Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Koko taivaan haloilmiö - 3.5.2021 klo 09.19 Kotka Observation number 98311

Visibility IV / V

Tero Sipinen, Ursa (Etelä-Suomi)

3.5.2021 halospektaakkeli. Osa 3: vastapuolen yllärit

Olin hieman viivästyneellä työmatkallani päässyt jo naapurikunnan puolelle, kun ajattelin vielä kerran katsastaa halotilanteen - tällä kertaa vastataivaaseen keskittyen. Valitsin paikan, josta oli näkyvyyttä poispäin Auringosta.

Näytti aluksi, ettei ole mitään nähtävää tai kuvattavaa, mutta sitten olin erottavinani heikon, hieman vertikaalisti venähtäneen kirkastuman kutakuinkin vastapäätä Aurinkoa. Vasta-aurinko? Seurasin katseellani Auringon vasemmalla puolella näkyvää horisonttirenkaan alkua ja jatkoin pitkin sen oletettua linjaa ja kuinka ollakaan, kirkastuma näytti sijoittuvan nätisti hr:n linjalle. Otin muutaman kuvan - jälleen vain käsivaralta ja jatkoin matkaa.

Käsittelyvaiheessa, USMauksen jälkeen yllätys oli melkoinen, kun heikon "X":n lisäksi horisonttirenkalle ilmestyi selkeästi siniset läiskät. (Kuva 1, USM ja kuva 2, tupla-USM, ) Ensimmäiset sinijuovat itselleni. "X":n yläosan tulkitsen Wegeksi ja alaosan Trickeriksi. Näkyvät aika heikosti kuvissa, mutta kuitenkin.

Seuraava ylläri tuli, kun lisäsin B-R:n kuvaan. Kun hain sopivaa asetusta B-R:lle, sinijuovien välille näytti muodostuvan kaari?! (kuva 3: tupla-USM ja BR. Kuva 4: yksittäinen kuva, BR. 13 kuvan pinoja). Kyllähän simulaatiossakin häämöttää heikko kaari sinijuovien välillä mutta en vain muista sellaista kuvissa nähneeni. Sinirengas yöllisissä jääsumuissa on tietysti asia erikseen. Tutkiskelin aihetta Riikosen kirjasta ja sietä löytyi tieto, että sinijuovan säde on sama kuin sinirenkaan. Ja jos oiken tulkitsen niin näiden kahden ero on vain kiteiden asennossa: sinirengas muodostuu satunnaisessa asennosa olevissa kiteissä, sinijuova taaas kaikissa muissa kuin satunnaisissa asennoissa olevissa kiteissä. Onko tuo sinijuovien välinen kaari sitten sinirengasta?

Kirjassa sanotaan sinijuovasta myös, että siinä on joskus sinisen lisäksi vihreä ja punainen vyöhyke. Ja että punaista ei vielä ole saatu kuvattua. Tarkistin edellisen session kuvat ja sinijuova löytyi jo niistä. USMattuna sinisen vieressä erottuu selkeästi erivärinen, turkoosi vyöhyke, mutta seuraavan vyöhykkeen punerrus jää ehkä vähän mielikuvituksen varaan. Sinisen ja turkoosin ero on kyllä selkeä.

Mutta olipa vaan mahtava halopäivä! Kirkkaudeltaan näytös sijoittui varmaankin omaan top-4:ään, mutta muotojen määrässä taisi mennä top-1:een. Ja ainakin 5 itselle uutta muotoa.


More similar observations
Additional information
  • Valonlähde
    • Auringonvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Yläpilvet
  • Yleiset halomuodot auringonvalo
    • Horisonttirengas info

      Horisonttirengas on valonlähteen tasossa taivaan ympäri kiertävä valkea rengas. Ilmiö on harvoin täydellinen, yleensä siitä havaitaan vain osia. Taivasta kannattaa pitää silmällä horisonttirenkaan varalta varsinkin silloin kun sivuauringot tai 22° sivuava kaari ovat kirkkaita.

      Jääsumussa ulkovalon alla näkyvä horisonttirengas kiertää erillisistä kiteistä muodostuvana pintana havaitsijan ympäri. Se näyttää olevan vastapuolella lamppua matalammalla. Hyvin korkean pylvään päässä olevan valaisimen (esimerkiksi lastausalueella) alle jääkidemassaa mahtuu enemmän, jolloin horisonttirengas saattaa näkyä vaikuttavana, erillisistä kiteistä koostuvana suppilona pään päällä.

      Erikoinen paikka nähdä horisonttirengas on auton kuurainen tuulilasi. Tuulilasihalot ovat parhaiten havaittavissa pimeällä kun valonlähteenä käytetään kirkasta taskulamppua. 

      Auringon tai Kuun valossa horisonttirenkaan voi havaita taivaalla noin 10 kertaa vuodessa. Tykkilumetuksen muodostamissa jääsumuissa se näkyy ulkovalaisimien alla varsin helposti.

       

      Täysi horisonttirengas yläpilvessä. Kuvan alaosassa näkyvät myös sivuauringot ja Auringon päällä 22° ylläsivuava kaari. Kuva Måns Hagberg.

       

      Täysi horisonttirengas (nuoli) Kuun jääsumuhalonäytelmässä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Alapilven raosta paljastunut horisonttirenkaan pätkä. Kuva Olli Sälevä.

       

      Tämän halonäytelmän horisonttirengas oli rajautunut harvinaisella tavalla Auringon läheisyyteen ja se muodosti yhdessä pilarin kanssa taivaalle ristin. Halot syntyivät jääkiteiksi muuttuneisiin alapilviin. Sensijaan 22° ylläsivuava kaari oli yläpilvessä. Kuva Marko Riikonen.   

       

      Horisonttirengas läpäisee kirkaan sivuauringon. Sivuaurinko itsessään voi simulaatioiden perusteella jatkua noin 20 astetta Auringosta poispäin, mutta tätä pidempi pätkä on aina horisonttirengasta. Samoin sivuauringosta Aurinkoon päin jatkuva pätkä on aina horisonttirengasta. Tyypillisesti Aurinkoa kohti horisonttirengas on himmeämpi, kuten tässäkin kuvassa. Kuva Sami Jumppanen.  

       

      Täysi horisonttirengas jääsumussa. Alla on halonäytelmästä simulaatio. Kuva Marko Riikonen.

       

      Horisonttirengas auton kuuraisessa tuulilasissa. Valona on kirkas led-lamppu. Kuvassa näkyy myös yläkovera Parryn kaari. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumussa lampuista jatkuvat vaakasuorat valoviivat eivät ole horisonttirenkaan pätkiä, vaan kyse on sivuauringoista, jotka ulkovaloilla ilmenevät tällä erikoisella tavalla. Horisonttirenkaan havaitsemiseksi on mentävä aivan lampun alle ja se näkyy aina erillisistä kiteistä muodostuneena pintana. Kuva Mika Aho. 

  • Harvinaiset halomuodot auringonvalo
    • Sinijuova info

      Sinijuova on kaukana auringosta horisonttirenkaalla esiintyvä pätkä sinertävää väriä.

      Sinijuovan paikka horisonttirenkaalla riippuu valonlähteen korkeudesta. Auringon ollessa horisontissa sinijuova näkyy 116 asteen keskuskulman etäisyydellä siitä. Auringon korkeuden kasvaessa sinijuova siirtyy yhä kauemmaksi ja Auringon saavuttaessa yli 30 asteen korkeuden se näkyy pitkänä sinisenä segmenttinä horisonttirenkaalla suoraan vastapäätä Aurinkoa. Yli 32 asteen Auringon korkeudella sinijuova ei enää esiinny.

      Usein sinijuovassa nähdään Auringon suuntaan myös vihreä ja joskus on raportoitu punainenkin väri. Valokuvissa vain sininen ja vihreä on ollut varmuudella erotettavissa. Punaisen värin osalta olisi hyvä saada uusia valokuvin tuettuja havaintoja. Sinijuovan voi tavoittaa taivaalta noin pari kertaa vuosikymmenessä. 

       

      Sinijuova (nuoli) on harvinainen horisonttirenkaan väri-ilmiö. Sinijuovasta vasemmalle näkyy 120° sivuaurinko. Kuva Rauno Päivinen.

       

      Sinijuova (nuoli) kirkkaalla lampulla jääsumuun luodussa halonäytelmässä. Kuvan vasemmassa laidassa oleva kuvio muodostuu diffuuseista ja Trickerin vasta-aurinkokaarista sekä alavasta-aurinkokaaresta. Kuva Marko Riikonen.

       

      Simulaatiot sinijuovasta (nuoli) kolmelle Auringon korkeudelle. Näkymä on valonlähdettä vastapäätä. Kirkkaat valkoiset pallukat ovat 120° sivuaurinkoja. Simulaatiot on tehty laatta-asennossa leijailevilla jääkiteillä. Sinijuova syntyy myös pylväsasennossa leijailevista kiteistä, mutta tällöin horisonttirenkaalta puuttuvat 120° sivuauringot. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

    • Wegenerin vasta-aurinkokaari info

      Wegenerin vasta-aurinkokaari on laaja-alainen halo, josta yleensä nähdään vain horisonttirenkaan yläpuolella olevia osia. Se on tavallisesti valkoinen, mutta parhaimmillaan siinä erottuu haaleita spektrin värejä. 

      Kuten muutkin vasta-aurinkokaaret, myös Wegener risteää itseään vasta-aurinkopisteessä. Näin ei kuitenkaan luonnossa tavallisesti tapahdu ennenkuin Aurinko on yli 50 asteen korkeudella.

      Wegenerin vasta-aurinkokaari syntyy samoissa kiteissä kuin 22° ja 46° sivuavat kaaret. Jos nämä halot puuttuvat, ei Wegenerin vasta-aurinkokaartakaan synny. Myös horisonttirengas on erottamaton osa Wegenerin sisältäviä halonäytelmiä.

      Wegener on mahdollista nähdä yläpilvissä muutaman kerran vuosikymmennessä, mutta se jää helposti huomaamatta pilvikuitujen seasta. Kupera peili, joka tiivistää halot paremmin näkyville, on hyvä olla taskussa kun Wegeneriä alkaa taivaalta etsimään.

      Monesti halo löydetään vasta valokuvista. Helpoiten sen saa yläpilvistä esiin jos ottaa halonäytelmästä useita valokuvia peräkkäin jalustalta ja pinoaa ne yhdeksi keskiarvokuvaksi.  

      Ehkä paras mahdollisuus Wegenerin vasta-aurinkokaaren näkemiseksi on laskettelurinteiden lumitykityksistä muodostuneessa jääsumussa, varsinkin silloin jos halonäytelmän valonlähteenä on mahdollista käyttää kirkasta kohdevaloa.

       

      Tässä Kuun jääsumuhalonäytelmässä nähtiin erityisen pitkä Wegenerin vasta-aurinkokaari. Horisonttirenkaan yläpuolella se muodostaa täyden loopin ja alapuolellakin ulottuu aina alaprimääriin Tapen kaareen saakka. Kuva Jari Luomanen.

       

      Jääsumuhalonäytelmä Wegenerin vasta-aurinkokaarella. Kuva Olli Sälevä.

       

      Lyhyt Wegenerin vasta-aurinkokaaren pätkä yläpilveen syntyneessä halonäytelmässä. Vaikka halo oli heikosti värillinen, se jäi silti huomaamatta havaintotilanteessa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Wegenerin vasta-aurinkokaari näkyy useiden muiden halojen ohella kirkkaalla lampulla jääsumuun luodussa halonäytelmässä. Lampun korkeus on 5 astetta. Kuva Marko Riikonen.

       

       

      Simulaatiot Wegenerin vasta-aurinkokaaresta neljälle valonlähteen korkeudelle. Mukana on myös Wegenerin kanssa aina näkyvät seuraishalot, eli 46° ja 22° sivuavat kaaret sekä horisonttirengas. Wegenerin vasta-aurinkokaari sivuaa teoriassa 22° sivuavaa kaarta sen ylä- ja alaosassa. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

    • Trickerin vasta-aurinkokaari info

      Trickerin vasta-aurinkokaari on terävä valkoinen kaari joka näkyy valonlähdettä vastapäätä. Halo syntyy yleensä samassa asennossa leijailevissa kiteissä kuin 22° ja 46° sivuavat kaaret. Näiden ollessa hyvin kehittyneitä kannattaa tarkistaa onko Trickerin vasta-aurinkokaari taivaalla.

      Alle 30 asteen valonlähteen korkeuksilla Trickerin vasta-aurinkokaaren näkymistä sotkee diffuusi vasta-aurinkokaari. Vasta-aurinkokaaren ylemmän haarukan sisäänpäin kaartuminen on kuitenkin varma merkki Trickeristä. Tunnistuksessa voi auttaa myös tieto, että Tricker on verraten terävä kaari kun taas diffuusit vasta-aurinkokaaret ovat nimesä mukaisesti diffuuseja.

      Trickerin vasta-aurinkokaari risteää itsensä teoriassa vasta-aurinkopisteessä alle 30 asteen valonlähteen korkeuksilla. Valonlähteen noustessa tätä korkeammalle näin ei enää tapahdu, vaan halo alkaa ylösalaisen V:n muotoisena kaarena etääntyä alemmaksi vasta-aurinkopisteestä. Teoriassa Tricker sivuaa ala-aurinkokaarta, mutta toisinaan halot himmenevät sivuamiskohdassa näkymättömiin.

      Diffuusi ja Trickerin vasta-aurinkokaari syntyvät samassa asennossa leijuvissa kiteissä, mutta silti ne voivat näkyä ilman toisiaan alle 30 asteenkin valonlähteen korkeuksilla. Diffuusit ilman Trickeriä tai hyvin heikolla Trickerillä ovat tyypillinen näky kirkkaalla lampulla tuotetuissa jääsumunäytelmissä. Sensijaan Tricker ilman diffuusia on hyvin harvinainen. Nämä erot halojen näkymisessä riippuvat kiteiden prismasivujen kokosuhteista.  

      Trickerin vasta-aurinkokaaren voi odottaa havaitsevansa yläpilvisellä taivaalla korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Sensijaan jääsumussa halo on nähtävissä huomattavasti useammin jos matkaa laskettelurinteille, missä lumitykit tuottavat laadukkaita jääsumuja. Parhaiten sen saa näissä jääsumuissa esille käyttämällä valonlähteenä pimeän aikaan kirkasta kohdevaloa.

       

      Trickerin vasta-aurinkokaari jääsumuhalonäytelmässä. Tricker ja ala-aurinkokaari heikkenevät tyypilliseen tyyliinsä kohdassa jossa niiden pitäisi sivuta toisiaan. Kuva Olli Sälevä.

       

      Täysi Trickerin looppi on mahdollista nähdä lähinnä jääsumuun kirkkaalla lampulla luoduissa halonäytelmissä. Tässä se oli erityisen selkeä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Simulaatiot kaikista niin sanotussa pylväs-asennossa leijailevien kiteiden tuottamista haloista (vasemmalla) sekä pelkästään Trickerin vasta-aurinkokaaresta (oikealla) viidelle valonlähteen korkeudelle. Kide on säännöllinen kuusikulmio. Trickerin vasta-aurinkokaari irtoaa horisonttirenkaasta kun valonlähde nousee yli 30 asteen korkeudelle. Ohut poikkiviiva on horisontti. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

    • Sinirengas info

      Sinirengas on suuri sininen rengas, tai pikemminkin sinireunainen intensiteettiraja alavasta-aurinkopisteen, eli havaitsijan pään varjon kohdan ympärillä.

      Tämän satunnaisessa asennossa leijailevista jääkiteistä syntyvän halon säde on 64 astetta, eli kyse on todella laajasta renkaasta. Sitä on valokuvattu kirkkaan lampun valossa jääsumussa. 

      Sinirenkaan valonretti jääkiteessä on sellainen, että sen synnyttävät kiteet suosivat myös 46° renkaan muodostumista. Niinpä sinirenkaan mahdollisuus kannattaa muistaa kun 46° rengas on erityisen selkeä.

       

      Sinirengas kirkkalla lampulla jääsumuun luodussa halonäytelmässä. Kuva on otettu lamppua vastapäätä, alaosassa näkyy kuvaajan varjo. Kuva Marko Riikonen.

       

      Simulaatio valonlähdettä vastapäätä satunnaisessa asennossa leijailevilla säännöllisen kuusikulmion muotoisilla kiteillä. Sinirengas on intensiteettiraja, jonka reuna on 64 asteen etäisyydellä alavasta-auringosta (kirkas piste keskellä). Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

Comments: 4 pcs
Marko Riikonen - 12.5.2021 klo 13.24 Report this

Tulihan se Trickerikin tälle päivälle. Ja selvä sinirengas tosiaan tuossa menee. Vasta toinen havainto taitaa olla yläpilvessä. No, jaa, olikohan Jutlannin näytelmässä viime kesänä sinijuova venähtänyt vähän renkaan puolelle, eli tämä olisi kolmas. Sinijuovan punainen lienee Lefan toimesta osoitettu selväksi optiseksi harhaksi. Mutta kaikkinensa oikein hyvää jätöstä ollut Kotkassa tarjolla.

Tero Sipinen - 12.5.2021 klo 21.05 Report this

Ajattelin että kun sitä Trickeriä kaipailit niin pitäähän se kaivaa esiin.

Jahas, "pronssinen" yläpilvisinirengas!? Jee!

Mitenkäs, pitääkö päivittää sinijuova -renkaaksi vai lisätä rengas? Nehän on kai tavallaan samaa ilmiötä. Vai onko perusteltua ruksata molemmat?

Marko Riikonen - 13.5.2021 klo 08.18 Report this

Kyllä tämä minulle on selvä sinirenkaan merkkaamisen paikka. Molempiin ruksi.

Tero Sipinen - 13.5.2021 klo 11.55 Report this

Ok, rengas lisätty.

Kerrassaan outo juttu, että vaikka hr oli tuossa kohtaa tosi heikko, niin silti nuo sini-ilmiöt sai kaiveltua datasta? Visuaalisesti vastapuolella erotin ainoastaan hyvin hennon vasta-auringon. Hr heikkeni näkymättömiin varmaan parikymmentä astetta ennen sitä.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.