Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Uutiset

Siitepöly aiheuttaa nyt värikkäitä kehiä

13.6. Puiden siitepölykausi on nyt huipussaan. Siitepöly voi näkyä myös pieninä, värikkäinä kehinä Auringon ympärillä. Itse tähti kannattaa piilottaa tarkkailua varten jonkin sopivan reunan taakse. Etelässä kehät aiheutuvat jo pääosin männyn siitepölystä, mutta pohjoisessa kehien aiheuttaja voi vielä olla viileän alkukesän vuoksi koivu. Kuva Mikko Peussa.

Yöpilvikausi käynnistyi

Yöpilvikausi alkoi Matti Helinin epävarmana raportoidulla havainnolla 16.5. aamuyöllä ja useamman havaitsijan 16.-17.5. yön himmeähköllä näytelmällä. Havaintoja voi raportoida harvinaisten pilvityyppien lomakkeella. Myös hyvissä olosuhteissa tehdyistä negatiivisista havainnoista (=ei yöpilviä) on hyötyä tilastoinnissa. Havaintoajan ilmoituksessa toivomme aikavälejä yksittäisten kellonaikojen sijaan. Kuva Pentti Arpalahti. 

Hienoja väripilviä äitienpäivänä

14.5. Äitienpäivänä altocumulus-lautat tuottivat näyttäviä kehiä ja väripilviä Auringon lähettyville.  Kuva: Veikko Mäkelä.

Tiistaiyön tulipallo päätyi Ähtärin itäpuolelle

2.5. Tänään tiistaina aamuyöllä kello 0.44 näkyneestä tulipallosta on julkaistu mallinnus Tähdet ja avaruus -lehden verkkosivulla. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytisen mukaan kappale lensi Pohjanmaan yllä. Kohteesta selvisi todennäköisesti sirpaleita maanpintatasolle asti. Korkeintaan kilon verran avaruuskiviä putosi Ähtärin itäpuolelle. Taivaanvahtiin aamuöisestä tapahtumasta on saapunut kourallinen havaintoja. (Kuva Mikko Suominen / Celestia)

Hieno revontulinäytelmä Etelä- ja Keski-Suomessa

21.4.-22.4. välisenä yönä havaittiin hieno myöhäisen kauden revontulinäytelmä lähinnä Keski- ja Etelä-Suomessa. "Aluksi oli sellainen rauhallinen kaari, mutta sitten yltyi melkoiseksi tulitukseksi!" kertoo Antero Ohranen Kyyjärveltä (kuva). "Minulle tämän vuoden näyttävimmät", kommentoi Jukka Kytömäki Mäntyharjulta. "Hetken aikaa oli nopeasti liikkuvat aallot zeniittiä kohden ja samaan aikaan läiskiä alempana."      

Halohuhtikuu tulee taas!

Ursan ilmakehäryhmä järjestää taas perinteisen Halohuhtikuu-havaintokampanjan. Huhtikuun aikana on tarkoitus tarkkailla taivasta halojen varalta tavallista intensiivisemmin. Halohuhtikuun edistymistä voi seurata seurantanäkymästä. Havainnot haloista raportoidaan Taivaanvahdin halolomakkeella. Kuva: Elle-Maria Peltomäki.

27.-28.3. Revontuliyöt

28.3. Auringon korona-aukosta virtaava hiukkasvuo näkyi revontulina Etelä-Suomea myöten. Revontuliaktiivisuuden odotetaan laskevan tulevina öinä. Revontulista kerätään havaintoja revontulilomakkeella. (Kuva Tuomo Arovainio)

Eläinratavalo näyttäytyy iltataivaalla

26.3. Aurinkokunnan tasossa olevan pölyn synnyttämä eläinratavalo on näyttäytynyt kuvaajille ajoittain jopa talvista Linnunrataa selvempänä. Kevätiltoina eläinratavalo on otollisessa asennossa horisonttiin nähden. Havainnot vaativat kuitenkin valosaasteettoman havaintopaikan. Mikko Ankelo kuvasi eläinratavalon Pyhärannassa 19.3.

Maanantai-iltana 20.3. tulipallo Ruotsin suunnalla

20.3. maanantaina klo 22.30 paikkeilla havaittiin kirkas tulipallo. Ilmiöstä on saatu Ruotsissa videoita, jotka Aftonbladet julkaisi sivuillaan. Jyväskylän Siriuksen Harri Kiiskinen julkaisi ilmiöstä all-sky-kameran kuvan Hankasalmelta (yllä) ja Jouni Raunio Tampereen Ursan kameralta videon. Suomesta käsin kohteen lento näkyi varsin matalalla horisontissa. Tulipallosta vastaanotetaan havaintoja tulipallolomakkeella

Venuksen sirppi ihastuttaa

18.3. Viime päivinä kuvaajat ovat ottaneet kohteeksi Venuksen ohuen sirpin, jonka vain 3,3 prosentin vaihe erottuu tarkasti Lasse Ekblomin otoksessa. Oheisessa laajakulmaisemmassa näkymässä Erkki Rauhala taltioi näkymän digijärkkärillä. Jukka Pöyry demonstroi, miten yllättävän hyvin Nikon Coolpix B700 -digipokkari kykenee pelkällä omalla optisella zoomillaan näyttämään planeetan sirpin.   

Toinen kotimainen havainto 1.-2.3. revontulimyrskystä

18.3. Revontulimestari Mikko Lönnbergillä on suorastaan aavemainen kyky olla paikalla, kun jotain tapahtuu. Maaliskuun kova revontulipurkaus 1./2.3. yöllä jäi Suomessa kokonaan pilvien taakse. Olli-Matti Selinin havainto Norjasta näytti jäävän kotimaisittain ainoaksi. Näin ei kuitenkaan käynyt. Skibotnissa ilmiötä kuvasi paitsi Selin, myös Lönnberg. "Matkaa tälle reissulle tuli 700 kilometriä", Lönnberg toteaa. 

Kansainvälinen avaruusasema ylitti Kuun

16.3. Antti Leppänen (Ursa, Etelä-Suomi) tallensi hyvin havainnollistavaan otokseen Kansainvälisen avaruusaseman Kuun ylityksen Helsingin taivaalta. Aseman sijainnit eri hetkillä näkyvät kuvassa yksittäisinä valotuksina muodostaen helminauhan kiertolaisemme poikki. Havaintovälineinä olivat digijärkkäri ja 300 mm teleobjektiivi. 

12.3. ihailtiin haloja

12.3. sunnuntai suosi ulkoilijaa kauniilla kevätsäillä ja monipuolisella halonäytelmällä. Erilaisia yläpilvihaloja nähtiiin kautta maan. Heikki Hautala ikuisti Nivalassa kattavan määrän päivän aikana näkyneitä sateenkaarimaisia halomuotoja.

4.-8.3. neljä revontulinäytelmää peräkkäin

Maaliskuu on alkanut revontulten merkeissä. "Rauhalliset kaaret syttyivät loimottamaan noin puolen tunnin ajaksi", Seija Ropponen (kuva) kommentoi viimeisintä 7./8.3. näytelmää Lapin ja Oulun läänien alueella. Ensimmäinen 4./5.3. näytös ulottui etelässä Turkuun (Matti Helin), 5./6.3. venyi Akaalle (Markku Ruonala) ja 6./7.3. Mäntsälän horisonttiin (Teppo Laitinen). Katso Antero Isolan kuvasaalis 5./6.3.  

Loppukevään komeetta Johnson pysyttelee vakaana

7.3. Timo Kantola (Ursa, Itä-Suomi) on seurannut toistaiseksi himmeää Johnsonia "Pysyy vakaana, ei räisky", Kantola kommentoi (kuva). Lyhyen ja selvän pyrstön komeetta on kuitenkin kehittänyt itselleen. Kevään ensimmäinen kiikarikomeetta Honda-Mrkos-Pajdusakova sen sijaan alkaa olla jo historiaa. Sen kirkkaus on vaipunut kaukoputkikohteeksi. Etelä-Suomen kosmologisen seuran Jorma Ryske julkaisi animaation himmenneestä kohteesta. 

Näkymä Tuulimyllygalaksiin Kirkkonummen yöstä

5.3. Olli Arkko julkaisi Taivaanvahdissa 22.2. Kirkkonummella kuvatun Messier 101 -galaksin. Tuulimyllygalaksi on noin 27 miljoonan valovuoden päässä meistä Ison karhun tähdistössä. Kyseessä on suurin piirtein oman Linnunratamme kokoinen suuri kierteisgalaksi. Taivaanvahtiin on raportoitu viime vuosina kaiken kaikkiaan 35 havaintoa M101-galaksista.  

Pohjanpalo näkyi seuraavana yönä Pohjois-Lapissakin

2.-3.3. välisenä yönä Pohjois-Lappikin sai pilvien väistyttyä osansa menossa olevan aktiivisuusjakson revontulista. Tämän tiedämme toistaiseksi neljän havaitsijan ansiosta. Näytelmän dokumentoivat Taivaanvahtiin Hánno Länsman (Inarissa), Antero Isola (Utsjoella), Olli-Matti Selin (Muoniossa) ja Sirpa Pursiainen (Enontekiössä). Pursiaisen kuva ohessa. Keski- ja Etelä-Suomi ovat pysytelleet laajan pilvipeitteen alla.  

Viimeinkin revontulia! ...mutta Norjassa

1.3. Lahden Ursan Olli-Matti Selin näyttää (kuva) mistä revontulet saa, nimittäin tällä kertaa Norjasta. Eilisestä kohonneesta revontuli-indeksistä ei ollut Suomessa pilvien alla juuri mitään hyötyä. Kaiken kaikkiaan helmikuu oli verraten heikko revontulikuukausi Taivaanvahdissa - pitkälti pilvien takia. Tammikuussa tehtiin ilahduttavan runsaasti havaintoja, jolta kaudelta ehkä näyttävin pohjanpalo oli Satu Juvosen timelapse 31.1.  

Honda-Mrkos-Pajdusakovalla selvempi pyrstö

1.3. Etääntyvä, himmeä kaukoputkikomeetta Honda-Mrkos-Pajdusakova on muutamissa viime aikojen kuvissa näyttänyt selvemmin pyrstöä. Ohituksen aikaan komeetan häntä oli hyvin vaatimaton. Kirkkonummen komeetan Jari Saukkonen sai 26.2. pyrstön paremmin esiin. Saukkosen nyt julkaistussa havainnossa on myös gif-animaatio kohteen liikkeestä."Ehdin kuvaamaan kahdeksan minuutin ruutua, kunnes lännestä lähestyvä pilvilautta päätti illan", hän kertoo.

Taipalsaaren yötaivas lyhyenä timelapse-videona

27.2. Etelä-Karjalan novan Roope Luukkainen kokeili Taipalsaaren yössä (26.2.-27.2.) timelapse-videon kuvausta. Tästä Luukkaisen laatima gif-animaatio saapui eilen Taivaanvahtiin. "Timelapsen tunnelma iskee ruudulta tajuntaan kyllä hienosti", kommentoi näkymää (havainnon omalla sivulla isolle klikattuna) Janne Kari. Kuvassa näkyy muassa Andromedan galaksi, meteoreja ja Linnunrata. 

Sunnuntai-illan tulipallo päätyi itärajan yli

26.2. Kello 19.38 Suomen yllä havaittiin näyttävä tulipallo. Taivaanvahtiin on saapunut yli 60 raporttia ilmiöstä. Tämänhetkisen karttatilanteen voit tarkistaa tästä linkistä. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytisen mallinnuksen mukaan ilmalennosta selvisi vain noin 160 grammaa meteoriittiainesta maanpinnalle asti. Vähäiset avaruuskivet putosivat Ulvinsalon luonnonpuiston kohdalla noin 5-10 kilometriä itärajan toiselle puolelle.   

Kourallinen havaintoja meteoroidista Länsi-Suomessa

25.2. Taivaanvahtiin saapui puoli tusinaa havaintoa noin kello 19.32 havaitusta pikkutulipallosta. Tapausta ei ole toistaiseksi mallinnettu. Ismo Leskelä oli Laitilassa parvekkeella testaamassa kamerakalustoa, kun kirkas meteori valottui sopivasti ruutuun (oheinen kuva). Useammassa havainnossa kuvaillaan kappaleen hajonneen lennon lopulla osiin, jotka hiipuivat.        

Tunnistamaton rariteetti Rovaniemen halonäytelmässä

25.2. Viime vuosina Pohjois-Suomesta on saatu pari kolme tutkimukselle erityisen arvokasta halonäytelmää talvikautta kohden. Marko Riikonen havaitsi Rovaniemellä poikkeuksellisen näytelmän viime marraskuun 28. päivänä. Sen klo 20 paikkeilla esiintyneestä vaiheesta on tänään julkaistu Taivaanvahdissa havainto, joka sisältää toistaiseksi selittämättömän halokaaren.     

Yksisarvisen Rosette järkkärillä ja kaukoputkella

25.2. Turun Ursan Jani Laasanen kokeili Yksisarvisen tähdistön klassikkosumun Rosetten kuvausta digijärkkärin ja 8-senttisen kaukoputken yhdistelmällä. "Antaa uskoa järkkärinkin mahdollisuuksiin kuvauskäytössä", kommentoi lopputulosta konkaritähtiharrastaja Aulis Somppi. Rosette on meistä noin 5 200 valovuoden päässä.   

Kevään planeettoja - Venus ja Mars

24.2. Pentti Arpalahti demoaa hienosti pikselitason Venuksella (kuvassa vasemmalla) millainen erilainen otos iltataivaan kirkkaasta planeetasta on tehtävissä. Planeettakuvauksen mestari Lasse Ekblom lähestyi Marsia (kuvassa oikealla) koostamalla kuvan peräti 90 000 ruudusta, mikä tuo yllättävän terävän näkymän. P.S. Tänä viikonloppuna Artjärven Tähtikalliolla on aurinkokuntatapaaminen!       

Suuressa Kuun halonäytelmässä merkittävä löytö

21.2. Tänään Taivaanvahtiin saapui Jari Luomasen raportti 10. helmikuuta näkyneestä upeasta Kuun halonäytelmästä. Näytelmä keskittyi kartalla selvästi Tampereen suunnalle, josta saatiin seitsemän havaintoa. Luomasen havainnon kuvasaalis sisältää "ylimääräisen" ja oletettavasti vaikeasti simuloitavan Lowitzin kaltaisen kaaren. Kyseessä voi olla erikoinen muunnos tunnetusta harvinaisuudesta tai mahdollisesti uusi halomuoto.   

Honda-Mrkos-Pajdusakova jatkaa vaatimattomana

18.2. Pyrstötähti Honda-Mrkos-Pajdusakovan esitys on yhä himmeä, mutta väistyvä Kuu alkaa sallia pidemmät valotukset, kuten Timo Kantolan (Ursa, Itä-Suomi) kuvassa yllä. Jyväskylän Siriuksen Harri Kiiskinen kuvasi kotipihaltaan kohdetta 17.2. Tampereen Ursan Jorma Mäntylä arvioi pyrstötähden kirkkaudeksi noin magnitudin 7. Honda-Mrkos-Pajdusakova on kevään kolmesta kiikarikomeetasta ensimmäinen, ja sen kirkkaus on ollut alta ennusteiden.    

Tampereen Ursan uusi CCD-kamera koki ensivalon

16.2. Tampereen Ursalla on uusi CCD-kamera. "Se on tarkoitettu lähinnä eksojahtiin, fotometriaan ja kaikkeen muuhunkin jännään kuten kuvailemaan pienempiä galakseja tai planetaarisia tähtien jäännöksiä", Jouni Raunio kertoo. Kuvassa on noin 1 300 valovuoden päässä sijaitseva Orionin suuri kaasusumu (M42) . "Tein pikaiset ensivalot ilman sen tarkempia fokusointeja tai filttereiden offset-arvoja ja siksi kuva on hieman pehmeä." 

Tiistai-illan 14.2. tulipallo lensi itärajan taakse

14.2. Tiistai-iltana klo 23.02 Itä- ja Kaakkois-Suomessa havaittiin kirkas tulipallo. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen mukaan kappale päätyi Laatokan suunnalle, joten mallinnus on lopetettu hyödyttömänä. Ilmiöstä tuli Taivaanvahtiin runsaat kymmenkunta havaintoa. Oheisen kuvan tulipallosta sai Timo Kantola meteorikamera-asemallaan Pieksämäellä. 

Upeita helmiäispilviä Länsi-Suomessa ja Lapissa

13.2. Föhn-tuuli toi lämpimän ilman lisäksi poikkeuksellisen näyttäviä helmiäispilvilauttoja Suomen ylle. Taivaanvahtiin on saapunut useita kymmeniä havaintoja ilmiöstä. Heikki Mahlamäki seurasi ilmiötä Teuvalla (kuva). Marko Riikosen kuvissa näyttäytyy epätyypillisen paksuja ja Kari Auttolla dramaattisen erilaisia helmiäisiä. Mahdollisia yöllisiä Kuun helmiäisiä on Matti Helinin, Mikko Peussan ja Tiina Törmäsen kuvissa. 

Honda-Mrkos-Pajdusakova on alisuoriutuja

12.2. Kevään kolmesta kiikarikomeetosta ensimmäinen ei ole noussut odotetulle kirkkaudelle. Oma ongelmansa on koman leviäminen. "Lähellä maapalloa koma leviää aika laajalle ja heikentää pintakirkkautta", Veikko Mäkelä toteaa. Ohessa Etelä-Suomen kosmologisen seuran Jorma Ryskeen otos, jossa seuranta on ollut komeetassa. Lähiöinä Honda-Mrkos-Pajdusakova voi olla parhaimmillaan, mutta kirkas Kuukin osaltaan häiritsee havaintoja.    

Puolivarjopimennys näkyi osassa maata

11.2. Alustavien tietojen mukaan puolivarjopimennys on näkynyt ainakin joillain paikkakunnilla pääkaupunkiseudun, Sysmän ja Siilinjärven muodostamalla linjalla, joskin sielläkin esiintyi pilvisyyttä. "Valitettava pilvilautta lipui Kuun eteen juuri syvimmän hetken tultua", Matti Salo Keski-Uudenmaan Altairista kertoo. "Onneksi koko alku ja myös se syvin vaihe tuli nähtyä ja kuvattua" (kuva). Havaintoja voi lähettää pimennyslomakkeella

Nyt Taivaanvahti sopeutuu eri näytöille

9.2. Taivaanvahdista on julkaistu responsiivinen versio. Sivusto siis ensimmäistä kertaa skaalautuu erikokoisille näytöille, kuten esim. kapeisiin mobiilinäyttöihin ja tableteille. Responsiivisuuden toteutti Sasken Finland. Samassa yhteydessä suurennettiin Kuvien ja kertomusten näkymän sekä etusivun kommentoitujen kuvien kokoa. Mikäli huomaat toteutuksessa jollain selaimella vian, ota yhteyttä ylläpitoon: taivaanvahti (ät) ursa.fi.      

Kirkas tulipallo keskiviikkoaamuna Suomen yllä

8.2. Keskiviikkoaamuna noin klo 6.35 lentänyt merkittävä tulipallo on näkynyt lähes koko maan alueella. Taivaanvahtiin on saapunut ilmiöstä jo yli 140 silminnäkijäraporttia. Havaintoja otetaan vastaan tulipallolomakkeella. Kuvan yllä otti Ursan tulipallotyöryhmän jäsen Kari Kaila Oulussa. Ilmiön saivat valokuviin saman verkon kamera-asemilla myös Jari Tuukkanen, Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne sekä Tero Raita Sodankylässä.   

Ilmavoimat harjoittelee pimeälentoa

25.1. Ilmavoimien pimeälentoharjoitusten alku saattaa tuoda taivaalle lisää liikkuvia valoja. Lentotoiminta keskittyy viikoille 2-6. Harjoituksissa käytetyt soihdut ja heitteet saattavat näkyä liikkuvina valopalloina tai ilotulitusrakettimaisina ilmiöinä. Taivaanvahtiin ei kerätä havaintoja heitteistä, mutta ne voivat olla vaikuttava näky talviyössä. Kuva Ilmavoimat

Auringonlaskussa loistaa Venus

7.1. Viime päivinä on tullut useita kyselyitä auringonlaskun suunnalla loistavasta kirkkaasta valosta. Kyseessä on planeetta Venus, jonka rinnalta löytyy myös himmeämpi Mars. Planeettaparivaljakko säilyy iltataivaan kohteena koko lopputalven. Ajankohtaisiin kohteisiin on helppo tutustua Ursan tähtikartan kautta. Jos onnistuit saamaan kohteista kuvan, voit kirjatan havainnon aurinkokunta-lomakkeella. Kuva Mikko Koivisto

Näyttäviä helmiäispilviä uudenvuodenaattona

31.12. Uudenvuodenaattona heti auringonnousun jälkeen Suomessa havaittiin laajoilla alueilla helmiäispilviä. Huomiota herättivät erityisesti tyypin II vesijäästä muodostuvat helmiäispilvet, jotka hohtavat spektrin väreissä. Varsinkin auringonlaskun tienoilla nämä olivat erityisen kirkkaita ja näyttäviä (kuva: Mattias Aho).

Viron pitkäkestoinen tulipallo näkyi Suomen taivailla

25.12. Joulupäivän aamuyöllä havaittiin poikkeuksellisen pitkäkestoinen tulipallo. Kohteen valoisa sukellus maapallon ilmakehään kesti yli 20 sekuntia. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytinen arvioi kyseessä olleen jopa parin tonnin massainen kappale. Tulipallo lensi Etelä-Viron yllä leveysasteen 58 paikkeilla eli Tarton eteläpuolelta. Suuri meteoroidi joko palasi takaisin avaruuteen tai päätyi meteoriittina Venäjän puolelle. (Kuva Panu Lahtinen) 

Revontulia ennen joulua

20.12. Jouluaattoa edeltävinä päivinä nopea hiukkasvirta Auringosta levitti revontulet arktisten alueiden ylle. Suurimmassa osassa maata säät eivät suosineet ilmiön ihailua. Ajoittain raottuneen pilviverhon läpi saatiin kuitenkin pieniä revontulimaistiaisia aina Keski-Suomea myöten. Voit lähettää oman havaintosi revontulilomakkeella. Kuva Anssi Kaunismäki

Kirkastunut kvasaari iltataivaalla

Pegasuksen tähdistössä 8 miljardin valovuoden päässä sijaitseva kvasaari CTA 102 on kirkastunut normaalista 17 magnitudin tasosta noin 13 magnitudiin. Kohteesta kerätään havaintoja Syvä avaruus -lomakkeella Aktiivinen galaksi -kategoriaan. Kuva Teppo Laitinen.

Vanhoja julkaisuja >>