Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Uutiset

Auringonlaskussa loistaa Venus

7.1. Viime päivinä on tullut useita kyselyitä auringonlaskun suunnalla loistavasta kirkkaasta valosta. Kyseessä on planeetta Venus, jonka rinnalta löytyy myös himmeämpi Mars. Planeettaparivaljakko säilyy iltataivaan kohteena koko lopputalven. Ajankohtaisiin kohteisiin on helppo tutustua Ursan tähtikartan kautta. Jos onnistuit saamaan kohteista kuvan, voit kirjatan havainnon aurinkokunta-lomakkeella. Kuva Mikko Koivisto

Näyttäviä helmiäispilviä uudenvuodenaattona

31.12. Uudenvuodenaattona heti auringonnousun jälkeen Suomessa havaittiin laajoilla alueilla helmiäispilviä. Huomiota herättivät erityisesti tyypin II vesijäästä muodostuvat helmiäispilvet, jotka hohtavat spektrin väreissä. Varsinkin auringonlaskun tienoilla nämä olivat erityisen kirkkaita ja näyttäviä (kuva: Mattias Aho).

Viron pitkäkestoinen tulipallo näkyi Suomen taivailla

25.12. Joulupäivän aamuyöllä havaittiin poikkeuksellisen pitkäkestoinen tulipallo. Kohteen valoisa sukellus maapallon ilmakehään kesti yli 20 sekuntia. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytinen arvioi kyseessä olleen jopa parin tonnin massainen kappale. Tulipallo lensi Etelä-Viron yllä leveysasteen 58 paikkeilla eli Tarton eteläpuolelta. Suuri meteoroidi joko palasi takaisin avaruuteen tai päätyi meteoriittina Venäjän puolelle. (Kuva Panu Lahtinen) 

Revontulia ennen joulua

20.12. Jouluaattoa edeltävinä päivinä nopea hiukkasvirta Auringosta levitti revontulet arktisten alueiden ylle. Suurimmassa osassa maata säät eivät suosineet ilmiön ihailua. Ajoittain raottuneen pilviverhon läpi saatiin kuitenkin pieniä revontulimaistiaisia aina Keski-Suomea myöten. Voit lähettää oman havaintosi revontulilomakkeella. Kuva Anssi Kaunismäki

Kirkastunut kvasaari iltataivaalla

Pegasuksen tähdistössä 8 miljardin valovuoden päässä sijaitseva kvasaari CTA 102 on kirkastunut normaalista 17 magnitudin tasosta noin 13 magnitudiin. Kohteesta kerätään havaintoja Syvä avaruus -lomakkeella Aktiivinen galaksi -kategoriaan. Kuva Teppo Laitinen.

Tulipallo aamulla 12.12.

12.12. Hieman klo 7 jälkeen nähtiin laajalla alueella Etelä-Suomessa kirkas tulipallo. Ilmiö kiinnitti monen töihin matkaavan huomion. Tapauksesta toivotaan havaintoja tulipallolomakkeella.

Kova pakkanen on otollinen jääsumuhaloille

11.12. nähtiin erityisesti pääkaupunkiseudulla kauniita jääsumuhalonäytelmiä. Napakka pakkassää suosii halojen näkymistä ja monissa laskettelurinteissä on käynnissä lumetus. Lumetuksesta syntyvät kidepilvet leviävät helposti helposti lähialueille aikaansaaden näyttäviä haloja. Kuva Tuire Suvitie

Kauden ensimmäiset helmiäispilvet nähtiin

4.12. ja 5.12. Helmiäispilvien esiintyminen alkaa tänä vuonna verraten varhain. Oulussa Raija Ollikainen havaitsi sunnuntaina ruskoa, joka on luultavasti liittynyt helmiäisten esiintymiseen. Maanantaina 5.12. Matti Helin ja Mikko Peussa valokuvasivat selviä helmiäispilviä Lounais-Suomessa ja Lasse Nurminen teki visuaalihavainnon samasta näytelmästä. Normaalit helmiäisten esiintymiskuukaudet ovat joulukuu, tammikuu ja helmikuu.   

Joulukuinen kangastus

3.12. Heikki Mahlamäki kuvasi Kaskisissa upean kangastuksen. Joulukuu on varsin epätyypillinen ajankohta näyttävälle merikangastukselle, jossa etäinen kohde kuten kuvan majakka ikäänkuin "nousee ilmaan" ja "peilautuu" alapuolelleen. Kuvan etualan linnut tuovat oman säväyksensä tunnelmaan.   

Näkymä 2 400 valovuoden päähän

1.12. Jyrki Haajanen (Ursa, Helsinki) julkaisi lokakuusta marraskuulle työstämänsä IC 1396:n. Kyse on emissiosumusta Kefeuksen tähdistössä, joka sijaitsee noin 2 400 valovuoden päässä meistä. Kohteen värinkäsittely on mielenkiintoinen. Kuva on 15 tunnin valotuksen tulosta (Canon 300 mm/F2,8 ja SBIG STF-8300M -kamera). 

Kernin kaari havaittiin Rovaniemellä

1.12. Marko Riikonen on julkaissut 12. marraskuuta Rovaniemellä Aurigon halonäytelmässä havaitun Kernin kaaren. Taivaanvahdissa on toistaiseksi yhdeksän havaintoa tästä hyvin harvinaisesta halomuodosta. Näytelmistä viisi on valokuvattu Auringolla. Havainnoista vanhin eli Marko Mikkilän Sotkamon 17. marraskuuta 2007 raportti oli maailman ensimmäinen valokuvin dokumentoitu Kern.    

Täysikuu kangasti Vihannissa

14.11. Tiedotusvälineissä runsaasti esillä ollut tavallista hieman lähempänä sijainnut täysikuu innosti kuvaajat liikkeelle. Erityisen upean ilmiön (ihan ns. "superkuusta" riippumatta) saalisti Mikko Silvola. Vihannissa täysikuu nousi voimakkaasti kangastuneena viipaloituen ilmakehän erilämpöisten kerrosten käsittelyssä kiinalaiseksi paperilyhdyksi.

Yhdysvaltalainen rakettivaihe näkyi Suomen taivaalla

11.11. illalla klo 23.28-23.35 eri puolilla Suomea nähtiin hitaasti pohjoiseen liikkuva valo, jolla oli pyrstö. Kyseessä oli Vandenbergin tukikohdasta Yhdysvalloista laukaistun satelliitin rakettivaihe, josta purkautui polttoainetta. Taivaanvahtiin tuli yöllä useita havaintoja tästä harvinaisesta kohteesta, joka valokuvattiin myös Ruotsista käsin. Tampereen Ursan tornin kuvassa erottuu kohteen liike. (Kuva E. Bruus, J. Raunio ja K. Kuure)   

Kittilässä raju halopäivä

5.11. Kittilässä esiintyi poikkeuksellisen näyttävä halonäytelmä, jonka Esa Palmi saalisti. Paikalliseksi jääneessä jääkidepilvessä oli nähtävissä Auringolla lukuisia harvinaisia halomuotoja upeasti kehittyneinä - muun muassa voimakas alavasta-aurinkokaari. (Kuva Esa Palmi)

18.10. Reikäpilviä Etelä-Suomessa

18.10. havaittiin useita reikäpilviä, ensin itäisellä Uudellamaalla puolenpäivän aikoihin ja myöhemmin auringonlaskun tienoillla klo 18 Lahden seudulla. Kuva: Carita Uronen.

13.10. Nopea aurinkotuuli nosti revontulet

17.10. torstaina 13.10. nähtiin revontulia monin paikoin länsirannikkoa ja Pohjois-Suomea. Muu osa maata jäi sankan pilvien alle. Myös 17/18.10. on jälleen kohonnut revontulten mahdollisuus, mikäli pilviverho raottuu. Kuva Satu Rajamäki

Pirkanmaan 29.9. pamauksesta välähdyshavaintoja?

8.10. Tulipallotyöryhmä tutkii päivällä 29.9 Pirkanmaalla kuultua pamausta päivätulipallon aiheuttamana. Tapauksesta toivotaan välähdys- ja äänihavaintoja tulipallolomakkeella. Jos mahdollista, ota maisemakuva välähdyksen havaintopaikaltasi, merkitse välähdyskohta ja tarkista kartasta ilmansuunta, jolla kohde oli. Äänihavaintoihin voi arvioida suuntaa, kestoa ja äänen luonnetta. Kaikki havainnot tapauksesta ovat arvokkaita. Kuva Timo Kantola

Kuun puolivarjopimennys 16.9.

17.9. Kuun puolivarjopimennys 16.9. jäi osassa maata pilvien alle, mutta sää suosi erityisesti länsirannikkoa. Puolivarjopimennys näkyi Kuun kiekon lievänä tummenemisena ja tulee parhaiten esiin valokuvallisissa havainnoissa. Vuonna 2017 nähdään kuun puolivarjopimennys aamuyöllä 17.2. ja osittainen kuunpimennys illalla 7.8. Kuva Laura Vuoksenmaa

2-4.9. oli kohonnut mahdollisuus revontulille

4.9. Nopean hiukkasvirta Auringosta kasvatti revontulten todennäköisyyttä aina Etelä-Suomea myöten. Sade- ja pilvialueet haittasivat monin paikoin revontulten havainnointia. Kuva Taisto Niskanen

Revontulikausi avattu Etelä-Suomea myöten

23/24.8. Välisenä yönä maan magneettikenttä kääntyi revontulille suotuisaan asentoon. Vaikka sumupilvi haittasikin monin paikoin havainnointia, voitiin revontulia ihailla aina pääkaupunkiseutua myöten. Kuva Emma Bruus

Perseidit huipentuivat aamuöinä 11.8. ja 12.8.

Meteoriparven huippua tarkkailtiin vaihtelevassa säässä ympäri Suomea. Tähdenlentoja odotettiin esiintyvän eniten aamuyöllä 11.8. ja 12.8.. Yksittäisiä parven meteoreja voi näkyä vielä maksimin jälkeenkin elokuun 24. päivään saakka. Tulipalloja voi vangita kuvaan pitkillä valotusajoilla (tulipallolomake) tai havaita laskemalla perseidien määrää havaintojaksolla (aurinkokuntalomake, kohde Meteoriparvi, nimeksi Perseidit). Kuva Samuli Ikäheimo

Loppukesä on valaisevien yöpilvien aikaa

5.7. Heinäkuun loppu on parasta aikaa valaisevien yöpivien bongailuun. Valaisevat yöpilvet ovat rihmamaisia, sinertäviä pilviä usein pohjoishorisontin suunnalla. Nämä suviyön vaaleat raidat lipuvat tavallisista pilvistä poiketen yli 80 km korkeudessa. Otollisin havaintoaika on keskiyön tuntumassa (lisää havainto-ohjeita). Kuva Matti Helin

Komea halopäivä Kuusamossa

16.6. Kuusamon ja Kajaanin alueella päästiin ihailemaan poikkeuksellisen näyttävää halonäytelmää, johon liittyi myös lukuisia harvinaisia halomuotoja. Komeus tallentui Juha Pölläsen, Heikki Ketolan, Voitto Pitkäsen ja Mikko Silvolan havaintoihin. Kuva Voitto Pitkänen

Kirkas tulipallo 11/12.5.

Keskiyön paikkeilla vuorokauden 11/12.5. vaihtuessa nähtiin eteläisessä Suomessa poikkeuksellisen kirkas tulipallo. Jos näit tulipallon, pyydämme että kirjaat oman havainnon  tulipallolomakkeella.

Merkuriuksen ylikulku 9.5.

Taivaanvahtiin kerätään havaintoja Merkuriuksen ylikulusta aurinkokunta-lomakkeella. Kohteeksi valitaan Merkuriuksen ylikulku. Ylikulkua seurattiin onnistuneesti koko maassa. Kaunis sää suosi paikallisyhdistysten järjestämiä tähtinäytöksiä, joissa kävi runsaasti väkeä. Kuva Jari Kankaanpään

Koivun siitepölykausi alkoi

2.5. nähtiin ensimmäiset koivun siitepölyn aiheuttamat kehät Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, seuraavana päivänä myös pääkaupunkiseudulla. Kehät olivat melko himmeitä ja hiukan diffuuseja, mutta silti selvästi näkyviä. Oheisen kuvan otti Veikko Mäkelä 3.5. Helsingissä.

Vuoden ensimmäiset siitepölykehät nähtiin jo maalis-huhtikuun vaihteessa ja silloin aiheuttajana oli mitä ilmeisimmin lepän siitepöly.

Tulipallon vähäiset jäänteet Leivonmäen suunnalle

24.4. klo 00.13 havaittiin lähinnä Oulun eteläpuolisen Suomen alueella huomattavan kirkas tulipallo. Kappale paloi lähes täydellisesti ilmakehässä. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen mukaan vähäiset jäänteet meteoroidista päätyivät Leivonmäen itäpuolelle. Mallinnuksessa maahan asti selvinnyt massa on vain parinkymmenen gramman luokkaa. Mika Sairanen raportoi videon tulipallon putoamisesta. (Kuva Aki Taavitsainen

Raekuurot iskivät Etelä- ja Länsi-Suomeen

Viikonloppuna 22.-24.4. satoi monin paikoin eteläisessä ja läntisessä Suomessa runsaita raekuuroja.  Kooltaan rakeet olivat muutaman millin, maksimissaan 8 millin kokoisia lumirakeita. Oheisen kuvan otti Mikko Peussa 22.4. Raisiossa. 

12.-14.4. Revontulet

Huhtikuun 12.-14. välillä oli kohonnut mahdollisuus revontulien näkymiselle koko maassa. 12.4. päivän iltana revontuliaktiivisuutta oli havaittavissa Helsinkiä myöten. Vaikka horisontti vihersi koko maassa, jäi revontulten tanssi jälleen pääosin maan pohjoisempien osien iloksi. Seija Ropponen ikuisti näytelmän alun kuviin Kuusamossa.

Lähiohittajakomeetta nousi Suomen taivaalle

12.4. Maaliskuussa Maan läheltä kulkenut komeetta 252P/LINEAR nousi huhtikuun alussa lopulta Suomen aamutaivaalle. Parhaimmillaan komeetan pää on näyttäytynyt jopa paljain silmin noin 5,5 magnitudin kohteena.  Komeetan korkeus horisontista kasvaa ja se on näkyvissä yhä aiemmin yöllä. Samalla sen kirkkaus kuitenkin pienenee verkalleen.  Oheisen kuvan otti Jorma Ryske 12. huhtikuuta.

Erikoinen kaari piiloutui revontulinäytelmän reunalle

7.-8.4. SAR-kaareksi tai sen sukulaisilmiöksi tulkittu kohde näyttäytyi Suomen yötaivaalla. Ilmiön vakaata punaista revontulikaarta muistuttava olemus sai tukea Artjärven Tähtikallion videosta (M. Takala, L. Kangas). Kohde oli hämäävästi välillä tavanomaisten revontulten vierellä ja välillä niiden peittämänä, mikä ei ole tyypillistä vakaalle punaiselle revontulikaarelle. Oheinen kuva Kari Kuninkaanniemi

Zeniitti 2/2016 - havaintoja ja tulevia tapahtumia

5.4. Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti 2/2016 on ilmestynyt. Tarjolla mm. katsaus Catalina-komeetan talvikauden havaintoihin ja artikkeli Kuun Hyginus-kraatterista. Tulevista taivaan tapahtumista esitellään mm. Merkuriuksen ylikulkua 9.5.2016 sekä Hyadien tähtien peittymistä Kuun taakse 10./11.4. Podcastissa tähtikuvaaja Jari Saukkosen haastattelu.  (Kuva: Timo Kantola 10.12.2015).

Haloja tarkkaillaan huhtikuussa

31.3. Ursan ilmakehän optisten ilmiöiden ryhmän perinteinen Halohuhtikuu-tempaus järjestetään taas. Tarkoituksena on huhtikuun ajan tehostetusti havaita ja kuvata näkyviä haloilmiöitä. Huhtikuu onkin tilastollisisti yksi parhaimmista halokuukausista. Havainnot raportoidaan Taivaanvahdin halolomakkeella.  Oheisen haloilmiön kuvasi Anita Raunio Espoossa 29.3.

 

Baltian tulipallo näkyi Etelä-Suomen taivailla

28.3. klo 21.45 havaittiin kirkas tulipallo. Suomen ja Ruotsin meteorikameroiden kuvien ja mallinnuksen perusteella kappale paloi suurelta osin loppuun Viron yllä. Mahdolliset meteoriitit päätyivät melko todennäköisesti Itämereen. On mahdollisuuksien rajoissa, että joitain siruja on selvinnyt Viron Saarenmaalle. Oheisessa Samuli Vuorisen Helsingin kuvassa tulipallo piirtää pudotessaan rajun kirkkaan ja lieriömäisen leveän vanan taivaalle. 

Kirkas tulipallo Suomen yllä sunnuntai-iltana

27.3. Taivaanvahtiin on saapunut runsaat sata havaintoa sunnuntai-iltana kello 22.36 nähdystä hienosta tulipallosta. Ilmiö näkyi laajalti Etelä- ja Keski-Suomen taivailla ja taltioitui myös useilla kamara-asemilla. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen alustavan mallinnuksen mukaan kappaleesta selvisi noin 200-grammainen pikkumeteoriitti noin 20 kilometriä Kuusankoskelta luoteeseen. Arvio tulee myöhemmin tarkentumaan.  

Galaksi M101 Kirkkonummen yössä

Kirkkonummen komeetan Jari Saukkonen on taltioinut hienon näkymän 21 miljoonan valovuoden päässä sijiaitsevaan Messierin galaksiin numero 101, joka tunnetaan myös Kärrynpyörägalaksina (Pinwheel galaxy). "M101 päätyi tähtäimeen, sillä se oli taivaallani mahdollisimman kaukana Kuusta ja näkyvissä lähes koko yön", Saukkonen kertoo. "Keräsin kahtena yönä yhteensä 9,5 tuntia valotusta tästä komeasta spiraaligalaksista, ja lopputulos yllätti."

Poikkeuksellinen Kuun halo Oulun seudulla

22.3. illalla Oulu ympäryskuntineen koki epätavallisen hienon Kuun halonäytelmän. Havaintoja Oulusta, Oulunsalosta, Kempeleestä ja Muhoksesta on tullut jo runsaat parisenkymmentä Taivaanvahtiin. Silmiinpistävin piirre olivat kirkkaat ja värikkäät sivukuut. Valtakunnallisen Ursan Jarmo Leskisen havainnossa on toistaiseksi monipuolisin halomuotosaalis, johon lukeutuu mm. Kuulla yläpilvissä nähtynä hyvin harvinainen rengasmainen Lowitzin kaari.

Yhden yön revontulimyrsky animoituna

15.-16.3. replay. Viikon takainen revontulinäytelmä nähtynä Muoniosta käsin herää eloon Satu Juvosen havainnossa. Juvonen vyöryttää esiin Taivaanvahdin historian hienoimpia revontulianimaatioita, joista ohessa esimerkki. "Lapin reissun toiveena oli, että jos jonkunmoiset tulet näkisin", Juvonen toteaa. Edelliseltä yöltä Kittilässä on nyt julkaistu myös Mikko Lönnbergin havainto.

Kuu ja Jupiter lähekkäin

19.-23.3. Kuu on viime päivinä sijainnut kirkkaan jättiläisplaneetta Jupiterin luona. Parhaimmillaan konjunktio oli tänään 22.3. aamuyöllä. Petteri Lyytisen Viron Alliku külasta otetussa kuvassa näkyy kuinka Kuu lähestyi Jupiteria kolme päivää sitten. Oheisessa valtakunnallisen Ursan Vesa Vauhkosen yhdistelmäkuvassa erottuu neljä Jupiterin ja yksi maapallon kuu. Emma Wälimäki tavoitti Jupiterin ja Kuun laskemassa Tampereen horisonttiin. 

Halokevät alkoi kirkkailla 22° renkailla

19.3.-21.3. keväisiä halojen kannalta parempilaatuisia yläpilviä on saapunut viime päivinä Suomen ylle. Tämä on tuonut kirkkaita ja laajoilla alueilla näkyneitä 22° renkaita, kuten oheinen Vaasan Andromedan Marko Takalan 19.3. Auringolla havaitsema. Katso myös Mikko Lönnbergin kompakti ja kirkas Kuun 22° rengas 20.3. Porissa sekä aiemmin samana päivänä Sofia Kuuselan Maalahdella Auringon ympärillä taltioima näkymä

Näyttävä tulipallo sunnuntai-iltana 20.3.

20.3. klo 21.22 havaittiin tulipallo lähinnä Etelä-Suomen keskiosissa. Ainakin neljä Ursan tulipallotyöryhmän kamera-asemaa on taltioinut lennon. Yksi niistä on oheinen kuva Mika Järviseltä. Joutsasta nähtynä meteori lävisti Kuun ympärillä näkyneen 22° renkaan. Toinen kuva on Mikkelin Ursan Aki Taavitsaiselta. Esko Lyytisen alustavan mallinnuksen mukaan kappaleen ilmakehän läpilennosta selvisi vain melko pieni siru Mikkelin suunnalle. 

Kaksi PANSTARRS-komeettaa animoituna

19.3. Valtakunnallisen Ursan Timo Kantola (kuva) Pieksämäellä ja Etelä-Suomen kosmologisen seuran Jorma Ryske Helsingissä ovat animoineet pyrstötähden C/2014 S2 (PANSTARRS) liikettä. Himmeä kaukoputkikomeetta on tällä hetkellä Lohikäärmeen tähdistössä. Jyväskylän Siriuksen Harri Kiiskinen onnistui kuvaamaaan P/2016 BA14 -koodilla nimetyn PANSTARRS-komeetan, joka on tekemässä lähintä tunnettua komeettaohitusta maapallosta 246 vuoteen.

Monipuolisen havaintoannin kuutamoyö

18.3.-19.3. yönä eri puolilla Suomea havaittiin pieni revontulinäytelmä (kuva Kimmo Kantola) ja kolme kirkasta tähdenlentoa, jotka esiintyivät klo 21.35, 23.20 ja 00.37 paikkeilla. Ei vaikuta siltä, että mikään niistä oli merkittävä pudottajana. Osa havainnoista on syvän taivaan ja osa aurinkokunnan kohteista. Revontulista hälytti ensimmäisenä Taivaanvahtiin Joni Alavesa Keminmaalta. Toistaiseksi paras meteorikuva on Esko Lyytiseltä.   

Törmäystuhoja kiertolaisen pinnalla

17.3. Kuopion Saturnuksen Ville Miettinen kuvasi Kuun kraattereita. Kuva on otettu Kuopion Huuhanmäen tähtitornilla, joka on heräillyt sekä havainto- että tähtinäytöstoimintaan parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Maan kalpeasta kiertolaisesta on maaliskuun aikana tehty noin 50 havaintoa Taivaanvahtiin. Yhdessä niistä Juha Ojanperä havaitsi ilmeisesti parin vuorenhuipun valaistumisen kirkkaina täplinä muutoin pimeän alueen keskellä.       

Revontulia etelärannikolle asti

16.-17.3. nähtiin jo toisena yönä peräkkäin laaja-alainen pohjanpalo. Tällä kertaa pilvet suostuivat väistymään lounaisen Suomen yltä. "Aluksi oli himmeä kaari, mutta sitten voimistui näyttäväksi näytelmäksi", Antero Ohranen kuvailee näkyä Kyyjärvellä (kuva). Ensimmäisenä keskiviikon ja torstain välisestä pohjapalosta Taivaanvahtiin raportoi Markku Siljama Mäntyharjulta. Toistaiseksi eteläisin havainto on Pentti Arpalahdelta Helsingistä

Revontulinäytelmä lähes koko maassa

15.-16.3. havaittiin revontulia miltei koko Suomen alueella, kuten kartta havainnoista osoittaa. Lähinnä rannikon suuria kaupunkeja oli pilvien peittäminä, kuten Helsinki, Turku ja Oulu. Toistaiseksi eteläisin havainto on Tuusulasta Juho Kinnuselta. Ensimmäisenä näytelmästä Taivaanvahtiin raportoi Juho Pöllänen Kajaanista. Oheinen kuva on Rovaniemeltä, jossa Turun Ursan Aarni Lehto seurasi taivaanilmiötä.    

Näyttävä Kelvin-Helmholtz-pilvi

15.3. Jarmo Leskinen huomasi Kempeleen taivaalta epätavallisen hienon Kelvin-Helmholtz-pilven. Suurin osa Taivaanvahdin Kelvin-Helmholtz-tunnistuksista on tehty etäällä olevista ja verraten heikosti muodostuneista KH-pilvistä. Leskisen havainnon tapauksessa Kelvin-Helmholtz-koukut ovat tyylipuhtaita ja koko muodostelma vaikuttavan erikoinen. 

Länsi-Suomessa hieno pohjanpalo

11.-12.3. riittävän selkeää revontulihavaintoihin oli lähinnä Länsi-Suomessa (ks. kartta havainnoista). Revontulinäytelmän maksimihetket toivat taivaalle muun muassa upeasti yläosastaan punaisia muotoja, kuten oheisessa Kimmo Kantolan kuvassa. Taivaanvahtiin viime perjantain ja lauantain välisen yön näytelmästä on saapunut kymmenkunta havaintoa. Ensimmäisenä ilmiöstä raportoi Antti Rinne Lapualta, joka kokosi illan kuvistaan animaation

Pyrstötähti Catalina on yhä kuvauskohde

Timo Kantola kuvasi komeetta Catalinaa maaliskuun 12. päivän iltana Pieksämäellä. Oheisessa animaatiossa erottuu kauniisti pitkähkö pyrstö ja komeetan liike tähtitaivasta vasten. Pyrstötähdestä C/2013 US10 (Catalina) on tehty jo 99 havaintoa Taivaanvahtiin. Kyseessä on alun perin miljoonia vuosia kestävällä kiertoradalla ollut Oortin pilven komeetta, joka tulee karkaamaan Auringon vetovoiman piiristä. 

Vanhoja julkaisuja >>