Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Colors on algae - 23.6.2021 at 09.00 - 23.6.2021 at 18.15 Raisio Observation number 99128

Visibility III / V


For these, the season started as early as early June, but nothing really shocking has really happened yet. A few times brighter perimeter, but overall compared to last year, spending has been quite moderate so far. However, the water volumes in the pools have been much higher than last year. For example, last year's three separate pools are still one unified entity, although with the heat the surface has dropped at a tremendous rate. If the same pace continues, they may have differentiated into their own sluts as early as next week.

The best perimeters have hit the mornings, when the membrane on the surface of the observation pools is suitably thick after night to produce a perimeter. On the afternoon side of hot days, the composition of the films is already so thick that the perimeter barely stands out at all or not at all.

Last year, there was some debate about the cause of these, and strong suspicions even of a perimeter created by bacterial membranes were in the air. There was so much to dig into that I finally had to get the microscope done a little to help with the investigation. Yesterday, the first microscopies and results seemed more algae to bacteria than bacterial stuff to my own eyes, and of course Marko Riikonen confirmed the observation with his view. Thanks also to Marko for providing introductory material earlier, it made it easier for Scope to find the cause.

Yesterday's sampling took place in three different ponds where the perimeter has been visible (although only one of these stood out yesterday). All samples were strongly algal-weighted, of course e.g. a wide variety of small squirrels also swam in the field of vision among algae. Exercises are likely to continue for these, as conditions permit, to see if anything other than algae is released from it.

The first and second images show the surface of the same pool, first yesterday morning and then late afternoon. In the third and fourth views through the eyepiece, algal counts varied slightly depending on the basin. In the vitos and weaving pictures, the most spectacular morning circles of the season so far 15.6.


Additional information
  • Lightsource of the phenomenon
    • Sunlight
  • Rare atmospheric phenomena
    • Colors on algae info

      Valoilmiötä levässä ovat lätäköissä tai pienissä lammikoissa näkyvät symmetriset spektrivärit. Niitä aiheuttaa kaksi levää, Nautococcus ja Chromophyton. Kumpikin levä aikaansaa ominaispiirteisen ilmiönsä. Vedessä on useita levälajeja, mutta vain nämä kaksi synnyttävät väri-ilmiöitä, koska ne työntyvät joko kokonaan tai osittain veden pinnan päälle. Tällaisia leviä kutsutaan epineustonisiksi.

      Nautococcus muodostaa veden pintaan Auringon kuvajaisen ympärille kehän, joka Auringon korkeudesta riippuen on enemmän tai vähemmän pystyelliptinen. Matalalla Auringolla kehä voi olla vaakaelliptinen ja sen yhteydessä saattaa näkyä heikkoja Quetelet-renkaita.

      Chromophyton synnyttää monenlaisia ilmiöitä:

      1. Quetelet-renkaat. Nämä ovat Auringon kuvajaisen kohdalta kohti alavasta-aurinkopistettä (havaitsijan pään varjon kohta) taipuvia spektrivärisiä renkaita. Niitä voi nähdä vain kun heijastavan pinnan päällä on pieniä hiukkasia. Taivaalla Quetelet-renkaita ei siis voi havaita.

      2. Kehä. Chromophyton-kalvon kehä on enemmän tai vähemmän selkeästi Quetelet-renkaiden katkoma.

      3. Glooria. Veden pintaan projisoituvan havaitsijan pään varjon ympärillä näkyy hyvissä Chromophyton-kalvoissa glooria.

      4. Sumukaari. Jos Chromophyton-kalvossa on kunnollinen glooria, näkyvillä on todennäköisest myös sumukaari. Koska Chromophyton-leväpartikkelit ovat pieniä, vain 5 mikrometriä läpimitaltaan, sumukaari on hyvin paksu. Sen erottaminen voi olla vaikeaa, mutta liikuttelemalla päätä edestakaisin ilmiön kuitenkin pitäisi näkyä ja viimeistään kuperan peilin kautta katsomalla se tiivistyy esille.

      5. Kruunu. Parhaimmissa Chromophyton-näytelmissä on havaittavissa myös kruunu, joka on nadiiria saartava valkea diffuusi haarukka.

      Vaikka Chromophyton ja Nautococcus -leväkalvoja voi esiintyä pienissä koriste- ja kalalammikoissa, niitä syntyy helpoiten lätäköiden pintaan. Parhaita paikkoja leväkalvoille ovat merensaariston kalliorantojen lätäköt. Etuna rannoilla on että lätäköitä on paljon eikä kasvillisuus juurikaan varjosta niitä.

      Sisämaassa kannattaa mennä hakkuu-aukeille, missä varsinkin soisella maaperällä voi olla riittävän pitkäkestoisia lätäköitä leväkalvojen synnylle. Liikkeellä on hyvä olla aikaisin kesällä ennenkuin ruoho on kasvanut lätäköiden ympärillä korkeaksi. Myös suo-ojat ja metsäkoneiden renkaiden painaumien lätäköt ovat hyviä paikkoja, joskin usein ne ovat metsän varjostamia.

      Lähes poikkeuksetta lätäköissä näkyy vain toisen levän aiheuttama ilmiö, hyvin harvoin voi nähtävillä voi olla sekamuoto jossa molemmat levät kontribuoivat näkyvään ilmiöön. Merenrannoilla Chromophyton ja Nautococcus saattavat asustaa vierekkäsissä lätäköissä, sensijaan sisämaassa kunkin alueen lätäköillä on taipumus sisältää vain toista levää. 

      Tuuli haittaa levä-ilmiöiden näkymistä tekemällä aaltoja lätäkön pintaan. Varsinkin meren rannalla liikkeellä on syytä olla aamulla jolloin on tyyntä. Lisäksi sään on hyvä olla täysin selkeä, sillä lätäköstä heijastuvat pilvet haittaavat ilmiöiden erottumista.

       

      Chromophyton-kalvon koko ilmiöiden kirjo on nähtävillä tässä valokuvassa, joka on otettu laskemalla kalansilmäobjektiivilla varustettu kamera noin 30 senttiä lammikon yläpuolelle. Kuva Marko Riikonen.

       

      Glooria Chromophyton-kalvossa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Chromophyton-kalvon glooria pienessä lammikossa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Quetelet-renkaat ja niiden rikkoma kehä Auringon kuvajaisen ympärillä Chromophyton-kalvossa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Chromophyton-kalvon Quetelet-renkaita ja rikkoutunutta kehää rämesuon ojassa. Kuva on otettu aivan veden pinnasta. Puiden heijastumat vedestä häiritsevät ilmiön erottumista. Kuva Marko Riikonen.

       

      Nautococcus-leväkalvon elliptinen kehä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Nautococcus-kalvon kehä. Kuva Marko Riikonen.

Comments: 4 pcs
Marko Riikonen - 25.6.2021 at 11.39 Report this

Sittenkin tämä oli levää, näyttävät kovasti Nautococcukselta. Mielenkiintoista saattaisi olla mitata sekä levien että kehien koko ja katsoa täsmääkö. Tosin Nautococcus on vain osittain veden pintakalvon päälle työntyvä, niin mittaus ei välttämättä korreloi. Ehkä on mahdollista ottaa kuvia joissa tämä pintakalvon läpi työntyminen näkyy. Voisi koittaa ottaa sivuprofiilikuvaa niinkuin Valkanov neuvoo paperissaan Chromophytonin suhteen.

Voi olla mahdollista että kehän koko korreloi pikemminkin levien keskinäiseen välimatkaan, eikä partikkeleiden kokoon. Tricker osoitti tämän kirjassaan "Introduction to meteorological optics" kokeellisesti. Kun pinnoilla näkyvällä kehällä ei ole aureolea, kehä on Trickerin mukaan muodostunut interferenssistä (ei diffraktiosta) jossa partikkeleiden välimatka on kehän koon määräävä tekijä. Lyhyillä partikkeleiden välimatkoilla partikkeleiden koolla ei itse asiassa ole merkitystä. Huurteisessa lasissa näkyvät kehät muodostuvat tällä periaatteella. Tällaisen kehän tunnistaa siitä ettei sillä ole aureolea, on vain tumma sisus (näin voi myös paljastaa kuun kehät jotka ovat taivaalla olevan sumun sijaan muodostuneet linssin huurteesta). Tällainen on erityisen selkeästi yhdessä Nurmisen viime kesänä kuvaamassa kehässä:

https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/91349#o91349-1

Tricker sanoo että perinteinen kehän teoria tulee tyydytetyksi jos partikkeleiden keskiosien välinen matka on 4-5 kertaa suurempi kuin niiden halkaisija.

Marko Riikonen - 25.6.2021 at 12.02 Report this

Lisätään vielä että aureolen puuttumisen lisäksi toinen ominaisuus joka viittaa Trickerin kokeiden mukaan partikkeleiden välimatkan määräämään kehään on kehän säteittäisyys. Sitä on havaittavissa tämän Nurmisen uusimman postauksen alimmassa kuvassa (samoinkuin itse asiassa tumma sisus on myös hyvin selvä).

Lasse Nurminen - 27.6.2021 at 22.33 Report this

Mielenkiintoista syntytavan pohdintaa Markolta. Mittaukset taitavat mennä haastavan puolelle (ainakin minulle) ja skooppiin jos vielä erikseen noita mitallisia okulaareja ja aluslaseja hommailee, niin pikaisella vilkaisulla kukkaro kevenee 150 eurolla...

Hämmennetään vielä sen verran tätä keissiä, että nappasin tuolloin maastosta kolme pientä purkillista vettä matkaan. Nuo ovat tuossa kotosalla seisseet siitä saakka ja jokaiseen on kalvoa kehittynyt. Missään eivät vielä peitä koko pintaa ja kehää en pienien kertymien vuoksi ole noissa nähnyt. Pitänee napata isompaan astiaan kera pohjasedimentin, josko saisi paremmat peitot pintaan.

Mutta mutta, tänään tsekkailin noita syntyneitä kalvoja skoopin alla ja sieltä löytyi jokaisesta myös vahvaa bakteeriedustusta. Näytteet otettu dippaamalla aluslasi pintakalvoon ja tällä kertaa jätin peitinlasin pois, jotta pintakerroksen todellinen tilanne olisi paremmin selvitettävissä.

Tämän havainnon ensimmäisten kuvien altaan näytteessä oli sekä bakteeria että levää, arviolta 70/30 suhteessa. Toisen erillisen altaan näytteessä oli lähes pelkästään bakteeria, tosin tuosta näyteastiasta tutkimani kalvon koostumus on ulkonäöltäänkin täysin erilainen tuohon edelliseen verrattuna.

jatkuu...

Lasse Nurminen - 27.6.2021 at 22.34 Report this

Nakkasin kuvasivuilleni pienen koosteen noista viljelmäkalvojen löydöistä. Ensimmäiset kolme kuvaa tuosta 70/30 levä-bakteeripurkista suurennosta nostaen ja sitten video, jossa tarkennus lähtee liikkeelle pintakalvon yläpuolelta ja käy ”pohjassa” palaten takaisin pintaan. Videon jälkeisessä kuvassa bakteeripitoisemman astian pintaa, jossa vasemmalla erottuu tuo bakteereista muodostunut kalvo. Oikeanpuoleinen kalvo tässä astiassa näyttää samalta kuin tutkimani näyte ensimmäisestä astiasta, jossa oli tuo 70/30 suhde. Viimeisenä tuon bakteeripitoisemman kalvon näkymä okulaarin läpi.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.