuva Mika Aho.

       

      Pyramidihalonäytelmä jossa on muun muassa 20° rengas (ulompi nuoli) ja 18° rengas (sisempi nuoli). Kuva Jari Luomanen. 

       

      Keskiarvopino halonäytelmästä lumen pinnalla paljastaa useita pyramidirenkaita, joiden joukossa on myös 20° rengas.Kuva on pinottu 379 yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

    • 23° rengas [Barkow] info

      23° rengas eli Barkowin halo on yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä.

      23° renkaan tunnistamista hankaloittaa 22° renkaan läheisyys. Ne ovat vain yhden asteen päässä toisistaan, minkä vuoksi ne samaan aikaan esiintyessään lähes aina sulautuvat yhteen. Lisäksi halonäytelmässä voi olla vielä 24° rengas, jolloin kaikki kolme rengasta muodostavat yhden paksun renkaan.

      Toisinaan Barkowin halo kuitenkin esiintyy ilman 22° rengasta. Halonäytelmän koostumuksesta on jossain määrin mahdollista tehdä päätelmiä siitä, onko pyramidihalonäytelmässä 22° rengas vai ei.

      Jos muut halot ovat 18°, 20° ja 35° renkaita, tällöin ei 22° rengasta halonäytelmässä välttämättä ole, sillä edellä mainitut renkaat synnyttävässä pyramidijääkiteessä ei tarvitse olla pintoja 22° renkaan valonreitin toteutumiselle. 22° renkaalta näyttävä halo on silloin todennäköisimmin 23° rengas.

      Jos taas pyramidihalonäytelmässä on 9° rengas, tällöin myös 22° rengas on todennäköisesti taivaalla, sillä 9° renkaan muodostus vaatii osin samoja jääkiteen pintoja, joista 22° rengas syntyy. Aivan kaikissa tapauksissa näin ei kuitenkaan ole. Jos 22° renkaan valonreitin vaatima kidepinta pyramidikiteessä on kovin kapea, ei 22° rengasta välttämättä näy.

      On myös muistettava, että jääkidepilvessä voi esiintyä tavallisia prismaattisia kiteitä pyramidikiteiden lisäksi (yläpilvissä nämä voivat olla myös eri kerroksissa), jolloin 22° rengas syntyy halonäytelmässä pyramidirenkaista riippumatta.

      Täyden varmuuden saaminen 22° vs. 23° renkaan tunnistusongelmassa vaatii halon säteen mittausta. Mittaus voidaan tehdä havaintotilanteessa jonkinlaisella mittatikulla tai jälkeenpäin luotettavammin valokuvasta. Kovin himmeät halot eivät kuitenkaan ole mittaukseen otollisia.

      Tapauksia, joissa Barkowin halo esiintyy ilman 22° rengasta osunee yhden aktiivihavaitsijan kohdalle viitisen kertaa vuodessa. Useimmiten 23° rengas näyttäytyy yksinäisen 23° parhelian kanssa. Rengas on himmeä ja saattaa esiintyä vain lyhyinä segmentteinä 23° parhelian juuressa.

      Barkowin haloa, niin kuin muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Huomattavasti harvemmin pyramidihaloja tavataan Suomessa jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen vähäisyys maassamme.

      Lohtua kuitenkin tarjoaa se, että kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tosin suoraan on tähän mennessä lumella nähty vain 9° ja 24° renkaita. Muut pyramidirenkaat on saatu esille ottamalla halonäytelmästä useita valokuvia, jotka on sitten pinottu yhdeksi keskiarvokuvaksi. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Lämpötilojen ei tarvitse olla läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

      Pyramidihalojen näytelmä, jossa ulompi nuolen osoittama halo on todennäköisesti 23° rengas. Sisempänä auringon sivuilla näkyy 18° parheliat ja niistä jatkeina himmeästi 18° rengasta.  Kirkkain halo auringon päällä on 23° parhelia. 22° rengasta halonäytelmässä ei luultavimmin ole, mutta tämä pitäisi vielä varmistaa mittauksella, mikä kuitenkin saattaa olla hankalaa renkaan himmeyden vuoksi. Ylempi kuva on yksittäinen kuva, alempi on pino neljästä kuvasta 76 sekunnin ajalta. Yksittäisessä kuvassa 23° rengas näkyy heikommin. Kuva Marko Riikonen.

       

      Normaalisti 22° ja 23° renkaat sulautuvat yhteen, mutta tässä poikkeuksellisen laadukkaassa halonäytelmässä ne erottuvat toisistaan. Kuva Mika Aho.

       

      Keskiarvopino halonäytelmästä lumen pinnalla paljastaa useita pyramidirenkaita. 22°, 23° ja 24° renkaat erottuvat toisistaan. Kuva on pinottu 379 yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

    • 35° rengas [Féuillee] info

      35° rengas eli Féuilleen halo yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Halo on yleensä siinä määrin himmeä, että sen huomaaminen vaatii kuperan peilin kautta katsomista.

      Valokuvia pinoamalla Féuilleen halo on saatu esiin monista pyramidihalonäytelmistä, joissa sitä ei näkynyt visuaalisesti. Tässä menetelmässä halonäytelmästä otetaan jalustalta useita peräkkäisiä kuvia, jotka koostetaan tietokoneella yhdeksi keskiarvokuvaksi.

      Pinoamistekniikan avulla 35° renkaan saa esille vaatimattomankin oloisista pyramidihalonäytelmistä. 35 rengas joka on niin kirkas että se näkyy paljain silmin ilman mitään apuvälineitä on sen sijaan erittäin harvinainen.

      35° renkaan synnyttävä valonreitti käyttää samoja pyramidijääkiteen pintoja kuin 20° renkaan valonreitti ja siksi 35° renkaan seurassa näkyy yleensä myös 20° rengas.

      35° rengasta, kuten muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Harvemmin pyramidihaloja tavataan meillä jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, tyypillisesti alle -30° C lämpötilojen vähäisyys maassamme.

      Lohtua kuitenkin tarjoaa se, että kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tosin suoraan on tähän mennessä lumella nähty vain 9° ja 24° renkaita, loput pyramidihalot on saatu esille edellä mainitulla pinoamismenetelmällä. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Hyvä seikka on, ettei lämpötilojen tarvitse tällöin olla läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

       

      Halonäytelmä hyvin kehittyneellä 35° renkaalla (nuoli). Kuva Jari Luomanen.

       

      Heikko 35° rengas näkyy tässä keskiarvopinossa, joka on tehty noin 20:stä kymmenen minuutin aikana otetusta kuvasta. Vaikka 35° rengas ei näkyisi visuaalisesti taivaalla, pinoamalla se on mahdollista saada esiin useista pyramidihalojen näytelmistä. Kuva Marko Riikonen.

       

      138 kuvan maksimipino (yllä) ja yksittäinen kuva (alla) samasta halonäytelmästä lumen pinnalla. Maksimipinossa näkyvät 20° ja 35° renkaat. 22° rengasta paksuntanee 23° ja 24° renkaat. Kuvat Marko Riikonen.

    • Ylempi 20° parhelia info

      Ylempi 20° parhelia on suoraan valonlähteen yläpuolella näkyvä pienialainen halo. Suurimmassa osassa havaintoja ilmiö on ollut kirkkaudeltaan varsin vaatimaton, epäselvä valokeskittymä.

      Ylemmästä 20° parheliasta on havaintoja ainoastaan hyvin matalilta auringon korkeuksilta. Simulaatioiden perusteella jo yli viiden asteen valonlähteen korkeus saattaa olla liikaa ilmiön näkymiselle

      Pyramidikiteistä syntyvä ylempi 20° parhelia on hyvin harvinainen halo, josta Suomessa tunnetaan vain yksi havainto yläpilvissä. Pääasiassa haloa on nähty Alaskan Fairbanksissä, jossa pyramidikiteiset jääsumut ovat yleisiä.

       

      Halonäytelmä ylemmällä 20° parhelialla (alempi nuoli). Harvinaiset halot tapaavat esiintyä komeissa halonäytelmissä, mutta varsinkaan pyramidihalonäytelmien kohdalla näin ei läheskään aina ole. Tässä halot ovat pilvikuitujen sotkemia ja ylemmän 20° parhelian lisäksi vain 35° rengas (ylempi nuoli) on selkeästi tunnistettavissa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Simulaatiot ylemmästä 20° parheliasta kolmelle valonlähteen korkeudelle. Apukuviona 20° ja 22° renkaat. Oikeassa alakulmassa on simuloinnissa käytetty kide ja ylemmän 20° parhelian valonreitti. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

    • Ylempi 35° parhelia [Sturm] info

      Ylempi 35° parhelia eli ylempi Sturmin kaari on valonlähteestä yläviistoon näkyvä pieni halo. Tästä pyramidikiteistä syntyvästä halosta tunnetaan ainoastaan yksi havainto keskisiltä Andeilta.

      Havaintojen niukkuutta selittänee paljolti se, että ylempi 35° parhelia on nähtävissä vain kun Aurinko on aivan horisontissa. Simulaatioiden perusteella jo viiden asteen valonlähteen korkeudella halo on heikentynyt siinä määrin, että sen esiintyminen luonnossa on kyseenalaista. Tätä puoltavat myös Andien halonäytelmästä otetut valokuvat - ylempi Sturmin kaari näkyy ainoastaan viimeisessä valokuvassa, jossa halojen punerruksesta päätellen Aurinko on jo laskenut. Edellisissä kolmen asteen Auringon korkeudella otetuissa kuvissa sitä ei ole.

      Illalla näkyvät pyramidihalojen esiintymät kannattaa seurata auringon laskuun saakka, vaikka näytelmä vaikuttaisi heikkenevän. Hyvin matalalla auringolla halotaivas voi yltyä uuteen kukoistukseen kun ylemmät 35° ja 20° parheliat ilmestyvät näkyviin.

       

      Keskisillä Andeilla näkynyt ylempi 35° parhelia uhkasi kadota alkuperäisen dian skannauksessa näkymättömiin, joten kuvaa on jouduttu käsittelemään voimallisesti sen esiin saamiseksi. Alempi kuva on peilikuvana pinottu versio, tämä tuo halot hiukan paremmin esiin. Ylempi 35° parhelia on ylemmän nuolen osoittama heikko punertava valoläikkä. Suoraan sen alapuolella on kirkkampi 28° rengasta sivuava kaari. Alempi nuoli merkkaa ylempää 20° parheliaa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Simulaatiot ylemmästä 35° parheliasta kolmelle valonlähteen korkeudelle. Apukuvioina 22° ja 35° renkaat. Kuvassa on näytetty tilanne myös 10 asteen negatiiviselle valonlähteen korkeudelle, jolloin halo on huomattavasti kirkkaampi kuin positiivisilla korkeuksilla. Tällainen tilanne on mahdollista luoda pyramidikiteisessä jääsumussa kirkkaan lampun avulla. Oikeassa alakulmassa on simuloinnissa käytetty jääkide ja ylemmän 35° parhelian valonreitti. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

    • 28° rengas [Scheiner] info

      28° rengas eli Scheinerin halo on hyvin harvinainen haloilmiö. Se on havaittu osana pyramidihalonäytelmiä niin yläpilvessä kuin lumenpinnalla.

      Scheinerin halon synty on yhä mysteeri. Erilaisia ehdotuksia halon aiheuttavasta kiteestä on useita, mutta kaikissa on puutteita. Se että ilmiö on esiintynyt myös lumen pinnalla tarjoaa mahdollisuuden kidenäytteen saamiseen. 

      28° rengas (nuoli) näkyy hyvin heikosti skannatussa diassa. Alkuperäisissä diassa halo on selvä. Halo näkyi kentällä myös kuperan peilin kautta tarkastellessa. Kuva Leena Virta.

       

      Neljästä skannatusta diasta pinotussa keskiarvokuvassa 28° rengas (nuoli) on selvä. Sen näennäisen kirkastumisen yläosassa aiheuttaa toinen halo, pyramidikiteistä muodostuva ylempi 23° parhelia. Kyse on samasta halonäytelmäst kuin yllä. Kuvat Leena Virta ja Marko Riikonen.

       

      28° rengas lumen pinnalla näkyneessä pyramidihalonäytelmässä. Kuva on keskiarvopino 42 yksittäisestä kuvasta. Kuva Jari Luomanen. 

       

      28° rengas lumen pinnalla näkyneessä pyramidihalonäytelmässä. Kuva on peilattu keskiarvopino 245 yksittäisestä kuvasta. Kyse on samasta halonäytelmästä kuin ylempänä olevassa kuvassa. Kuva Marko Riikonen.

    • Ylempi 28° lateraalikaari [Lascar] info

      Ylempi 28° lateraalikaari on Auringosta yläviistoon näkyvä pienialainen valoalue. Se on yksi niin sanotuista Lascarin haloista, jotka ovat keskisillä Andeilla vuonna 1997 näkyneessä pyramidihalonäytelmässä havaittuja uusia haloja.

      Ylempi 28° lateraalikaari kuin muutkin Lascarin halot on onnistuttu simuloimaan tietokoneella. Simuloinnissa käytetyt eksoottiset pyramidikiteet ovat kuitenkin teoreettisesti hyvin epätodennäköisiä. Voi olla, että vaikka simulaatiot selittävätkin nähdyt halot hyvin, kiteet todellisuudessa poikkeavat jollain tavalla simulaatioissa käytetyistä.

       

      Ylempi 28° lateraalikaari Lascarin halonäytelmässä. Diojen skannauksessa himmeät halot heikkenivät lähes olemattomiin, minkä vuoksi kuvien kontrastia on jouduttu vahvaistaamaan runsaasti. Halojen erottuvuutta on parannettu myös pinoamalla. Ylempänä on keskiarvopino neljästä kuvasta ja alempana tämä on vielä pinottu itsensä kanssa peilikuvana. Kysymysmerkillä merkitty halo on Lascarin halojen viimeisimmän teorian mukaan "ylempi 13° vertikaalikaari", mutta mittaukset kolmesta diasta sijoittavat sen alemmaksi 11-12 asteen etäisyydelle. Havaintotilanteessa se tuli tulkituksi Moilasen kaarena. Halolla oli selvä V-muoto, joka kalansilmäkuvissa on hävinnyt. Kuvat Leena Virta.

       

      Simulaatiot ylemmistä ja alemmista 28° lateraalikaarista kahdelle valonlähteen korkeudelle. Myös 28° rengas on simuloitu. Kuvan poikki kulkeva viiva on horisontti. Alempia 28° lateraalikaaria ei varmuudella Lascarin halonäytelmän kuvista löydy. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

Comments: 7 pcs
Petri Martikainen - 26.5.2020 klo 22.06 Report this

Hieno havainto, kuten edellinenkin. Onnittelut!

Marko Riikonen - 26.5.2020 klo 23.29 Report this

Ei lievä. Siistiä nähdä tuo 20 parhelia 23 renkaalla ja siitä sitten lopuksi 20 renkaalle. Merkkasit vain selviä tapauksia, mutta eikös nyt 28 parhelian kuvista 4 ja 8 voisi myös ruksia? Ja jopa 28 renkaan edellisestä?

Reima Eresmaa - 28.5.2020 klo 10.31 Report this

Mikäpä siinä, lisäsin nuo rastit 28° kamoihin ja tälle tielle kun lähdettiin niin myös 18° renkaaseen ja 35° parheliaan. 28° kaari on näköjään lateraalikaareksi nimetty tuolla rariteettilistassa #pyramidihalojennimet #jonneteimuista

Marko Riikonen - 28.5.2020 klo 11.08 Report this

Enpä itsekään muistanut mikä nimi siellä on, taitaa olla minun jäljiltä tuo koko Lascarin halojen nimistö. Joku nimi pitää valitettavasti aina keksiä. Parhelioitahan nuo voisi mieluummin olla. Mitä mieltä immeiset ovat? 

Reima Eresmaa - 28.5.2020 klo 13.01 Report this

Ei varmaankaan ole mikään uusi näkökulma tämä, mutta jotenkinhan meidän pitää tehdä ero suoraan yläpuolella ja yläviistossa näkyvien kaarien välille. Eivät voi molemmat olla "parhelioita" tai edes "ylempiä parhelioita". Tämä siis ainakin 28° kaarten tapauksessa olisi ongelma. Mahdollisesti vastaava ongelma tulisi eteen 19° ja 20° lateraalikaarten kohdalla jossain muodossa. Eli melkein helpompi olisi sittenkin jatkaa vertikaali- ja lateraalikaarilla. Onko näille olemassa englanninkielisiä nimiä? Halo Vaultissa kiinalaiset ovat tainneet käyttää nimeä 28° arc, mikä toki on kompakti nimenä mutta ei yksikäsitteinen.

Toinen asia mikä tuli mieleen kysyä tuosta halomuotolistasta, eikö meillä ole havaitsijanimeä 20° ylemmälle parhelialle? Olisin muistellut että joku kaveri sellaisen oli piirroshavaintoon laittanut kuuluisassa pääsiäissunnuntain näytelmässä ... saattaisi olla eka vekara. Ellen nyt sitten taas muistele omiani.

Marko Riikonen - 28.5.2020 klo 17.20 Report this

Jaha, Aku Ankat on luettu. Mutta joo oikein muistit, pääsiässunnuntain näytelmä 14.4.1974 Etelä-Englannissa tuotti ensimmäisen 20 ylemmän. Sen laittoivat piirroksiinsa Ludlam, Meaden, Salter, Scorer ja Wright.

Eipä Lascarin haloile englannin kielisiä nimiä voitane sanoa olevan. Juu, kyllä suoraan ylhäällä ja yläviistossa olevat saman asteluvun kaaret pitää erotella. Jatketaan sitten näillä nimillä. 

Reima Eresmaa - 28.5.2020 klo 19.19 Report this

Kiinnostavasti Ludlam ja Salter ovat tehneet havaintonsa Ascotissa ja Crowthornessa, respectively, eli kevyen pyörämatkan päässä nykyisestä asuinpaikastani. Mahtaakohan herroissa (?) vielä henki pihistä jos kävisin jututtamassa? Vaan taitavat ikänsäkin puolesta kuulua riskiryhmään joten se siitä. Yksi (Miles) oli näköjään havainnut Readingissa. 

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.